Vaatehuolto vaatii tilansa

- Työtehoseura on luopunut termistä kodinhoitohuone ja käyttää siitä termiä vaatehuoltotila, toteaa Työtehoseurasta johtava tutkija Anneli Reisbacka.

Vaatehuoltotilassa puhdistetaan tai pestään likaiset vaatteet, ja kuivataan pyykit koneellisesti tai narulla. Parhaassa tapauksessa samassa tilassa onnistuu myös ulkoiluvaatteiden kuivatus, harrastusvälineiden puhdistus sekä vaatteiden korjaustyöt.

Vaatehuoltotilaan sijoitetaan usein myös puhtaan pyykin jälkikäsittely kuten silitys, mankelointi, rullaus tai viikkaus. Reilumman kokoisessa vaatehuoltotilassa voidaan myös säilyttää vaatteita.

Arkinen totuus vaatehuollon tilasta

Tänä päivänä yhä useampi pienrakentaja rakentaa erillisen vaatehuoltotilan kotiinsa. Rakennussuunnittelun lähtökohta on, että vaatehuollolle tulisi suunnitella oma erillinen tila aina kun se on mahdollista. Huolto voi toimia myös peseytymistilojen tai keittiön yhteydessä.

Kerros- ja rivitaloissa pyykinpesu- ja kuivaus ovat usein ongelmia, koska niille ei ole suuniteltu omaa erillistä tilaa. Vaatehuolto täytyy toisinaan tehdä jopa kosteassa kylpyhuoneessa.

- Asuntojen kokonaispinta-alat ovat niin pieniä, että kaikki vaatehuoltoon liittyvä sijoitetaan usein wc-tilaan ja tästä ongelmat alkavatkin; ahtaus, kosteus, hankaluus.

Kerrostalokiinteistöihin on usein rakennettu kiinteistöpesula kuivaustiloineen ja mankeleineen. jossa on mahdollisuudet käsitellä sekä pienempiä että isompia pyykkimääriä, kuvailee Anneli Reisbacka suomalaisten kerrostaloasukkaiden arkea.

Toiminnallisuus lähtee rakenteista

Vaatehuoltotilan suunnittelussa kannattaa perehtyä erityisesti tilan toiminnallisuuteen. Aluksi on huomioitava laitteiden vaatimukset eli sähkön ja veden saanti sekä viemäröinnin ja ilmanvaihdon sujuminen.

• Laitteiden täytyy olla talouden tarpeisiin sopivat, ja myös käyttäjälle on jätettävä riittävästi liikkumatilaa. Se on jo turvallisuuskysymys, kommentoi Työtehoseuran Anneli Reisbacka.

Vaatehuoltotilan suunnittelussa huomioitavia asioita:

• Vaatehuoltotilaan tai eteiseen tarvitaan kuivaustilaa kostuneille ulkovaatteille ja jalkineille. Pientalossa vaatehuoltotila voi liittyä suoraan sisäänkäyntiin ja sen yhteydessä voi olla ns. kuraeteinen.
    
• Vaatteita, tekstiilejä ja tarvikkeita varten tulee olla riittävästi säilytystilaa säilytyskalusteissa, joista osa voidaan korvata vaatehuoneella.
    
• Vaatehuoltotilaan ja vaatehuoneeseen tarvitaan poistoilmahormit. Myös kuivauskaappi voidaan liittää hormiin.
    
• Pyykinpesukonetta ei saa nostaa komeroon, koska se voi lingotessa siirtyä paikaltaan. Pesukoneen sivulle ja taakse tarvitaan asennustilaa ja päältä täytettävän pesukoneen yläpuolella tulee olla vapaata tilaa 500 mm.
    
• Pesukoneen viemäröinti johdetaan seinään koneen kannen korkeudelta, ellei pesukoneen poistoputkessa ole tyhjöventtiiliä. Tämä vähentää vesivahinkoriskiä.
    
• Kuivausrummun voi nostaa pyykinpesukoneen päälle asennuslevyn avulla. Käyttäjän pitää ulottua tyhjentämään nukkasihti ja tarvittaessa vedenkeruukotelo.
    
• Kondensoiva kuivausrumpu tuottaa lämpöä ja tarvitsee siksi korvausilmaa eli tilaa ympärilleen.
    
• Pyykin kuivausta varten tarvitaan aina sisäkuivausteline, vaikka pyykki kuivattaisiinkin koneellisesti. 3-4 kilon pyykkimäärälle tarvitaan narua noin 8 metriä.
    
• Kosteuden varalta kaapit kiinnitetään suoraan seinään tai ne seisovat putkijaloilla. Kaappien ja muiden kalusteiden tulee kestää kosteutta ja olla helposti puhdistettavissa.
    
• Seinä- ja lattiapinnoitteiden tulisi jatkua yhtenäisinä komeroiden alla ja takana, etenkin jos komerot ovat siirrettäviä. 
     
• Työtason korkeuteen vaikuttaa käyttäjän pituus, tehtävä työ ja käytettävän laitteen korkeus. Ergonomia on hyvä ottaa huomioon myös näissä työtiloissa.

Mittoja ja hintahaarukoita

Pienelle vaatehuoltotilalle on laskettu pituustarpeeksi 2300 mm ja leveydeksi 1500-1800 mm. Tilaan mahtuu tällöin kuivauskaappi, pesukone, allaskaappi ja allas, pyykkikomero, irtohyllyjä, hyllykaappi ja pyykinkuivausteline.

Isoon vaatehuoltotilaan mahtuu edellisten lisäksi siivouskomero, muutama hyllykomero lisää, mankeli, silityslauta ja vaikkapa lakanavedin. Pituutta huoneella on 3200 mm ja leveyttä 2400 mm.

Pesukoneiden hinnat ovat 2000 - 10 000 mk, kuivaustelineet 50 - 500 mk, kuivausrummut 3300 - 7300 mk, kuivauskaapit 2000 - 3000 mk, höyryraudat 100 - 600 mk, silityskeskukset 1000 – 6000 mk, mankelit 1500 - 2000 mk

- Silityskeskukset ovat yleistymässä, kertoo Anneli Reisbacka.

Säilytystilaa ei ole koskaan liikaa

Komeroiden ja huoltotilan lisäksi asunnossa voi olla erillinen vaatehuone kausivaatteiden, mattojen, laukkujen, varavuodevaatteiden tms. säilytystä varten. Vaatehuoneen käytäväleveyden tulisi olla vähintään 600 mm. Huoneen sisustukseksi suositellaan tankoja, hyllystöjä, säilytyskoreja ja laatikostoja.

Lisää ohjeita toimivan vaatehuoltotilan suunnitteluun ja rakentamiseen saa esimerkiksi Työtehoseuralta. Lisäksi vaatehuoltotilojen suunnittelusta on olemassa oma rakentajan tieto eli RT-kortti.

Lähteet: RT-kortti 93-10540, Työtehoseura
toimittaja: Henna Peltola

Takaisin Asumisen ABC:hen