Tornin juurelta http://kohtaus.yle.fi/ fi Kolme havaintoa kuulemisesta http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/kolme-havaintoa-kuulemisesta <p>Puolalainen, saksalainen ja sveitsil&auml;inen istuvat py&ouml;re&auml;n p&ouml;yd&auml;n &auml;&auml;ress&auml;. Keskustellaan radion merkityksest&auml;, keskustellaan kuulemisesta. K&ouml;lnil&auml;isess&auml; kokoushuoneessa on kolme muutakin hahmoa; on toinen saksalainen, belgialainen ja suomalainenkin. Kev&auml;taurinko paahtaa, ovi kattoterassille on raollaan, ja &auml;&auml;net k&auml;velykadulta kantautuvat ylimpiin kerroksiin.</p> <p>Puolalainen kertoo yst&auml;v&auml;st&auml;&auml;n, kuvataiteilijasta, joka on kehitt&auml;m&auml;ss&auml; graafista merkki&auml; kuiskaukselle. On olemassa huutomerkki, kysymysmerkki ja piste. Mutta miten ilmaista se, ett&auml; puhuja kuiskaa? Ja miksi sille ei viel&auml; ole olemassa merkki&auml;, vaikka ilmi&ouml; on kovin arkip&auml;iv&auml;inen, ja ele tehokas?</p> <p>Saksalainen kertoo ostaneensa j&auml;&auml;kaapin. Kaappi osoittautui vialliseksi, se piti omituista &auml;&auml;nt&auml;. Saksalainen yritti vaihtaa kaapin, onnistumatta. J&auml;lleenmyyj&auml;ll&auml; ei ollut valtuuksia vaihtoon auditiivisten havaintojen perusteella, vain optisten. J&auml;&auml;kaapin, jossa oli huomaamaton naarmu, olisi saanut puoleen hintaan. N&auml;kyv&auml; sel&auml;tti kuuluvan vian.</p> <p>Sveitsil&auml;inen kertoo pianokilpailusta, jonka tuomaristossa h&auml;n oli vuosia sitten. Raatiin pyydettiin mukaan er&auml;s arvostettu kiinalainen pianisti, joka suostui agenttinsa v&auml;lityksell&auml;. Liian my&ouml;h&auml;&auml;n selvisi, ett&auml; kiinalainen ei osannut sanaakaan englantia. Agentti lupasi, ett&auml; tuore tuomari oppii raadin ty&ouml;skentelykielen sen puolen vuoden aikana, joka oli kilpailun alkuun. Raati suostuu ehdotukseen.</p> <p>Pianokilpailu alkaa. Tuomaristo kokoontuu. Kiinalainen ei sano sanaakaan. Tilanne on kiusallinen. Tuomariston puheenjohtaja soittaa agentille: &rdquo;Eik&ouml; pianisti nimenomaan luvannut opetella englantia?&rdquo; &rdquo;Yes, yes&rdquo;, vastaa agentti rauhoitellen. &rdquo;H&auml;n on ollut hyvin ahkera. H&auml;n on lukenut tuntikausia p&auml;ivitt&auml;in.&rdquo; K&auml;y ilmi, ett&auml; pianisti ymm&auml;rt&auml;&auml; kirjoitettua englantia, mutta ei ole viel&auml; koskaan puhunut kielt&auml;. H&auml;nell&auml; ei ole aavistustakaan siit&auml; milt&auml; kirjoitetut sanat good, bad tai competition kuulostavat. Ratkaisu: kiinalainen tekee ty&ouml;ns&auml; kirjallisesti. Laput kulkevat raadin k&auml;siss&auml; ja voittaja l&ouml;ytyy.</p> <p>Tarinan saksalainen on <strong>Karl Karst</strong> Kultur Radio WDR 3:sta. T&auml;m&auml; kulttuurikanavan p&auml;&auml;llikk&ouml; perusti 10 vuotta sitten Initiative H&ouml;ren -nimisen yhdistyksen. Kyseess&auml; on etuj&auml;rjest&ouml;, joka toimii yhteisty&ouml;ss&auml; liittovaltion terveysministeri&ouml;n sek&auml; kulttuuri- ja media-alan keskeisten tahojen kanssa edist&auml;&auml;kseen toisaalta kuuloon liittyvi&auml; l&auml;&auml;ketieteellisi&auml;, toisaalta puhtaasti taiteellisia hankkeita. Sill&auml; on ollut keskeinen rooli mm. tinnitustietoisuuden edist&auml;misess&auml; ja vastasyntyneiden kuulokokeen kehitt&auml;misess&auml;.</p> <p>K&ouml;lnin keskustan &auml;&auml;nimaisema kuuluu lempe&auml;n vaimennettuna kattoterassin oven kautta, mutta muistuttaa meit&auml; metel&ouml;iv&auml;n todellisuuden olemassaolosta. Visuaalisuuden huumaamassa maailmassa auditiivinen j&auml;&auml; helposti jalkoihin, &auml;&auml;neen suhtaudutaan usein v&auml;linpit&auml;m&auml;tt&ouml;m&auml;sti. Siit&auml; on tullut tilkett&auml; taukopaikkoihin. Hiljaisuus on pelottava tila.</p> <p>Py&ouml;re&auml;n p&ouml;yd&auml;n belgialaisen vieraan puheenvuoro kohottaa meid&auml;t synkistelyst&auml;. Kulttuurikanava Radio Klara t&auml;ytti viime vuonna 10 vuotta. Klaran p&auml;&auml;llikk&ouml;<strong> Chantal Pattyn</strong> kertoo miettineens&auml; miten markkinoisi kanavaa my&ouml;s niille, jotka eiv&auml;t ole klassisen musiikin tai kulttuuriohjelmistojen suurkuluttajia. Perinteisen lehti- tai katumainoskampanjan sijaan Radio Klara j&auml;rjesti kaupunkijuhlat.</p> <p>Pattyn sai my&ouml;s katolisen kirkon mukaan. Klara Festivalin avausteokseksi tilattiin Mozartin Requiem sovitettuna orkesterille, kuorolle, 150 ilmapallolle ja kirkonkelloille. Klaran syntym&auml;p&auml;iv&auml;n iltana koko Bryssel soi, ja kun kirkonkellot tulivat puistossa esiintyvien orkesterin ja kuoron tueksi, nousivat led-valoilla valaistut ilmapallot Brysselin kattojen ylle. Siit&auml; nauttivat sek&auml; silm&auml; ett&auml; korva.</p> http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/kolme-havaintoa-kuulemisesta#comments kuuleminen Marika Kecskeméti Tornin juurelta Fri, 15 Apr 2011 12:22:47 +0300 Marika Kecskeméti 856 at http://kohtaus.yle.fi Satunnaisia havaintoja italialaisesta televisiosta http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/satunnaisia-havaintoja-italialaisesta-televisiosta <p><em>&quot;Televisio on korvannut arvokkuuden hedonismilla.</em>&quot;<br /> Pier Paolo Pasolini</p> <p>Italialaiset lukevat v&auml;h&auml;n; suuri enemmist&ouml; ei edes yht&auml; kirjaa vuodessa. Lehtikioskit pysyv&auml;t hengiss&auml; myym&auml;ll&auml; kaikenlaista oheiskr&auml;&auml;s&auml;&auml;: leluja, laitteita, videoita, pehmopornoa. Niinp&auml; television merkitys tiedon, viihteen ja propagandan v&auml;litt&auml;j&auml;n&auml; on eritt&auml;in suuri. Italialainen viett&auml;&auml; keskim&auml;&auml;rin nelj&auml; tuntia p&auml;ivitt&auml;in laitteen &auml;&auml;ress&auml;, ja m&auml;&auml;r&auml; on kasvussa.</p> <p>P&auml;&auml;asiassa tv yritt&auml;&auml; myyd&auml; jotakin. Kaupalliset viestit katkaisevat ohjelman v&auml;h&auml;n v&auml;li&auml;; juontaja saattaa siirty&auml; studion toiseen laitaan mainostamaan jotakin tuotetta. T&auml;m&auml;n lis&auml;ksi ovat varsinaiset mainoskatkot. Suurin osa italialaisesta mainosrahasta menee telkkariin. L&auml;hes kaikissa uutisissa kommentoidaan tapahtumien lis&auml;ksi uutta Hollywood-elokuvaa, tulevaa futismatsia, uutuuksia pop-musiikin rintamalta ja lopuksi tulee muotishow. Kes&auml;isin uutisiin liittyy usein osio, jossa esim. rantaleijonat kommentoivat viimeisi&auml; ruskettumistekniikoita.