Entä jos rehtori rakastajana olisi päähenkilölle isähahmo? Viisas ja välittävä, tätä kautta suhteellisuudentajuinen mittakaavahenkilö? Päähenkilöön voisi tuoda uuden, katsojassa sympatiaa herättävän piirteen, jos hän itse edelleen tarvitsee vanhempaa, isähahmoa. Ensimmäisessä päähenkilön ja rehtorin kohtauksessa ehkä katsojalle selviäisi vain isähahmoluonne, rakastajaluonne vasta myöhemmin...

Älä välitä palautteestani, jos se on täysin hakoteillä, kuten saattaa hyvin olla.