Alku on yksinkertaisesti hyvä.Mullah on tärkeä hahmo, hän pohjustaa islamilaista, teokraattista arvomaailmaa,joka on tärkeä koko tarinan juonen rakentumiselle. Tilanteesta seuraa odotus.
Ibrahimin tausta tulee hyvin selväksi isän ja tyttären välisessä kommunikaatiossa, tilanne on oivallinen. Hänen toimintansa on oletettavaa, eikä häneltä odotakaan mitään muuta.
Vaikka Mahad on harras muslimi, hänestä löytyy ristiriitaista hellyyttä siskoaan kohtaan. Hänen motivaationsa kaipaisi vahvistamista.Odottaisin Mahadilta vähän alistavampaa tai ainakin kylmempää suhdetta Amilaan: hän on sisäistänyt Mullahin ohjeet, että on perheen,erityisesti naisten, kunnian suojelija. Jotenkin odottaisin, että hän kovistelisi Amilaa ja varoittaisi häntä etukäteen. Tragediaa ja kunniamurhaa alusta loppuun; liian pehmeä mies suorittajaksi ei ole ihan uskottava.
Jotta Amilan näkökulma jotenkin selkeytyisi, toivoisi sisarusten välille jotakin yhteenottoa, uhkausta,sanaharkkaa, josta Amila uppiniskaisesti lähtee. Mahadilla pitäisi olla pidemmän ajan kertynyttä epäluuloa. Olisi oletettavaa, ettei Mahad ainakaan luottaisi Amilaan noin paljon. Jospa hän jääkin lähistölle, hän seuraa ja näkee minne Amila menee. Mahad suuttuu,hän on pettynyt, koska sisko on valehdellut hänelle. Mahad menee kotiin ja odottaa siellä, jotta voisi läksyttää Amilan. Koska kunnia, perheen kunnia, on nimenomaa Amilan neitsyys.
Mahadin suhteessa Reettaan voisi tuoda esiin kontrastin,Mahadin ristiriitaisuuden. Hän on Reetalla kohtelias ja huomaavainen, Reetan kanssa käy kaikki se,minkä Islam kieltää naisilta. Rakkaus on aika länsimainen käsite ja ilmiö, vahvassa muslimikulttuurissa sitä ei olettaisi olevan samanlaisena olemassa,mutta Mahadillakin on jalka länsimaalaisessa elämässä...
Amilalta ei odota noin suoraa alistumista kohtaloonsa, hänhän on kapinoinut ja nyt hän katsoo puukottajaan silmiin... Amilla ei ole enää olekaan omaa tahtoa, mikä oikeuttaisi murhaamiseen. Ymmärrän kyllä, että se on seurausta Ibrahin iskusta.Tunnetasolla tuo tekee vaikutuksen hetken, Amilahan on juuri raiskattu.Mutta jos katsoisin tuota tapahtumaa elokuvassa,näytelmässä, se loisi hetken toivottomuuden tunteen,josta putoaisi äkkiä pois. En haluaisi jättää Amilaa noin avuttamaan tilaan, Amilan osalta niin suuri muutos syö jonkinverran uskottavuutta.
Kun Safia esittelee America's Top Model lehteä, tuo on hauska oivallus, puhutteleva yksityiskohta; äiti pohjustaa pikkutytölle länsimaalaisen lehden menestyneillä malleilla tulevaa ympärileikkausta!
Äiti kuitenkin salaa odottaa tyttäristään tulevan jotakin. Safia saa ainakin tässä hahmolleen vahvuutta, omaa persoonallisuutta.
Henryn motiivi tulee täysin selväksi, mies jolle voi kuvata oikeastaan vain toimintaa ja tunteet ovat sivuseikka. Saanankin motivaatio on selkeä,mutta jäin kaipaamaan Saanalta vielä jotakin tunnetta, pientä epävarmuutta,katsetta Henryn olan yli...