</p> <p>Keskeinen visuaalinen elementti televisiossa on naisen rinnat. Mik&auml;&auml;n show ei tule toimeen ilman bikineiss&auml; tai vastaavissa tepastelevia tanssitytt&ouml;j&auml;. Er&auml;&auml;ss&auml; vaalikeskustelussa mieskeskustelijoille kahvia tarjoileva nainen heitti pois aina yhden vaatekappaleen kun keskustelu alkoi k&auml;yd&auml; tyls&auml;ksi. Lopulta h&auml;n py&ouml;r&auml;hteli yl&auml;ruumis paljaana.</p> <p>Jokaisella kanavalla on oma t&auml;ht&ouml;sens&auml;, joka esittelee illan ohjelmat ja kutsuu katsojia rakkaiksi yst&auml;viksi, cari amici, ja hymyilee k&auml;det sel&auml;n takana jotta etuvarustus (topissa on usein kyyneleen muotoinen aukko) on mahdollimman selke&auml;sti esill&auml;. Jalkapallomatseissa asiantuntijaraadin taustalla s&auml;dehtii ko. joukkueiden liian pieniin puseroihin ja shortseihin pukeutunut &rdquo;kannattajajoukko&rdquo;.</p> <p>T&auml;rkein vuosittainen mediatapahtuma on Miss Italia-kilpailu. Se pidet&auml;&auml;n pieness&auml; Salsomaggiore &ndash;nimisess&auml; kylpyl&auml;kaupungissa. Kokonaisen viikon se pit&auml;&auml; kansakuntaa otteessaan, vedonly&ouml;nti ja v&auml;ittely on eritt&auml;in aktiivista. Kilpailu huipentuu lauantai-iltana, ja silloin mit&auml;&auml;n muuta ohjelmaa ei kanavilla kannata esitt&auml;&auml;.</p> <p>Italia on maa, jonka feminismi on unohtanut. Televisiossa naiset ovat l&auml;hinn&auml; koristeita. Naispoliitikkoja on v&auml;h&auml;n; tutkimus osoitti ett&auml; jokaista miesministereille varattua nelj&auml;&auml; tuntia vastasi naisministereille j&auml;tetty seitsem&auml;n minuuttia. Kes&auml;kuussa kaikilla Berlusconin Mediaset-kanavilla naiset saivat puhua asiaa yhteens&auml; 57 sekuntia, siis kuukaudessa.</p> <p>Italiassa on nelj&auml;nnes koko maailman maanp&auml;&auml;llisist&auml; kanavista, yhteens&auml; 640 kanavaa. Monilla paikalliskanavilla juontaja on seksik&auml;s keski-ik&auml;inen nainen, joka antaa el&auml;m&auml;n- ohjeita puhelimitse ja tulkitsee tulevia p&ouml;yd&auml;lle levitettyjen tarot-korttien avulla. Joillakin kanavilla on keskitytty horoskooppeihin. Yhteinen piirre niille kaikille on ett&auml; ne koko ajan myyv&auml;t jotakin, varsinkin kauneudenhoitotuotteita. Puolikin tuntia saattaa vier&auml;ht&auml;&auml;, kun selvitet&auml;&auml;n esimerkkien avulla miten jokin uusi selluliitontuhoajavoide tai -laite toimii. Joillakin kanavilla saattaa palloilla mies, joka kauhistelee siit&auml; miten halvalla h&auml;n myy jalokivi&auml;, joita samanaikaisesti asettelee naisten rinnuksille.</p> <p>Italiassa tehtiin 50-, 60- ja 70-luvulla paljon hienoja elokuvia; osan niist&auml; p&auml;&auml;rahoittajana oli televisio (<strong>RAI</strong>). Nyt tehd&auml;&auml;n p&auml;&auml;asiassa &auml;&auml;nekk&auml;it&auml; komedioita ja historiallisia melodraamoja. Italian tv:n &rdquo;uusi aalto&rdquo; alkoi vuonna 1976, samaan aikaan italialaisen elokuvan kulta-aika p&auml;&auml;ttyi. Perustuslakioikeus p&auml;&auml;tti ett&auml; RAI s&auml;ilyy kansallisena monopolina, mutta samaan aikaan yksityiset tv-kanavat saivat l&auml;hetysoikeudet edellytt&auml;en ett&auml; ne pysyv&auml;t paikallisina. 1980 Italiassa oli 1300 paikallista tv-kanavaa; ostojen ja yhdistelyjen j&auml;lkeen niiden m&auml;&auml;r&auml; putosi kolmessa vuodessa seitsem&auml;&auml;nsataan. 1984 perustettiin kolme kanavaa: Canale 5, Italia Uno ja Rete 4. N&auml;m&auml; ostivat pikkuhiljaa kaikki kilpailijat ulos. N&auml;in koko yksityinen tv-sektori yhdistyi <strong>Mediasetin</strong> sateenvarjon alle omistajansa <strong>Silvio Berlusconin</strong> hallintaan.</p> <p>Yksityiset tv-kanavat pysyiv&auml;t pystyss&auml; mainosrahoituksen turvin. Mainoksia oli todella paljon; my&ouml;s uutisissa. Mediamainontaa myi Publitalia; my&ouml;s Berlusconin omistama firma. T&auml;m&auml; on muutenkin Berlusconin bisneksien p&auml;&auml;teemoja: kun ostaja ja myyj&auml; ovat sama henkil&ouml;, asiat ovat yksinkertaisempia.</p> <p>Mediasetin kanavien katsominen on kuin katsoisi <em>Sesame Streeti&auml;</em> ilman vitsej&auml;. Esiintyjien joukko koostuu samoista noin 20 naamasta, jotka kiert&auml;v&auml;t ohjelmasta toiseen. Jalkapalloilijoita, viihteen veteraaneja. Kun puoliv&auml;liss&auml; ohjelmaa bandi p&auml;r&auml;ht&auml;&auml; soittamaan kaikki pomppaavat pystyyn ja alkavat studioyleis&ouml;n kanssa hoilata ko. biisi&auml;. Astrologit ovat jatkuvasti esill&auml;, horoskooppeja tulkitaan, taikurit ja seksologit esiintyv&auml;t eri alueiden asiantuntijoina. Yleiss&auml;vy on &auml;itel&auml;; sana &rdquo;bellissimo&rdquo; esiintyy keskim&auml;&auml;rin toistasataa kertaa tunnin aikana.</p> <p>Studioshown lis&auml;ksi ohjelmisto koostuu elokuvista. Berlusconi on ostanut tv-oikeudet tuhansiin amerikkalaisiin elokuviin ja tv-sarjoihin, ja n&auml;in Italiasta on tullut kulttuurin tuoja, eik&auml; sen luoja ja viej&auml;. Valtaosa ko. elokuvista on pornoa tai ns. B-elokuvia. Filmislotin nimi on tietenkin &rdquo;Bellissimi&rdquo;. Jos tuskastuu loputtomiin mainoskatkoihin voi aina vuokrata tai ostaa dvd:n Blockbuster-videokaupasta, jonka omistaa &ndash; Berlusconi.</p> <p>RAI:lla oli virallisesti kansallinen monopoli 80-luvulle asti. Sitten lakia alettiin muuttaa, koska sit&auml; koko ajan rikottiin. Berlusconi esitti omilla kanavillaan samoja ohjelmia samaan aikaan, ja ohjelmisto oli siis jo kansallista. Berlusconi ajoi 1990 l&auml;pi lain, jossa luotiin RAI- Mediaset &ndash;duopoli. Viisi ministeri&auml; erosi, mutta ei p&auml;&auml;ministeri <strong>Craxi</strong>, joka oli saanut 23 miljardin liiran stipendin ulkomaisille tileilleen Fininvestilt&auml; (Berlusconin firma).</p> <p>Berlusconilla menee hyvin; h&auml;n ostaa itselt&auml;&auml;n mainosaikaa omilla kanavillaan mainostaakseen omia tuotteitaan. Politiikassa on my&ouml;s merkitt&auml;v&auml; etu ett&auml; k&auml;yt&ouml;ss&auml; on kolme omaa suurta tv-kanavaa. Pahin n&auml;ist&auml; on Rete 4: sen uutisankkuri kommentoi poliittisia toimijoita (Berlusconin kriitikoita) termeill&auml; &rdquo;nuo typer&auml;t kommarit&rdquo; jne.