Varmaan juuri tuosta johtuu se tunne, että suomalainen draama selittelee ja alleviivaa liikaa. Kyllä draaman pitää lähteä räväkästi käyntiin ytimekkäästä ekspositiosta, joka kertoo mistä on kyse, ja sitten pikkuhiljaa paljastetaan henkilöistä lisää sen verran kuin draaman ja henkilöiden toiminnan ymmärtämiseksi on tarpeellista.

Siihen nähden kaikki löpinä siitä, miten tämä on tuon sisko ja tuon rakastaja, miten mummi tekee hyvää pullaa ja mitä mieltä tämä sivuhenkilö on sivuhenkilöstä x, on aika irrelevanttia. Ja silti sitä näkee suomalaisessa tv-draamassa aika paljon.