Alku on yksinkertaisesti hyvä.Mullah on tärkeä hahmo, hän pohjustaa islamilaista, teokraattista arvomaailmaa,joka on tärkeä koko tarinan juonen rakentumiselle. Tilanteesta seuraa odotus.
Ibrahimin tausta tulee hyvin selväksi isän ja tyttären välisessä kommunikaatiossa, tilanne on oivallinen. Hänen toimintansa on oletettavaa, eikä häneltä odotakaan mitään muuta.
Vaikka Mahad on harras muslimi, hänestä löytyy ristiriitaista hellyyttä siskoaan kohtaan. Hänen motivaationsa kaipaisi vahvistamista.Odottaisin Mahadilta vähän alistavampaa tai ainakin kylmempää suhdetta Amilaan: hän on sisäistänyt Mullahin ohjeet, että on perheen,erityisesti naisten, kunnian suojelija. Jotenkin odottaisin, että hän kovistelisi Amilaa ja varoittaisi häntä etukäteen. Tragediaa ja kunniamurhaa alusta loppuun; liian pehmeä mies suorittajaksi ei ole ihan uskottava.
Jotta Amilan näkökulma jotenkin selkeytyisi, toivoisi sisarusten välille jotakin yhteenottoa, uhkausta,sanaharkkaa, josta Amila uppiniskaisesti lähtee. Mahadilla pitäisi olla pidemmän ajan kertynyttä epäluuloa. Olisi oletettavaa, ettei Mahad ainakaan luottaisi Amilaan noin paljon. Jospa hän jääkin lähistölle, hän seuraa ja näkee minne Amila menee. Mahad suuttuu,hän on pettynyt, koska sisko on valehdellut hänelle. Mahad menee kotiin ja odottaa siellä, jotta voisi läksyttää Amilan. Koska kunnia, perheen kunnia, on nimenomaa Amilan neitsyys.
Mahadin suhteessa Reettaan voisi tuoda esiin kontrastin,Mahadin ristiriitaisuuden. Hän on Reetalla kohtelias ja huomaavainen, Reetan kanssa käy kaikki se,minkä Islam kieltää naisilta. Rakkaus on aika länsimainen käsite ja ilmiö, vahvassa muslimikulttuurissa sitä ei olettaisi olevan samanlaisena olemassa,mutta Mahadillakin on jalka länsimaalaisessa elämässä...
Amilalta ei odota noin suoraa alistumista kohtaloonsa, hänhän on kapinoinut ja nyt hän katsoo puukottajaan silmiin... Amilla ei ole enää olekaan omaa tahtoa, mikä oikeuttaisi murhaamiseen. Ymmärrän kyllä, että se on seurausta Ibrahin iskusta.Tunnetasolla tuo tekee vaikutuksen hetken, Amilahan on juuri raiskattu.Mutta jos katsoisin tuota tapahtumaa elokuvassa,näytelmässä, se loisi hetken toivottomuuden tunteen,josta putoaisi äkkiä pois. En haluaisi jättää Amilaa noin avuttamaan tilaan, Amilan osalta niin suuri muutos syö jonkinverran uskottavuutta.
Kun Safia esittelee America's Top Model lehteä, tuo on hauska oivallus, puhutteleva yksityiskohta; äiti pohjustaa pikkutytölle länsimaalaisen lehden menestyneillä malleilla tulevaa ympärileikkausta!
Äiti kuitenkin salaa odottaa tyttäristään tulevan jotakin. Safia saa ainakin tässä hahmolleen vahvuutta, omaa persoonallisuutta.
Henryn motiivi tulee täysin selväksi, mies jolle voi kuvata oikeastaan vain toimintaa ja tunteet ovat sivuseikka. Saanankin motivaatio on selkeä,mutta jäin kaipaamaan Saanalta vielä jotakin tunnetta, pientä epävarmuutta,katsetta Henryn olan yli...