</p> <p>Mediaset on vietellyt yhteiskunnan tilaan, jossa politiikkaa ja aatteita ei en&auml;&auml; ole. Italian kulttuuri on kuihtunut loputtomaksi erotiikaksi, La Dolce Vitan halpisversioksi, jossa julkkikset ja k&ouml;mpel&ouml; seksuaalisuus vallitsevat. Ajatukset ovat kadonneet; niiden tilalla ovat jalkapallo, tavarakauppa ja rinnat.</p> <p>Nuoret italialaiset eiv&auml;t ole koskaan n&auml;hneet muunlaista televisiota. Se on ehk&auml; osasyy siihen ett&auml; valtaosa nuorisosta &auml;&auml;nest&auml;&auml; Berlusconia. Yliopisto-opiskelijatkin pit&auml;v&auml;t RAIn ohjelmia &rdquo;tylsin&auml; bolsevikkien juttuina, sielt&auml; tulee vain mustavalkoisia dokumentteja&rdquo;.</p> <p>T&auml;ss&auml; ideologisessa tyhji&ouml;ss&auml; Mediasetin suurin lahja omistajalleen on ollut sen asian korostaminen, josta h&auml;nt&auml; eniten ihaillaan: h&auml;nen vaurautensa. L&auml;hes kaikissa tv:n tieto- kilpailuissa voi voittaa rahaa. Rahasta puhutaan, rahakkaita kadehditaan. TV-uutisten p&auml;&auml;aihe saattaa olla sen pohtiminen, mist&auml; kioskista voittanut lottokuponki on ostettu. Bingo on noussut pinnalle. Varallisuutta ei tarvitse piilotella; on t&auml;rke&auml;t&auml; ett&auml; porukat tiet&auml;v&auml;t kell&auml; p&auml;t&auml;kk&auml;&auml; on.</p> <p>T&auml;m&auml;n kulttuurisen vallankumouksen seurauksena RAI l&auml;hti mukaan satsaamalla my&ouml;s kimalteleviin viihdeohjelmiin kamppaillessaan katsojaosuuksista. Senkin ohjelmissa on mainoksia 10 minuutin v&auml;lein. Kun Berlusconista tuli p&auml;&auml;ministeri asiasta seuranneessa eturistiriitatilanteessa er&auml;s amerikkalainen firma halusi ostaa 49 % RAI:sta ja investoida sen infrastruktuuriin. Viestint&auml;ministeri&ouml; hylk&auml;si tarjouksen kylm&auml;sti.</p> <p>T&auml;m&auml;n seurauksena Mediasetin osakkeiden arvo hypp&auml;si p&ouml;rssiss&auml; yl&ouml;sp&auml;in. Samaan aikaan hallitus subventoi noin miljardilla eurolla digisovittimien hintaa (kaikkiaan 75%), ja n&auml;ill&auml; markkinoilla Mediaset oli tietenkin aktiivinen.</p> <p>Sen sijaan ett&auml; Berlusconi olisi ratkaissut ristiriidan myym&auml;ll&auml; Mediasetin h&auml;n p&auml;&auml;tti ottaa RAIn hallintaansa. Er&auml;&auml;n&auml; sunnuntai-iltap&auml;iv&auml;n&auml; vuonna 2001 RAI2 esitti jalkapallo-ohjelmassa satiirisen sketsin, jossa laimeasti kritisoitiin viestint&auml;ministeri&auml;. Heti sketsin p&auml;&auml;tytty&auml; studion puhelin soi ja toisessa p&auml;&auml;ss&auml; oli ministeri itse, joka ilmoitti ett&auml; sketsi oli sopimaton ja ett&auml; RAIn tulisi tiet&auml;&auml; ett&auml; h&auml;n on itse asiassa sen pomo. Puhelu kuului ohjelman aikana kaikelle kansalle.</p> <p>Kev&auml;&auml;ll&auml; 2002 koomikko <strong>Roberto Benigni</strong> parodioi San Remon laulufestivaalien p&auml;&auml;tt&auml;j&auml;isiss&auml; Berlusconia, ja pyysi t&auml;t&auml; k&auml;ytt&auml;ytym&auml;&auml;n niin ett&auml; nukkumaan menness&auml; ei tarvitsisi h&auml;vet&auml; sit&auml; ett&auml; on italialainen. P&auml;&auml;ministerin mitta t&auml;yttyi ja h&auml;n alkoi tehd&auml; listaa niist&auml; journalisteista, jotka tuli erottaa RAIsta. Samalla h&auml;n nimitti RAIn uudet johtajat; vain RAI3n p&auml;&auml;llikk&ouml; sai jatkaa.</p> <p>Berlusconin hallintoon kuluvan <strong>Salvo Sottilen</strong> teht&auml;v&auml;n&auml; oli mm. jakaa tv-toimilupia. Erin&auml;isist&auml; syist&auml; poliisi oli nauhoittanut h&auml;nen puheluitaan. Ilmeni ett&auml; h&auml;n sai jatkuvasti ajan tasalla olevaa informaatiota siit&auml;, ketk&auml; showtyt&ouml;ist&auml; olivat parhaita s&auml;ngyss&auml;, ja keit&auml; siis RAIn tulee palkata ohjelmiinsa. Poliittisten toimijoiden valta ei siis rajoitu uutisten sis&auml;lt&ouml;&ouml;n, se mahdollistaa my&ouml;s studioihin kelpaavan silm&auml;nruoan valinnan.</p> <p>T&auml;st&auml; kaikesta johtuu ett&auml; todellisen lahjakkuuden on Italiassa hyvin vaikeata p&auml;&auml;st&auml; huipulle. My&ouml;s nepotismi kukoistaa. Esim. ty&ouml;paikan Railla voi peri&auml;. Ty&ouml;ntekij&auml; voi luopua osasta el&auml;kett&auml;&auml;n, jos h&auml;nen j&auml;lkikasvunsa saa paikan yhti&ouml;ss&auml;. Monet anteliaat vanhemmat tekev&auml;t n&auml;in. Niinp&auml; jonakin p&auml;iv&auml;n&auml; haastateltavia voi mikitt&auml;&auml; leipuri vuoristosta.</p> <p>Muutama vuosi sitten puhelinyhti&ouml; Telecom Italia osti pienen tv-kanavan ja teki siit&auml; kilpailijan RAIlle ja Mediasetille. Kanavan nimeksi tuli La7, ja sen katsojaosuus nousi nopeasti 13 prosenttiin. Ensimm&auml;ist&auml; kertaa oli riski ett&auml; katsojat ja mainostajat siirtyv&auml;t muualle. Sen j&auml;lkeen Pirelli halusi ostaa Telecomin. Berlusconin hallitus asetti ehtonsa: lupaa ei heru, ellei La7 supista huomattavasti toimintaansa. Muussa tapauksessa hallitus laskee puhelujen hintaa. Niinp&auml; valtaosa ohjelmista lopetettiin, Telecom osti pari Berlusconin huonosti menev&auml;&auml; firmaa ja siirsi mainontaansa 40 miljoonalla eurolla RAIlta Mediasetille.</p> <p>Italialaiset eiv&auml;t ota tilannetta kuitenkaan v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; kuolemanvakavasti. Kun ihmisilt&auml; kysyt&auml;&auml;n eik&ouml; heit&auml; ota p&auml;&auml;h&auml;n ett&auml; maassa on niin paska televisio, niin tavallisin vastaus on ett&auml; &rdquo;mieluummin surkea tv kuin surkea ruoka&rdquo;. Niinp&auml;.</p> http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/satunnaisia-havaintoja-italialaisesta-televisiosta#comments Italia Juha Rosma RAI Silvio Berlusconi Tornin juurelta Tue, 05 Apr 2011 13:40:27 +0300 Juha Rosma 852 at http://kohtaus.yle.fi Rohkeutta Tampereella http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/rohkeutta-tampereella <p>Rohkeus oli sana jota k&auml;ytettiin useampaankin kertaan kun Tampereen lyhytelokuvajuhlia p&auml;&auml;tettiin sunnuntaina. Rohkeutta kaivattiin elokuviin, mutta rohkeudesta my&ouml;s palkittiin. Luulen ett&auml; se mist&auml; puhuttiin ei ollut vain asenne vaan my&ouml;s taito: usko omaan sanottavaan ja kyky kertoa se kiinnostavalla tavalla, siin&auml; ovat hyv&auml;n lyhytelokuvan keskeiset ainesosat.