Jatkosota - Sota, joka piti käydä
Ilkka Halonen
9. Pommitukset ja sotainvalidit
9.2.
Sotainvalidit
Sodissamme 1939 - 1945 haavoittui
lähes 200 000 henkeä, joista pysyvän vamman sai noin 94 000.
Siviilejä - lotat mukaan lukien - heistä oli noin 3500. Jatkosodan
alussa vammautui siviilejä sodan johdosta vain vähän. Asemasodan
aikana heitä joutui partisaanien uhreiksi. Jatkosodan loppuvaiheessa siviilit
saivat vammoja erityisesti ilmapommituksissa. Sodan runtelemalle kotiseudulleen
palanneet evakot saivat vammoja sinne jääneistä sotamateriaaleista,
ennen kaikkea miinoista. Näin tapahtui varsinkin Lapissa.
Etulinjassa haavoittuneiden ensiavusta vastasi komppanian lääkintäryhmä.
Sen päätehtävä ensiavun lisäksi oli haavoittuneiden
kuljettaminen pois taistelualueelta haavoittuneiden suojapaikkaan. Sieltä
haavoittunut siirrettiin usein hevoskyydillä mahdollisimman nopeasti parin
kilometrin päähän pataljoonan joukkosidontapaikalle, "Jsp:lle",
jossa toimi pataljoonan lääkäri apulaisineen.
Jsp:ltä haavoittuneet lajiteltiin lääkärin tutkimuksen perusteella,
täydennettiin ensiapua ja parannettiin kuljetuskestävyyttä. Mahdollisia
hoitotoimia olivat myös muun muassa verenvuodon tyrehdyttäminen, murtumien
lastoitus ja tarvittaessa hätäamputaatiotkin. Varsinaisia leikkauksia
ei joukkosidontapaikalla voitu tehdä.
Lievästi haavoittuneelle tai sairastuneelle riitti usein hoidoksi se, jonka
hän sai Jsp:llä. Vaikeimmin haavoittuneet evakuoitiin divisioonan
moottoroidun lääkintäkomppanian voimin kenttäsairaalaan,
jossa oli pari sataa potilaspaikkaa. Niistä osa oli varattu kirurgisia
potilaita varten. Kenttäsairaalasta, vamman laadusta riippuen, haavoittuneen
tie jatkui evakuointi- tai sotasairaalaan.
Asemasotavaiheessa helppohoitoisia potilaita varten perustettiin lisäksi
sairastupia rykmentteihin suhteellisen lähelle etulinjaa.
Sotasairaaloita oli enimmillään samaan aikaan toiminnassa 39 ja niissä
oli potilaspaikkoja 50 000. Osa sairaaloista sijaitsi sotatoimialueella. Pääosa
Suomen terveydenhuoltohenkilöstöstä määrättiin
sodan aikana puolustusvoimien käyttöön. Lähes kaikki maan
sairaanhoitajat olivat jo ennen sotaa liittyneet SPR:n sairaanhoitajareserviin.
Jatkosodan loppuun mennessä Lotta Svärd-järjestön lääkintäkurssin
oli käynyt noin 12 000 lottaa.
Radio Kirjo
08.05.2002 - Kirsi-Marja Myöhänen