Kaadanko naapurin
seinän
ja muita lupakysymyksiä
Maankäyttö- ja rakennuslaki
määrää korjausrakentamisesta niin, että rakennuksen
käyttäjien turvallisuuteen ja terveydellisiin oloihin vaikuttava
korjaus ja muutostyö sekä rakennuksen tai sen osan
käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen edellyttävät
rakennuslupaa.
Lain henki on se, että kaikissa
muutostöissä pääsuunnittelijan on oltava pätevä ja osaava
ammattilainen, esimerkiksi arkkitehti tai rakennusinsinööri.
Pitääkö seinäsi taloa
pystyssä?
Tampereen kaupungin läntisten
osien rakennuslupa-asioista vastaava lupa-arkkitehti Esa Perttunen
kertoo, että ennen seinäremontin aloittamista on määriteltävä,
onko seinä kantava vai ei. Tämä selviää rakennepiirustuksista,
jos ne ovat ajan tasalla. Määrittelyn tekee pätevä,
rakennesuunnitteluun perehtynyt insinööri. Kaupungilta tätä apua
ei saa, vaan on käännyttävä yksityisen insinööri- tai
rakennustoimiston puoleen.
Kantavat seinät ovat joko
ulkoseiniä tai huoneistojen välisiä seiniä. Myös huoneiston
sisällä voi olla kantavia väliseiniä. Yleensä elementtitaloissa
huoneiston väliseinät eivät ole kantavia. Mikäli seinä ei ole
kantava, rakenteellisia esteitä muutosremontille ei ole.
Kantavaankin seinään voidaan tehdä aukotuksia, mutta aukko vaatii
yleensä lisätuentoja.
- Rakennuspiirustuksiin ei kannata
luottaa sokeasti. Väliseinissä saattaa kulkea esimerkiksi hormeja,
joita paperilta ei näe. Lisäksi on selvitettävä, meneekö
seinässä putkitusta tai johtoja. Mikäli putkien paikkaa on
siirrettävä, joudutaan monimutkaisempiin lvi-töihin, sanoo Esa
Perttunen
Lupien myöntäjät
Jos seinä on kuivan tilan seinä
ja ei-kantava eli kevyt väliseinä, seinän kaatamiseen riittää
taloyhtiön lupa. Silloin on otettava yhteyttä isännöitsijään.
Isännöitsijä miettii, riittääkö hänen oma lupansa vai
vaaditaanko asiaan taloyhtiön hallituksen suostumus. Nämä
hankkeet eivät yleensä edes tule rakennusvalvontaviranomaisen
tietoon.
Jos seinä on kantava ja / tai
"märkä", luvan remonttiin myöntää paikallinen
rakennusvalvontaviranomainen. Remontti vaatii tällöin kirjallisen
hakemuksen, mutta suunnitelmista on hyvä käydä juttelemassa
etukäteen myös suullisesti rakennusvalvonnan kanssa.
Rakennuslupaa hakee aina
taloyhtiö, ei yksityinen asukas. Lupahakemuksen allekirjoittaa
isännöitsijä tai taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi
tarvitaan taloyhtiön hallituksen päätös siitä, että lupaa
voidaan hakea.
Esimerkiksi Tampereella
lupahakemuslomake löytyy pdf-muodossa internetistä osoitteesta www.tampere.fi/ytoteto.
Lomakkeen voi tulostaa ja palauttaa allekirjoitettuna
rakennusvalvontaan. Lisäksi mukaan tarvitaan rakennuspiirustukset,
taloyhtiön hallituksen päätös remonttiluvasta ja
kaupparekisteriote taloyhtiöstä.
Rakennuslupa ja sen ehdot
Yleensä Suomessa hakemuksen
käsittelyaika vaihtelee yhdestä viikosta kolmeen kuukauteen.
Kuntien välillä on myös vaihtelua luvanvaraisten töiden
laajuudessa: tiukinta on isoissa kunnissa, väljintä maaseudulla.
Esimerkiksi Tampereen
rakennusvalvonnassa seinäremontin kaltaisen pikkutyön
rakennusluvan käsittelykustannukset ovat noin 1000 markkaa (168
euroa). Summa muodostuu perusmaksusta (800
mk / 134 euroa) sekä asuinneliöiden mukaan lasketusta hinnasta.
Jos remontille ei ole esteitä, hakemuksen käsittelyaika on 1-2
kuukautta.
Kun rakennuslupa on myönnetty, on
työt aloitettava kolmen vuoden kuluessa myöntämisestä, ja työt
saatettava päätökseen viiden vuoden kuluessa myöntämisestä.
Rakennuslupaan sisältyy aina
pakollinen lopputarkastus. Lisäksi luvassa määritellään ehdot,
joita on työssä noudatettava. Esimerkiksi vesi- ja
viemärikalusteiden ja -putkien sijoittamiseksi voidaan vaatia
lisäsuunnitelma, työlle voidaan vaatia vastuuhenkilöitä ja
työvaiheiden jälkeen katselmuksia. Jokainen rakennuslupa on
erilainen; ehdot määritellään tapauskohtaisesti.
Sanktiot
Mikäli rakennusluvan ehtoja ei
noudateta, rakennusvalvontaviranomaisella on käytössään joukko
sanktioita. Hän ei voi kuitenkaan sakottaa; laki lähtee siitä,
että viranomainen valvoo, että hakija huolehtii luvan ehdoista
asianmukaisesti. Jos hakija rikkoo rakennuslainsäädäntöä,
rakennusvalvonta voi ilmoittaa asiasta yleiselle syyttäjälle, joka
päättää sakoista. Tämä ei kuitenkaan koske pieniä
rikkomuksia.
Pienremontin tekijää voidaan
huomauttaa aluksi kehotuksella huolehtia ja noudattaa rakennusluvan
ehtoja. Jos tämä ei tehoa, voidaan antaa suullinen tai kirjallinen
määräys ehtojen noudattamisesta. Kovin keino on velvoite
noudattaa ehtoja uhkasakon uhalla. Jos uhkasakko laukeaa maksuun,
voidaan niskoittelijalle määrätä vielä uusikin uhkasakko.
- Viime kädessä
rakennusvalvonnalla on oikeus teetättää työ kuntoon taloyhtiön
kustannuksella. Näin koviin keinoihin ei ole tarvinnut mennä,
mutta uhkasakkotapauksia on Tampereellakin ollut, painottaa
lupa-arkkitehti Esa Perttunen.
Kuinka yleistä?
Useimmiten huoneistoihin kohdistuva
muutostyö, josta siis tieto tulee rakennusvalvontaan lupahakemuksen
muodossa, on huoneistojakomuutokset: huoneiston jakaminen uudelleen
tai erillisten huoneistojen yhdistäminen. Myös kosteisiin tiloihin
tehtävät muutokset ovat luvanvaraisia, koska silloin tehdään
muutoksia ilmanvaihtoon, viemäreihin ja vesijohtoihin.
- Myös kantaviin väliseiniin
halutaan joskus tehdä oviaukkoja. Tällöin riittää useimmiten
ammattitaitoisen rakennesuunnittelijan tekemä suunnitelma, joka
merkitään tiedoksi ja arkistoidaan, kertoo Esa Perttunen.
Toimittajat
Kari Pitkänen, Henna Peltola
Takaisin
Asumisen ABC:hen