</p> <p>Ei tietenk&auml;&auml;n vain lyhytelokuvan vaan monen muunkin kiinnostavan asian. Mutta vaikka lyhytelokuva on armollinen muoto ihan vain siksi ett&auml; vaatii meit&auml; investoimaan niin pienen osan ajastamme, niin se on ehdottoman armoton siin&auml; miten se n&auml;ytt&auml;&auml; ajatuksen ja toteutuksen tarkkuuden &ndash; tai sen puutteen. N&auml;yttelij&auml;ll&auml; ei lyhytelokuvassa ole monta elett&auml; k&auml;ytett&auml;v&auml;n&auml;&auml;n hahmonsa v&auml;litt&auml;miseen, eik&auml; ohjaaja kykene peitt&auml;m&auml;&auml;n ajattelun sameutta juonenkuljetukseen.</p> <p>Jos lyhytelokuva on elokuvan vapauden valtakunta siin&auml; mieless&auml; ett&auml; katsoja on valmis sallimaan laajemman muotovalikoiman, tarinan rakenteen ja kertomistapojen mahdollisen kirjon, niin se on my&ouml;s vaativa sen suhteen miten tuota vapautta k&auml;ytet&auml;&auml;n. Siksi hyv&auml;t lyhytelokuvat ovat harvassa, erinomaisista puhumattakaan. Rohkeus on my&ouml;s itselt&auml; vaatimista.</p> <p>Tampereella puhuttiin, taas kerran, my&ouml;s siit&auml; miten lyhytelokuvan levitt&auml;minen on vaikeaa, ja siit&auml; mist&auml; l&ouml;ytyisi uusia tapoja esitt&auml;&auml; ja n&auml;hd&auml; lyhytelokuvaa. Armoton on se maailmakin lyhytelokuvalle jossa sen on vaikea saada huomiota itselleen kaiken kova&auml;&auml;nisemm&auml;n tarjonnan keskell&auml;. Kun n&auml;in on asia, tulee mieleen, onko esimerkiksi festivaalin suopea ymp&auml;rist&ouml; ymm&auml;rt&auml;vine katsojineen jonkinlainen illuusio, joka auttaa lyhytelokuvaa osaltaan itse marginalisoimaan itse&auml;&auml;n?</p> <p>Jos lyhytelokuvaa yritet&auml;&auml;n saada paremmin n&auml;kyv&auml;ksi &ndash; ja nettilevitys ei ehk&auml; koskaan ole se vastaus koska siin&auml; ymp&auml;rist&ouml;ss&auml; kaikenlaisen tarjonnan paljous on suurempi kuin miss&auml;&auml;n ja erilaisten klippien suosiolla ihan omat lakinsa &ndash; jos siis lyhytelokuvaa yritet&auml;&auml;n saada paremmin n&auml;kyv&auml;ksi vaikkapa taas elokuvateattereissa alkukuvina, niin se asettaa kyll&auml; aika lailla isommat vaatimukset sille millaisia niiden elokuvien pit&auml;isi olla. Enk&auml; puhu nyt kerronnan perinteisyydest&auml; tai tarinan muodosta, vaan ihan siit&auml; ajattelun ja oivalluksen kirkkaudesta &ndash; rohkeudesta. Levityksen ja itse elokuvien kehitys kulkee k&auml;si k&auml;dess&auml; jos on kulkeakseen, ja seh&auml;n on vain hienoa jos kulkee.</p> <p>Nyt kun Ylen rahoituksen v&auml;heneminen on vienyt suomalaisen lyhytelokuvatuotannon vaikeuksiin, voi tietysti tuntua kohtuuttomalta ett&auml; ylel&auml;inen esitt&auml;&auml; t&auml;llaisia vaatimuksia (ei itse asiassa vaatimuksia vaan havaintoja, mutta kumminkin). T&auml;h&auml;n on sanottava, ett&auml; ei Yle ole lopettanut eik&auml; lopettamassa lyhytelokuvien rahoitusta, vaikka tiukkaa onkin viel&auml; ainakin jonkin aikaa. Itse olen sit&auml; mielt&auml; ett&auml; on Ylen etuoikeus, eik&auml; vain velvollisuus, rahoittaa ja esitt&auml;&auml; lyhytelokuvia osana sit&auml; suomalaisen el&auml;v&auml;n kuvan kulttuurin kirjoa jonka mahdollistaminen kuuluu Ylen teht&auml;viin &ndash; ja toivon sit&auml; ja pyrin siihen ett&auml; nykyinen k&ouml;yhyys p&auml;&auml;ttyy mahdollisimman pian. My&ouml;s siin&auml; mieless&auml; ett&auml; l&ouml;yd&auml;mme paremmat tavat yleis&ouml;mme l&ouml;yt&auml;&auml; lyhytelokuvansa. Sekin on helpompaa mit&auml; tarkemmin, kirkkaammin, rohkeammin ajateltuja elokuvia p&auml;&auml;semme tarjoamaan.</p> http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/rohkeutta-tampereella#comments Erkki Astala Tampereen elokuvajuhlat Tornin juurelta Yle yhteistuotannot Tue, 15 Mar 2011 09:33:36 +0200 Erkki Astala 824 at http://kohtaus.yle.fi Tekemisen tarkkuus pitää säilyä! http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/tekemisen-tarkkuus-pitaa-sailya <p>K&auml;vin muutamia vuosia sitten Adultassa (nykyinen Keuda) &rdquo;Mediak&auml;sikirjoittamisen&rdquo; kurssin. Syksyst&auml; kev&auml;&auml;seen kest&auml;v&auml;ll&auml; ajalla k&auml;vimme l&auml;pi kaikkia erilaisia kirjoittamisen tyyppej&auml;, alustajina Suomen huippuja dokkareista elokuviin. Sinne hakiessani luulin olevani ihan hyv&auml; kirjoittaja. Ehk&auml; olen sit&auml; viel&auml;kin, mutta k&auml;sikirjoittajaksi minusta ei ilman koulutusta ja stipendiaatteja ole.</p> <p>Minulla oli ty&ouml;stett&auml;v&auml;n&auml; kurssini aikana tositapahtuma omasta el&auml;m&auml;st&auml;ni, josta halusin tehd&auml; lopputy&ouml;ni. Se oli virhe. Maailman vaikeinta. Se mik&auml; todella tapahtui, ei tarkoita sit&auml;, ett&auml; siit&auml; sellaisenaan kertominen olisi automaattisesti hyv&auml; k&auml;ss&auml;ri. Perhana. Min&auml; taidankin olla kolumnisti. Tarinaani v&auml;&auml;nnettiin ja k&auml;&auml;nnettiin ja kyseenalaistettiin viikko toisensa j&auml;lkeen: milloin ihmisten taustat eiv&auml;t olleetkaan uskottavia, milloin tyylilaji heittelehti dokkarista fiktioon ja kuvasta &auml;&auml;neen. Min&auml; siell&auml; vinkumassa, ett&auml; sen t&auml;ytyy olla uskottavaa, koska se on totta.</p> <p>Siell&auml; se nyt lep&auml;&auml; Billn&auml;sini uumenissa, ja murisee. Min&auml; nuolen viel&auml;kin haavojani ja kiemurtelen tuskissani. Jotkut tarinat on luotu kerrottaviksi Facebookin statuksissa sek&auml; baarip&ouml;ydiss&auml; ja toiset (=ammattilaiset) saavat silt&auml; pohjalta sen k&auml;sikirjoitettavaksi. I rest my case.</p> <p>Yksi kurssin viikonloppuvet&auml;jist&auml; oli suuresti arvostamani ammattik&auml;sikirjoittaja <strong>Iiro K&uuml;ttner</strong>, joka kierr&auml;tti teksti&auml;&auml;n meid&auml;n ihmetelt&auml;v&auml;ksi. Se oli muistaakseni 27. versio ideasta. Kaikki kunnia pitk&auml;mielisyydelle ja sille ty&ouml;lle, jota vaatii tekstin muokkaaminen varsinaiseen tuotantoon. H&auml;nelt&auml; olen my&ouml;s kopsannut blogini otsikon tekemisen tarkkuudesta. Se on huuto sen puolesta, ett&auml; moniosaajien vaateessa jokin piste t&auml;ytyy tunnistaa itsess&auml;&auml;n: T&auml;ss&auml; Nimenomaisessa Osaamisessa Min&auml; Olen Hyv&auml;. Se on sit&auml; minun ydinosaamistani, ja tarkkuutta sen kautta. Ja se kannattaa sanoa &auml;&auml;neen, ja samaan hengenvetoon todeta, ett&auml; en min&auml; kaikkea osaa, enk&auml; v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; edes halua osata tai pysty oppimaan.</p> <p>Mutta, jos l&ouml;yt&auml;&auml; osaajia tekem&auml;&auml;n asioita, niin se on hyv&auml; taito sekin, sanon itselleni.