Kävin katsomassa viitevideosi muistin ja kokemuksen eriaikaisuushuomioista onnellisuuden viitekehykseen virittyneisyysaspektisen tutkimuksen osalta. Niistä lähtökohdista kyse television katselemisesta tai katselematta jättämisestä draaman tai jonkun muun fiktiivisen tuoton suhteen ei nähdäkseni ole kovinkaan relevanttia sinänsä, jollei vaihtoehdoiksi sitten oteta joko naapurin asiat tai minun lähtökohtaa. - Psykologiselta tutkimukselta saavutetut huomiot tunteiden virittymisestä katselemisen aikaan on totta kai yhtä totta kuin ilman televisiotakin, ei siinä mitään uutta sinänsä, ja kiva saada tietää, että olette mukana. Itse olen niin draamakyllästetty, että en jaksa katsoa kuin huolellista ja tarkkaa työtä -olipa se sitten mitä tahansa. Hyvää jatkoa! Olisi ollut hauska ottaa osaa järjestämäänne kirjoituskurssiin; myöhästyin taas kuukaudella.