Osui silmiini Valfrid Hedmanin runo ERI MUODOT:

"Tekopyhänä, maailma, tyhjistä
yhä dogmeista riitelet sinä!
Mä uskon kaikkia uskontoja,
joka jumalaa palvelen minä.
Teilt, ahdasmieliset ihmiset,
mä tahtoisin kysytyksi:
kun mietteet ne muussakin vaihtelevat,
miks uskonto meill olis yksi?
On aatteiden maailma avara
ja sen Luoja on ääretön, suuri.
Ehk eroavat oppimme eessään ois
saman totuuden ilmaus juuri."

Tässä vähän miettimistä, eiköhän Yleen mahdu erilaiset
tyylilajit kevyestä vakavaan, eri muotoiset tuotannot päivittäissarjoista lyhytleffaan.