</p> <p>Siirryn Draaman yksikk&ouml;&ouml;n vuodenvaihteessa, tuon mukanani tietysti roinaakin . Edess&auml; olevissa muuttolaatikoissani on kirkasvalolamppu, punainen pikkuj&auml;&auml;kaappi, 200 cd:t&auml;, 15 kahvimukia, Bob Marley-taulu, Kill Bill ja Amelie &ndash;julisteet ja &rdquo; Min&auml; olen n&auml;iss&auml; hyv&auml;&rdquo;-henkil&ouml;kohtaiset arkistoni Yless&auml; toimimisesta. Siin&auml; on osa minua, jos niin tahdotaan, mutta saako siit&auml; k&auml;sikirjoitusta?</p> <p>Jos alkoi kutkutella k&auml;sikirjoituksen alkua, Kohtauksen Tarjoa-osion kautta voit esitell&auml; ohjelmaideasi tai tekstisi.</p> <p>Hyv&auml;&auml; ja kaunista 2011!</p> http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/tekemisen-tarkkuus-pitaa-sailya#comments Iiro Kuttner Satu Kurvinen Tornin juurelta Thu, 30 Dec 2010 12:43:00 +0200 Satu Kurvinen 753 at http://kohtaus.yle.fi Rauhallista Joulua http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/rauhallista-joulua <p>Vuoden 2011 alusta Tornin juurelta kertovat kuulumisia mm. <strong>Tuire Lindstr&ouml;m</strong> (p&auml;&auml;llikk&ouml; Yle Draama) <strong>Sirpa Bertling </strong>(genretuottaja Suomidraama ja yhteistuotannot)&nbsp;<strong>Liselott Forsman </strong>(genretuottaja Aikalaisdraama ja yhteistuotannot) ja <strong>Satu Kurvinen </strong>(genretuottaja Radioteatteri ja k&auml;sikirjoitettu viihde).</p> <p>Yle Draama toivottaa Tornin juurelta&nbsp;kaikille Hyv&auml;&auml; ja Rauhallista Joulua, palaamisiin ensi vuonna!</p> http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/rauhallista-joulua#comments Tornin juurelta Wed, 22 Dec 2010 14:07:07 +0200 Yle Draama 736 at http://kohtaus.yle.fi Neljä dogmaa http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/nelja-dogmaa <p><strong>Ville Virtanen</strong> kirjoitti kolumnissaan, ett&auml; &rdquo;sarjoittuminen tuhoaa draaman moderniteetin&rdquo;. Kolumni julkaistiin minun unessani. Vastaan nyt t&auml;h&auml;n unikolumniin. N&auml;in valvetilassa asia on mielest&auml;ni t&auml;ysin p&auml;invastoin. Sarjoittuminen on luonut pohjan draaman nousulle kaikissa Pohjoismaissa. Se on tukenut elokuvaa ja vahvistanut sen identiteetti&auml;. Se on tukenut k&auml;sikirjoittajakunnan ammattimaistumista. Se on auttanut yleis&ouml;&auml; l&ouml;yt&auml;m&auml;&auml;n tv-draaman suuret kertomukset.</p> <p>Tanskan <em>Borgen</em>-sarjaa seuraa joka sunnuntai 1,5 miljoonaa tanskalaista. Sen pel&auml;t&auml;&auml;n vaikuttavan Tanskan poliittiseen ilmapiirin ja tekev&auml;n tiet&auml; ensimm&auml;iselle naisp&auml;&auml;ministerille. Se on DR:n in house &ndash;tuotanto. Ylell&auml; sen esitt&auml;&auml; FST todenn&auml;k&ouml;isesti ensi syksyn&auml;.</p> <p>Ylen draamaa olisi jatkossa katsottava kokonaisuutena, jotta resurssi saataisiin paremmin k&auml;ytt&ouml;&ouml;n. Uusi organisaatio antaa siihen mahdollisuudet.</p> <p>Jos olisin jatkanut Yless&auml;, olisin toiminut seuraavien unikolumnin innoittamien dogmien mukaisesti:</p> <p>K&auml;sikirjoituspalkkiot pit&auml;isi nostaa pohjoismaiselle tasolle ja kehittelyn pit&auml;isi olla m&auml;&auml;r&auml;tietoista ja ammattimaista.</p> <p><em>Kotikatu</em> p&auml;&auml;ttyisi kolmen vuoden kuluttua. Sen viimeinen kausi olisi voitu tilata 20-osaisena laatusarjana. Se olisi k&auml;ynnist&auml;nyt 20-osaisten vuosittaisten draamatapausten tuottamisen. Niiden k&auml;sikirjoituskehittely olisi pit&auml;nyt aloittaa nyt. Hanke voitaisiin toteuttaa Kotikadun suuruisella satsauksella. Sen esityspaikka pit&auml;isi olla sunnuntai-ilta.</p> <p>Vuosittain tilattaisiin my&ouml;s 10 osaa kotimaista rikosgenre&auml;. Ne voitaisiin esitt&auml;&auml; yhdess&auml; scandi-crimin kanssa omalla ymp&auml;rivuotisella ohjelmapaikallaan.</p> <p>Kotikatsomo-draamoja tilattaisiin vain juhlakausiin - paljon v&auml;hemm&auml;n tunteja, paljon enemm&auml;n laatua. Samoissa yhteyksiss&auml; voitaisiin esitt&auml;&auml; my&ouml;s kotimaiset elokuvat. Toisin sanoen nykyisen kaltainen 30 ensiesityst&auml; tuottava Kotikatsomo loppuisi my&ouml;s.</p> <p>Joten hyv&auml;t draaman ammattilaiset: sarjoittuminen ja keskittyminen voisi luoda vahvan, modernin kotimaisen draaman, joka l&ouml;yt&auml;isi tiens&auml; my&ouml;s katsojien syd&auml;miin.</p> http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/nelja-dogmaa#comments harri virtanen kotikatsomo Kotikatu Tornin juurelta Mon, 29 Nov 2010 15:04:00 +0200 Harri Virtanen 701 at http://kohtaus.yle.fi Jaetun oivalluksen arvo http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/jaetun-oivalluksen-arvo <p>Minulta on pyydetty kolumni ty&ouml;st&auml;ni <strong>Input</strong>issa (International Public Broadcasting) ja <strong>EBU</strong>ssa (European Broadcasting Union). Juuri nyt kesken YLEn yhteisty&ouml;neuvotteluita onkin vaikea kirjoittaa ajankohtaisemmista draama-asioista, vaikka muutokset aina puhuttavat. My&ouml;s kansainv&auml;lisesti.</p> <p>Niin <strong>Pohjoisvisiossa</strong> kuin EBUssa vertaillaan nykyisin eri maiden viimeisimpi&auml; organisaatiouudistuksia, siin&auml; miss&auml; sis&auml;lt&ouml;j&auml;kin. Oman yhti&ouml;n muutokset tuntuvat aina v&auml;hemm&auml;n dramaattisemmilta v&auml;limatkan p&auml;&auml;st&auml;. EBU-draaman puheenjohtajakautenani ison ryhm&auml;mme nelj&auml; osaavinta vision&auml;&auml;ri&auml; on kukin omista syist&auml;&auml;n muutosten keskelt&auml; harpannut yksityiselle puolelle. Aukot on vaikea t&auml;ytt&auml;&auml;. Toisaalta on hienoa, ett&auml; t&ouml;it&auml; riitt&auml;&auml; ulkopuolella ja ett&auml; v&auml;ki p&auml;&auml;see liikkumaan muutenkin kuin oman firman sis&auml;ll&auml;. Tavalla tai toisella julkisen palvelun teht&auml;v&auml; m&auml;&auml;ritell&auml;&auml;n k&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; uudestaan joka kerta, kun pakkaa sekoitetaan, maassa kuin maassa.</p> <p>Kerran vuodessa koko maapallon yleisradiolaiset kokoontuvat Input&ndash;festivaalille katsomaan ja analysoimaan ohjelmia, jotka ovat uutta luovia, yhteiskunnallisesti merkitt&auml;vi&auml;, kekseli&auml;&auml;sti transmediaalisia, hyvin matkustavia, yll&auml;tt&auml;v&auml;n halpoja tai vaikkapa paikallisia suurmenestyksi&auml;. Inputissa tekij&auml;t kohtaavat tekij&ouml;it&auml; teemasessioissa, joissa luova tehokkuus usein on osana esitett&auml;v&auml;&auml; formaattia (viimeksi esim: Reinventing Archives, Taking a Chance with Shrinking Budgets).