Suojelukohteena
rakennukset
Rakennussuojelun ensimmäinen vaihe
on luettelointi, jolla maakuntamuseot ja –liitot pyrkivät
vaikuttamaan kaavoitukseen.
Suurin osa suojelluista
rakennuksista on suojeltu asemakaavalla. Kaavoitus onkin
ensisijainen ja laajimmin käytetty suojelun väline. Kaavoissa
suojeltuja rakennuskohteita on koko maassa 12
- 15 000.
Suojelun kovin keino on
rakennussuojelulaki. Tällä erikoislailla on suojeltu
poikkeuksellisen merkittävät kohteet kuten kartanot varsinkin
kaava-alueiden ulkopuolella. Samoin on suojeltu arvokkaita
rakennus-, alue- ja kulttuurikokonaisuuksia kuten esimerkiksi
Fagervikin ruukkialue. Tämän tasoisen suojelun piirissä on koko
maassa vain noin 200 kohdetta.
Suojelun edut ja haitat
Rakennussuojelulaissa
määräätään, mitä suojelukohteessa saa ja ei saa tehdä.
Esimerkiksi kohteen alkuperäinen huonejärjestys pitää
säilyttää, samoin interiöörin kiinteät sisäosat kuten ovet,
ikkunat, listat ja paneelit.
- Suojelu ei kuitenkaan saa olla
rakennuksen omistajalle kohtuutonta, ja omistajan on mahdollista
saada kunnalta korvausta selvistä haitoista. Käytännössä
korvauksia ei ole maksettu, vaan asia on ratkaistu sovittamalla
suojelua omistajankin etujen mukaan tai korvaustarpeet on ratkaistu
esimerkiksi lisäämällä tontin rakennusoikeutta, toteaa
yli-intendentti Mikko Härö Museovirastosta.
Tukea ja tunnustusta
Rakennusperinnön hoitoon voi saada
myös avustusta alueelliselta ympäristökeskukselta. Tukea
myönnetään esimerkiksi katon, ulkoseinien, ikkunoiden, ovien,
perustusten ja kantavien rakenteiden korjauksiin.
- Keskimääräinen avustus on 1500
– 3000 euroa ja se maksetaan tositteita vastaan töiden
valmistuttua. Tärkein ehto on, että korjauksessa noudatetaan
entistävää korjaustapaa, eikä pyritä tekemään vanhasta uutta.
Esimerkiksi hirsirakenteita korjataan hirrellä, tiilikatto vanhan
tyyppisellä savitiilellä, kertoo ylitarkastaja Leena Lusa
Ympäristökeskuksesta.
Pirkko Heikkilä osti Tampereen
Pispalasta tulevan kotinsa purkutalona, mutta päätti ryhtyä
jättiurakkaan ja kunnostaa talon asuttavaksi. Vaikka talo ei ole
virallisesti suojeltu, hän sai avustusta rakennusperinnön hoitoon.
- Sain 1680 euroa vuorilautojen
uusimiseen ja veden johtamiseksi pois talon perustuksista. Summana
se on melko pieni rakentamista varten, mutta avustuksen merkitys
onkin lähinnä siinä, että annetaan tunnustusta vanhan
korjaamiselle.
Tuen määrä on enintään 50
prosenttia kustannuksista, poikkeustapauksissa 80 prosenttia.
Suojelukohteita
Valtaosa rakennussuojelulain
alaisista yksityiskohteista on maaseudun 1700-1800 -lukujen
rakennusperintöä. Nämä suojelukohteet löytyvät
Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Pohjanmaan rannikkoseuduilta.
Vähitellen suojelu on ulottunut
kaupunkeihin, esimerkiksi Alvar Aallon keskeiseen tuotantoon. Muun
muassa Aallon yksityiskoti Helsingissä on suojeltu, samoin
Finlandia-talo ja uusimpana museoviraston käsittelyssä on
Seinäjoen Aalto-keskus. Tuoreimmat suojelukohteet ovat 80-luvulta.
Suojelupäätöksen tekee
ympäristökeskus, ei Museovirasto. Museovirasto antaa lausuntoja,
joita muut kunnioittavat.
Lisätietoja:
Museovirasto
http://www.nba.fi
Takaisin
Asumisen ABC:hen
