Erilaista asumista
Vanhaa taloa asutaan asenteella- Elin pääkaupunkiseudulla toistakymmentä vuotta ja mietin aina, että kunpa olisi talo, jossa olisi tilaa. Olisi järvi ja olisi piha, missä voisi pitää muutamaa hevosta ja lammasta, Kristiina Liinaharja muistelee.
Kristiinan toive toteutui viisi vuotta sitten, kun hän muutti kolmen poikansa kanssa Tammelaan Vekkilän tilalle. Ihan sattumalta he eivät sinne päätyneet: tila on ollut Kristiinan suvulla jo 500 vuotta, vuodesta 1639 suoraan alenevassa polvessa.
Nyt Kristiinan ja poikien koti on uusi päärakennus, joka on 1870-luvulta. Vanhakin päärakennus seisoo vielä paikoillaan, vaikka vanhimmat hirret ovat 1700-luvulta. Talo toimii museona. Tilalla on yhteensä toistakymmentä vanhaa rakennusta, ja se on suojeltu museorakennusten korttelialue.
Elämää tilan ehdoilla
Pienellä luomutilalla riittää töitä, eikä Kristiina epäröi tarttua niihin. Hän viljelee maata ja huoltaa tilan rakennuksia sekä hoitaa hevoset, lampaat ja koirat. Karitsoimisen aikaan yöt menevät lampaiden vieressä nukkuessa; Kristiinalla on ammattilampurin pätevyys. Erilaisiin töihin saa apua, kun kysyy neuvoa ja lukee ohjekirjoja. Heinäpaalain ei ole lopulta osoittautunut ompelukonetta kummemmaksi – mitä nyt vähän isommaksi.
Maatilan työt tarjoavat myös sopivan vastapainon kiireiselle työelämälle. Humanisti onkin havainnut olevansa luovimmillaan talikon varressa varhain aamulla ennen töihin lähtöä. Silloin syntyy ideoita, joita voi töissä hyödyntää. Kristiina toimii Hämeen kylien kyläasiamiehenä.
- Tällainen talo ja sen ympärillä oleva tila mahdollistaa tämän elämäntavan, joka minulle on kauhean tärkeää. Haluaisin siirtää sen lapsillenikin. Se, millä itsensä tankkaa psyykkisesti, on lähellä, Kristiina pohtii.
Talo täynnä tarinoita
Tilalla on paljon alkuperäistä esineistöä, ja Kristiina tuntee monta tarinaa tilan historiasta ja oman sukunsa vaiheista. Entinen talon väki, piiat ja rengit, käyvät edelleen mielellään paikalla muistelemassa vanhoja.
- Kun on muuttanut monta kertaa elämänsä aikana, niin nyt tuntuu siltä, että on tullut paikkaan johon kuuluu. Ne tarinat, jotka liittyvät tähän taloon, ovat myös minun tarinoitani, Kristiina miettii.
Vanhat tarinat saanevat jatkokseen uusia: Kristiinan tavoitteena on pitää hyvä huoli tilasta omalta osaltaan, oman sukupolvensa ajan.
- Tällaisessa talossa on yhtä aikaa niin paljon meneillään olevia projekteja, että niitä täytyy ajatella 15 - 20 vuoden jänteellä. Täytyy erotella mikä on kiireellinen ja mikä voi odottaa - ja täytyy muistaa olla tyytyväinen siitä, mitä on jo tehnyt!
toimittaja
Piia Ketopaikka