</p> <p>Koska kyseess&auml; ei ole markkinat, tekij&auml;t lainaavatkin ideoita vapaasti (eli ilmaiseksi) toisilleen. Alkuvuosi 2010 oli Inputin j&auml;rjest&auml;jille muutenkin harvinaisen talouspainotteinen. Samaan aikaan kuin kv-juryss&auml; jo suunnittelimme ohjelmistoa, tulevan is&auml;nt&auml;maan Unkarin hallitus p&auml;&auml;tti (budjettirahoitteisen) julkisen palvelun yhti&ouml;n MTV:n 50 prosentin leikkauksista. Miltei mahdottomasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta festivaali vietiin kuitenkin MTV:ss&auml; tyylikk&auml;&auml;sti l&auml;pi.</p> <p>Inputin ohjelmakeskustelut ovat mit&auml; parasta julkisen palvelun dialogia. Mit&auml;&auml;n ei myyd&auml;, miss&auml;&auml;n ei kilpailla, niin ongelmista kuin voitoista puhutaan avoimesti. Aiemmissa Inputeissa minua on vaivannut ainoastaan draamasessioiden puute. Viime kev&auml;&auml;ll&auml; sain mahdollisuuden itse rakentaa sellaisia hollantilaisen kollegani kanssa. Teemat (fiktiot ja niihin liittyv&auml;t keskusteluaiheet) nousivat yll&auml;tt&auml;v&auml;n vaivattomasti satojen ehdotusten joukosta. Komediasessiossa esittelimme miten nelj&auml;ll&auml; mantereella (ja viidess&auml; maassa) n&auml;yttelij&auml;t olivat kirjoittaneet itselleen herkullisia rooleja ter&auml;viss&auml; sitcom-sarjoissaan. Trillerisessiossa povattiin sis&auml;isen kertoja&auml;&auml;nen uudenlaista paluuta tarinoissa, joita kerrottiin rikollisen p&auml;&auml;n kautta.</p> <p>Omassa suosikissani, B-tyylill&auml; leikittelev&auml;ss&auml; ranskalaisessa gourmetj&auml;nn&auml;riss&auml; <em>Tirez sur la Caviste </em>kertojamin&auml; vaihtuu Psycho-maisesti kesken tarinan. Kolmas sessiomme keskittyi uuteen &rdquo;traumagenreen&rdquo;, jossa yhteiskunnan traumoja (lentoturmat, Afganistanin sota, terroriuhat) terapoidaan kollektiivisesti pitkien fiktioiden avulla. Julkisen palvelun teht&auml;v&auml; sekin, kunhan (kuten j&auml;lkikeskustelussa todettiin) neuvottelut todellisuuden uhrien ja omaisten kanssa hoidetaan juridisesti ja eettisesti oikein.</p> <p>Yleisradioyhti&ouml;iden linjaukset kiristyv&auml;ss&auml; kilpailussa nousi Budapestissa k&auml;yt&auml;v&auml;keskusteluksi monen session j&auml;lkeen. Komediantekij&ouml;ill&auml; oli mantereesta riippumatta yll&auml;tt&auml;v&auml;n samankaltaisia kokemuksia suurten kanavien &rdquo;huumoripelosta&rdquo;. Pienemm&auml;t kanavat siet&auml;v&auml;t paremmin riskinottoa. Kun kolme kovaa, brittil&auml;ist&auml; huumorinaista l&auml;hti myym&auml;&auml;n ideansa mustasta vanhustenhoitokomediasta, BBC4 oli ainoa mahdollinen osoite. T&auml;m&auml; taidekanavakaan ei aluksi uskaltanut tilata kirjoittavilta n&auml;yttelij&ouml;ilt&auml; kuin minisarjan <em>Getting on </em>(3 x 30&rsquo;), jota sittemmin jatkettiin yleis&ouml;nsuosion ansioista. Australialainen menestyssarja <em>Wilfred</em> on uudenlainen kolmiodraama. Sarah asuu yhdess&auml; poikayst&auml;v&auml;ns&auml; Adamin ja koiransa Wilfredin kanssa. Koira ei pid&auml; miehest&auml;. T&auml;m&auml; premissi ei aluksi riitt&auml;nyt kuin 4000:n euron omakustannelyhytelokuvaan. Suosion my&ouml;t&auml; sinkusta alkanutta sarjaa jatkettiin ja formaatti myytiin Yhdysvaltoihin. Hulvaton Wilfred lep&auml;&auml; ennen kaikkea n&auml;yttelij&auml; <strong>Jason Gunnin </strong>(toinen k&auml;sikirjoittaja) esitt&auml;m&auml;n r&ouml;yhke&auml;n inhimillisen koiran harteilla.</p> <p>Yleisradiot ymp&auml;ri maailmaa miettiv&auml;t julkisille palveluille sopivia menestysformaatteja my&ouml;s Inputissa, jossa maailman suosituimpien tv-ohjelmien avainsanaksi usein nousee &rdquo;yhteis&ouml;llisyys&rdquo;. Meill&auml; on linnanjuhlamme ja SVT:ll&auml; <em>Alls&aring;ng p&aring; Skansen</em>. Kansallisten draamahittien p&auml;&auml;osissakin ovat usein yhteis&ouml;t. Amerikkalaisen tv-draaman yliluonnolliset tarinat eiv&auml;t n&auml;yt&auml; meill&auml; istuvan kuin Islannin harvoihin fiktioihin, mutta niill&auml;kin on yhteis&ouml;ns&auml;. Esim. <em>True Blood </em>k&auml;sittelee t&auml;rkeit&auml; yhteis&ouml;llisi&auml; teemoja vampyyrisadun muodossa. &rdquo;Eskapismia&rdquo;, sanoo toinen, &rdquo;vaikuttamista&rdquo; toinen ja molemmat ovat oikeassa.</p> <p>My&ouml;s Pohjoisvisiossa ja EBU:ssa aihe &rdquo;ei-realistinen draama&rdquo; on her&auml;tt&auml;nyt innokasta keskustelua. Starlight Runner Entertainmentin johtaja <strong>Jeff Gomez </strong>on toistamiseen vieraillut EBU-kokouksissa esittelem&auml;ss&auml; <em>Avatarin </em>ja muiden fantasiafiktioiden ymp&auml;rille luomiensa kokonaisten maailmojen menestysreseptej&auml;. Puheenjohtajana teht&auml;v&auml;ni on luotsata EBUn draama-asiantuntijat kohti agendaa, jonka sis&auml;lt&ouml; innostaa niin tanskalaisia kuin egyptil&auml;isi&auml;kin asiantuntijoita. Humanisti Gomezilla on kaikille selke&auml; sanoma: Ainoastaan sis&auml;lt&ouml; edell&auml; keksii myyvi&auml; maailmoja.</p> <p>EBUssa yrit&auml;mme rakentaa siltoja erilaisuuksien v&auml;lille ihmisten yhteisten kysymysten kautta. Ideoimme yhteist&auml; formaattia mit&auml; erilaisimmille lyhytelokuvillemme, sek&auml; draamasarjaa (teemana rauha), joka kiehtoisi sek&auml; arabimaiden kansalaisia ett&auml; (eri draamailmaisuun tottuneita) eurooppalaisia. Kansainv&auml;lisill&auml; foorumeilla rakennetaan verkostoja joissa samansieluiset kohtaavat. Siit&auml; l&auml;htev&auml;t yhteiset hankkeet.</p> <p>Saadakseen perspektiivi&auml; tulevaan, on joskus katsottava taaksep&auml;in. Kymmenen vuotta sitten teatteritaltioinnit julistettiin kuolleeksi taidelajiksi. T&auml;n&auml;&auml;n teatteri televisiossa voi hyvin monessa maassa kiitos taidekanavien. Tekij&auml;lle, joka kotona uurastaa jonkun kotimaassa ainutlaatuisen ajatuksen puolesta, toisen eurooppalaisen henkinen tuki saattaa olla ratkaiseva: Hei, toimii se, muualla on teatterille jopa viikoittainen slotti! Itse ilahduin keskieurooppalaisten keksim&auml;st&auml; k&auml;yt&auml;nn&ouml;llisest&auml; teattereiden ja kanavien sopimuspohjaideasta, joka helpottaa taltiointien sarjatuotantoa. Eurooppalaisissakin yhteist&ouml;iss&auml; on aina taloudellinen puoli. T&auml;ll&auml; hetkell&auml; pieni kanavani on mukana t&auml;ysvaltaisena j&auml;senen&auml; kehitt&auml;m&auml;ss&auml; transmediaalista draamasarjaa, johon meill&auml; ei olisi varaa ilman suuria maita ja yhteiseurooppalaisia rahastoja.