Jatkosota - Sota, joka piti käydä

Ilkka Halonen
9. Pommitukset ja sotainvalidit
9.2. Sotainvalidit

Sodissamme 1939 - 1945 haavoittui lähes 200 000 henkeä, joista pysyvän vamman sai noin 94 000. Siviilejä - lotat mukaan lukien - heistä oli noin 3500. Jatkosodan alussa vammautui siviilejä sodan johdosta vain vähän. Asemasodan aikana heitä joutui partisaanien uhreiksi. Jatkosodan loppuvaiheessa siviilit saivat vammoja erityisesti ilmapommituksissa. Sodan runtelemalle kotiseudulleen palanneet evakot saivat vammoja sinne jääneistä sotamateriaaleista, ennen kaikkea miinoista. Näin tapahtui varsinkin Lapissa.
Etulinjassa haavoittuneiden ensiavusta vastasi komppanian lääkintäryhmä. Sen päätehtävä ensiavun lisäksi oli haavoittuneiden kuljettaminen pois taistelualueelta haavoittuneiden suojapaikkaan. Sieltä haavoittunut siirrettiin usein hevoskyydillä mahdollisimman nopeasti parin kilometrin päähän pataljoonan joukkosidontapaikalle, "Jsp:lle", jossa toimi pataljoonan lääkäri apulaisineen.
Jsp:ltä haavoittuneet lajiteltiin lääkärin tutkimuksen perusteella, täydennettiin ensiapua ja parannettiin kuljetuskestävyyttä. Mahdollisia hoitotoimia olivat myös muun muassa verenvuodon tyrehdyttäminen, murtumien lastoitus ja tarvittaessa hätäamputaatiotkin. Varsinaisia leikkauksia ei joukkosidontapaikalla voitu tehdä.
Lievästi haavoittuneelle tai sairastuneelle riitti usein hoidoksi se, jonka hän sai Jsp:llä. Vaikeimmin haavoittuneet evakuoitiin divisioonan moottoroidun lääkintäkomppanian voimin kenttäsairaalaan, jossa oli pari sataa potilaspaikkaa. Niistä osa oli varattu kirurgisia potilaita varten. Kenttäsairaalasta, vamman laadusta riippuen, haavoittuneen tie jatkui evakuointi- tai sotasairaalaan.
Asemasotavaiheessa helppohoitoisia potilaita varten perustettiin lisäksi sairastupia rykmentteihin suhteellisen lähelle etulinjaa.
Sotasairaaloita oli enimmillään samaan aikaan toiminnassa 39 ja niissä oli potilaspaikkoja 50 000. Osa sairaaloista sijaitsi sotatoimialueella. Pääosa Suomen terveydenhuoltohenkilöstöstä määrättiin sodan aikana puolustusvoimien käyttöön. Lähes kaikki maan sairaanhoitajat olivat jo ennen sotaa liittyneet SPR:n sairaanhoitajareserviin. Jatkosodan loppuun mennessä Lotta Svärd-järjestön lääkintäkurssin oli käynyt noin 12 000 lottaa.

Radio Kirjo 08.05.2002 - Kirsi-Marja Myöhänen