Asumisen ABC
Lasten hauska kotiliikuntaLapsen tulisi liikkua viikossa noin 20 tuntia. Lasten perusliikuntaa ovat esimerkiksi käveleminen, juokseminen, kiipeily, hiihto, luistelu ja erilaiset pelit kuten jalkapallo. Varalan urheiluopiston liikunnanohjaajan Ursula Haapasen mukaan suomalaislapset ovat keskimäärin aika liikunnallisia. Sen sijaan Haapanen on huolestunut nykypäivän trendistä viedä lapset autolla kouluun.
- Liikunnanammattilaisena näen sen niin, että siinä aiheutetaan tulevaisuuden tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Ymmärrän, että kyse on turvallisuudesta, mutta mistä lapsi saa peruskunnon ylläpitävän arkiliikunnan.
Vanhemmat turhan arkoja
Suomalaislapsi harrastaa kohtalaisen tasapuolisesti monenlaista liikuntaa, mutta Haapasen mielestä vanhemmat ovat liiankin varovaisia lapsen liikkumisen suhteen.
- Vanhemmat varovat usein turhankin paljon lapsen kiipeilemistä. Vahingoille ei anneta mahdollisuutta, vaikka se, että lapsi välillä kaatuilee tai kompuroi, jopa putoaa, on ihan normaalia elämää ja kuuluu liikkumiseen - kunhan perusturvallisuudesta huolehditaan.
Kotona hyviä lasten liikunnallisia välineitä ovat esimerkiksi keinu, köysi, rekki, trampoliini sekä erilaiset kiipeilyvälineet kuten puolapuut. Mutta usein lapset keksivät itse parhaat liikkumismuotonsa.
- Aika usein pieni lapsi on ensimmäisenä juoksemassa ympyrää esimerkiksi keittiön kaapiston ympäri, jos sellainen mahdollisuus on. Koti on yksi parhaista liikkumispaikoista. Siellä on tutut ja turvalliset välineet ja omat vanhemmat lähellä.
Kotona lapsi voi kiipeillä nojatuoleja pitkin, tehdä huonekaluista pieniä ratoja, kääriytyä mattojen sisään tai vaikka hyppiä klinkkerilattian ruudulta toiselle. Vain mielikuvitus on rajana ja luovuuttahan lapsilta tunnetusti löytyy.
Miten liikkuminen vaikuttaa lapsen kehoon?
Tässä vielä muutamia vinkkejä mitä alueita mikäkin liikunnallinen väline lapsen kehossa kehittää.
Renkaat kehittää lapsen käsivoimia. Heilumisliike lisää tasapainon hallintaa.
Puolapuissa kiipeillessä lapsi tekee vastakkaista liikettä, jolloin sekä oikea että vasen käsi tekee töitä. Tällöin myös molemmat aivopuoliskot tekevät töitä ja tämä vaikuttaa lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen. Myös oman kehon hahmottaminen ja hallinta lisääntyy.
Trampoliini on hyvä väline liikerytmiin. Ihminen puhuu tietyssä rytmissä, elää tietyssä rytmissä ja liikkuu tietyssä rytmissä ja trampoliini luo tätä tietoisuutta. Se on myös hyvä väline tasapainon hallintaan ja hyppiminen kehittää jalkojen voimia.
Toimittaja
Mape Morottaja