</p> <p>Eiv&auml;t ainoastaan kansainv&auml;liset kontaktit, vaan kaikki kontaktit oman yhti&ouml;n ulkopuolella, auttavat n&auml;kem&auml;&auml;n muuttuvaa maailmaa nopeammin. Muutos kun on pysyv&auml; tila. Rajoja kaadetaan ja rakennetaan jatkuvalla sy&ouml;t&ouml;ll&auml;. Parikymment&auml; vuotta sitten saattoi iloita populaarikulttuurin ja kulttuurin akateemisten muurien murtumisesta. Jossain vaiheessa kyll&auml;styminen &rdquo;kaikki on kaikkea&rdquo; -ajatteluun nosti taas erikoisosaamisen kunniaan. Sitten slow food korvasi fast foodin, perinteill&auml; myytiin mainoksia ja suomalaiset kaipasivat taas luontoon. Termi &rdquo;crossover&rdquo; menetti merkityksens&auml; rajanylitysten muututtua arjeksi. Arkikieless&auml; tarvittiin jo 1990-luvulla toistotermej&auml; kuvaamaan &rdquo;puhdasta&rdquo; n&auml;ytelm&auml;&auml; (teatteri-teatteria) ja musiikkikappaletta (biisi-biisi&auml;).</p> <p>Festivaalien ulkopuolellakin on, netin ansioista, yh&auml; helpompaa pysy&auml; kv-k&auml;rryill&auml;. 2000-luvulla internet mursi sen viimeisen aidan nostamalla yleis&ouml;n edustajan kansainv&auml;liseksi vastaanottajaksi ja my&ouml;s tekij&auml;ksi. Kirjoja kammoksuvasta teinist&auml; saattoi tulla postmoderni leffaohjaaja, jolle koko maailman aiempi taide on omaa k&auml;ytt&ouml;materiaalia. Kun joukko nettituttuja p&auml;&auml;tt&auml;&auml; esiinty&auml; tietyll&auml; tavalla tietyll&auml; rautatieasemalla tiettyyn aikaan, ei olekaan v&auml;li&auml;, onko yhteinen teos draamaa vai dokumenttia, tanssia, kuvataidetta, mediailmaisua tai s&auml;hk&ouml;ist&auml; performancea. Kun YouTube levitt&auml;&auml; suomalaisen Markon kotivideot ymp&auml;ri maailmaa, saamme bumerangina takaisin sketsiviihdett&auml;, jossa muualla maailmassa tehd&auml;&auml;n parodiaa meid&auml;n englannin&auml;&auml;nt&auml;misest&auml;mme. Kansainv&auml;lisyytt&auml; sekin.</p> <p>Kansainv&auml;list&auml; kulttuuriyhteis&ouml;llisyytt&auml; voi nykyisin kokea my&ouml;s omassa leffasalissa maailmanluokan teatteri- tai oopperaesityksen HD-l&auml;hetyksess&auml;. EBUssa suurin haaste onkin, miten luoda uusia yhteis&ouml;llisi&auml; suurtapahtumia nyt kun urheilu maksaa liikaa. Kehittelyagendalla on tietenkin kilpailuideoita niin kuin impron suorat EM-kisat. Toinen hieno mahdollisuus (joka edellytt&auml;&auml; hankintaosastojen kv-yhteisty&ouml;t&auml;) on <em>Night of the European Cinema</em>-idea, jota <strong>Peter von Bagh </strong>on k&auml;ynyt ryhm&auml;llemme ehdottomassa. Siin&auml; kysymys kuuluu: Voivatko eurooppalaiset tv-yleis&ouml;t kerran vuodessa ker&auml;&auml;nty&auml; katsomaan saman suuren elokuvan simultaanil&auml;hetyst&auml;?</p> <p>On rankkaa ja antoisaa vet&auml;&auml; poleemisia keskusteluja kv-areenoilla. Kotiin tultuaan on aina syyt&auml; katsoa peiliin. Yleis&ouml;m&auml;&auml;rien ja minuuttihintojen seuraaminen on tuiki tarpeellista, mutta muitakin mittareita tarvitaan. Trendien per&auml;ss&auml; ei kannata juosta vaan keskitty&auml; siihen mit&auml; suomalainen tarvitsee huomenna. Eheytt&auml;? Monessa yhti&ouml;ss&auml;, my&ouml;s YLEss&auml;, on &rdquo;vaikuttavuus&rdquo; BBC:n &rdquo;impactin&rdquo; my&ouml;t&auml; nostettu julkisen palvelun mahdolliseksi johtot&auml;hdeksi. Ongelma on tosin muualla sama kuin meill&auml;: On vaikea keksi&auml; vaikuttavuuden mittaria. Miten<em> 24</em><strong> </strong>oikeasti vaikutti <em>Obaman </em>valintaan? Mill&auml; tavalla julkinen palvelut tekee meist&auml; parempia ihmisi&auml;?</p> <p>Amerikkalaisen kollegani kanssa ryhdyimme suunnittelemaan &rdquo;vaikuttavuus&rdquo; -seminaaria vuoden 2011 Inputiin. Jos hyvin k&auml;y, saamme t&auml;ss&auml; pirstoutuneessa maailmassamme fokusoida koko session ajan yhteen ainoaan - mutta sit&auml;kin t&auml;rke&auml;mp&auml;&auml;n sanaan.</p> http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/jaetun-oivalluksen-arvo#comments Avatar EBU Input Jeff Gomez Liselott Forsman Tornin juurelta True Blood Wed, 10 Nov 2010 09:12:32 +0200 Liselott Forsman 678 at http://kohtaus.yle.fi Arkkityyppejä pilvessä http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/arkkityyppeja-pilvessa <p>Kun k&auml;sikirjoittaja tekee televisiosarjaa h&auml;n omistaa tarinansa kokonaan. Kun kirjailija kirjoittaa kirjan, tarina on h&auml;nen henkist&auml; omaisuuttaan. Monissa v&auml;lineiss&auml; esiintyv&auml;ss&auml; tarinassa on toisenlainen laki. Kun tarina levi&auml;&auml; mediapilveen, sen omistaa isompi joukko ihmisi&auml;. Miten sit&auml; hoidetaan?</p> <p>Otetaan esimerkiksi<em> Radio Millennium</em>, ensimm&auml;inen fiktiohanke, joka Ylest&auml; on jaeltu kaikkiin Ylen v&auml;lineisiin, jokaisessa v&auml;lineess&auml; alusta l&auml;htien v&auml;lineen ehdoilla.</p> <p>Millenniumin tarinaan kuuluu radion tarina, tv:n sketsit ja sitcom storylineineen, hahmojen backstoryt ja elinkaaret, ja my&ouml;s se, ett&auml; jonkun on pidett&auml;v&auml; yll&auml; verkossa fiktiivisten hahmojen el&auml;m&auml;&auml;, ilman ett&auml; kaikista medioista eri tavoin esille tuleva ydinstoori vuotaa. Radiossa tarina alkoi vuodesta 1999, tv:ss&auml; ollaan preesensiss&auml;, netiss&auml; lyhyill&auml; huumorip&auml;tkill&auml;. Yleis&ouml;n ei tarvitse n&auml;hd&auml; tv-sarjaa ymm&auml;rt&auml;&auml;kseen radiota ja p&auml;invastoin. Silti tarina on kuitenkin yksi.</p> <p>Paraikaa toista kauttaan k&auml;yv&auml; tv-sarja ei ole ollut katsojamenestys. Ylen tv-kanavilla ei ole oikein ollut paikkaa t&auml;llaiselle huumorille, jossa kulmien hiominen liian sliipatuksi keski-illan viihteeksi olisi pahin rikos. Olkoon sitten niin, ett&auml; poplaulajan jugurttipurkkiin ejakuloiva, popt&auml;hte&auml; stalkkaava fani ei sovi 20.00 maanantaislottiin&hellip; Samasta syyst&auml; Millennium on kuitenkin kulttisarja my&ouml;s tv:ss&auml;, menestyv&auml; lauantaiaamun radiosarja ja netiss&auml; yksi menestyneimmist&auml; Yle:n uusista sketsisarjoista (Millennium-klipeill&auml; on Youtubessa yli miljoona latauskertaa).</p> <p>Radio Millenniumin tarinan yll&auml;pit&auml;minen on tiivist&auml; ryhm&auml;toimintaa. Sketsien kirjoittamisessa ryhm&auml;kirjoittaminen on kai Suomessakin jo perinne. Tosin Suomessa aika usein ryhmiss&auml; joku yksil&ouml; nousee lopulta vastuuseen l&auml;hes koko tarinasta. Mutta tv-sketsisarjan tai tv:n p&auml;ivitt&auml;isdraaman ryhm&auml;kirjoittamisen prosessi ei ole riitt&auml;v&auml; transmediassa.</p> <p>Transmediaguru <strong>Jeff Gomez</strong> opettaa, ett&auml; n&auml;in rakennetussa sis&auml;ll&ouml;ss&auml; (franchise property) olennaista on tarinankerronan perusteisiin syventyminen kaikissa ty&ouml;nkuvissa jo ty&ouml;n alkumetreill&auml;. H&auml;n neuvoo keskittym&auml;&auml;n arkkityyppeihin ja myytteihin, jotta ydin l&ouml;ytyy, k&auml;sikirjoittajan ja dramaturgin lis&auml;ksi tuottajan ty&ouml;ss&auml;, oikeuksien hallinnoinnissa, grafiikassa, musiikissa&hellip; Jos b&auml;ndi tiet&auml;&auml; mit&auml; tekee, se osaa soittaa paremmin samaa biisi&auml;.</p> <p>Radio Millennium, samoin kuin TV2:n <em>Uusi p&auml;iv&auml;</em>, ovat ytimest&auml;&auml;n l&auml;htien monimediainen narratiivi, jossa niin televisiosarjan tarina kuin internet- ja radiomaailma on kytketty yhteen keskukseen. Uudessa p&auml;iv&auml;ss&auml; monimediak&auml;sikirjoittaja ja sarjan p&auml;&auml;k&auml;sikirjoittaja tekev&auml;t hyvin tiivist&auml; yhteisty&ouml;t&auml;, jolloin tarinaa pystyt&auml;&auml;n huolitsemaan jatkuvasti kaikissa v&auml;lineiss&auml;.</p> <p>Uusi p&auml;iv&auml; on valtava orkesteri, Millennium tiivis b&auml;ndi.</p> <p>Molemmissa fiktion hallinnoinnista on tullut v&auml;lineriippumatonta. Osaamiselle t&auml;m&auml; asettaa haasteen. Mutta Gomezin mukaan on turha toitottaa kaikille tekij&ouml;ille transmediasta ja sen vaikeudesta. Kyse on itse asiassa tutusta asiasta: tarina on aina ollut tarina, ja tekij&auml;t tekev&auml;t edelleen sit&auml; miss&auml; ovat parhaita. Suurin haaste onkin siksi organisoinnissa, tuottamisessa ja tarinan omistamiseen liittyviss&auml; kysymyksiss&auml;.</p> <p>Veikkaan, ett&auml; l&auml;nsimainen ot&ouml;rismin perinne, joka pelik&auml;sikirjoittamisessa on jo rikkoutunut, muuttaa k&auml;sikirjoittamisen kehyksi&auml; ja vaatii kirjoittajia pohtimaan ryhm&auml;ty&ouml;n dynamiikkaa ja sosiaalisia taitoja sek&auml; nonlineaarista tarinankerrontaa. Samalla veikkaan ett&auml; tekij&auml;noikeuksien hallinnoinnissa ollaan pakosti uudistuksen edess&auml;.</p> <p>Rahoittajilta toivon tajua antaa tilaa tarinantekij&ouml;iden vied&auml; stooria eteenp&auml;in mahdollisimman itsen&auml;isesti. Ylen kehitysguru <strong>Raimo L&aring;ngin </strong>sanoin jokainen tuotanto on sosiaalinen prosessi. Jos se toimii, tulos on hyv&auml;.</p> <p>Meilt&auml; tuottajilta toivon paluuta tarinankerronnan perusmyyttien ja arkkityyppien pariin, alueelle, jolla me liian harvoin jaksamme viihty&auml;. Ne auttavat meit&auml; ymm&auml;rt&auml;m&auml;&auml;n niin vision&auml;&auml;riemme aivoituksia kuin tarinamme ytimen, ja ne my&ouml;s auttavat meit&auml; viestitt&auml;m&auml;&auml;n sen kaikille tekij&ouml;ille.</p> <p>Sama tarve on kaikissa genreiss&auml;. Maanantaina 1.11. klo 21.05 alkaa YLE Teemalla 10-osainen dokumenttisarja <em>Rock-Suomi</em>, jossa olemme p&auml;&auml;sseet kokeilemaan n&auml;it&auml; visioita. Sarjaa on edelt&auml;nyt Rock-Suomen syksy radiossa, Facebookissa, Youtubessa&hellip; Ja kaiken ytimess&auml; on ammattitaidolla kerrottu suomalaisen rockin tarina. Kytkeydy sin&auml;kin siihen!</p> <p>p.s. j&auml;t&auml;n tahallani t&auml;st&auml; kirjoituksesta ulkopuolelle katsojien, kuulijoiden, k&auml;ytt&auml;jien osuuden, mutta lyhyesti: heid&auml;n luokseen meneminen vaatii nimenomaan sit&auml;, ett&auml; tunnemme tuotteemme ja tied&auml;mme mit&auml; itse olemme tekem&auml;ss&auml;. Emme siis pyyd&auml; heit&auml; mukaan vaan kun olemme l&ouml;yt&auml;neet haluamamme tarinan, menemme pilveen heid&auml;n kanssaan.</p> http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/arkkityyppeja-pilvessa#comments Jeff Gomez Radio Millennium Sakari Heiskanen Tornin juurelta Uusi Päivä Wed, 27 Oct 2010 15:17:33 +0300 Sakari Heiskanen 659 at http://kohtaus.yle.fi Käsikirjoittaminen verkkoon ja verkossa http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/kasikirjoittaminen-verkkoon-ja-verkossa <h3>K&auml;sikirjoittaminen verkkoon</h3> <p>Verkko on noussut viime vuosina relevantiksi draaman jakelukanavaksi tv:n ja radion rinnalle. T&auml;m&auml;n kehityksen my&ouml;t&auml; koko jakelukanava- ja v&auml;lineajattelu alkaa menett&auml;&auml; merkityst&auml;&auml;n. Kuluttaja/k&auml;ytt&auml;j&auml; ei en&auml;&auml; kovin kauaa edes hahmota, mik&auml; v&auml;line h&auml;nell&auml; kulloinkin on k&auml;yt&ouml;ss&auml;&auml;n. Jos nyt tarkkailee vaikkapa <a href="http://www.google.com/tv">Google Tv:n</a>&nbsp;kehityst&auml;: Google on tehnyt HBO:n kanssa yhteisty&ouml;sopimuksen, jossa HBO tarjoaa sis&auml;lt&ouml;j&auml;&auml;n Google Tv:n kautta tilattavana on demand -palveluna verkon yli tv-vastaanottimeen.</p> <p>Ehk&auml; iso asia teknologisesti, mutta k&auml;ytt&auml;j&auml;lle se n&auml;kyy vain valintana, ett&auml; haluanko tilata t&auml;m&auml;n sis&auml;ll&ouml;n vai enk&ouml; halua. T&auml;ss&auml; suhteessa mik&auml;&auml;n ei muutu.</p> <p>Lienee ollut jo kauan selv&auml;&auml;, ett&auml; v&auml;lineest&auml; riippumatta hyv&auml; ja koukuttava sis&auml;lt&ouml; on t&auml;rkein. Kollegani Marja Honkakorpi avasikin verkon sis&auml;lt&ouml;kehityst&auml; hyvin jo noin vuosi sitten kirjoituksessaan <a href="http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/vahvoja-tarinoita-ja-uusia-muotoja">Kohtauksessa </a>. Mit&auml; tulee innovaatioihin verkkol&auml;ht&ouml;isiss&auml; draamasis&auml;ll&ouml;iss&auml;, vuoden takaisesta tilanteesta ei ole paljon liikahdettu. Samat esimerkit kiert&auml;v&auml;t presentaatiosta ja seminaarista toiseen (KateModern, Lonelygirl15, Sanningen om Marika).</p> <p>Edelleen usein verkon mahdollisuuksia, kuten vaikkapa interaktiivisuutta ja paikkatietosidonnaisuutta, yritet&auml;&auml;n liitt&auml;&auml; jo valmiin teoksen tai sarjan p&auml;&auml;lle. Se ei vain onnistu - ajattelun tulisi olla l&auml;sn&auml; jo k&auml;sikirjoitusvaiheessa. Ja t&auml;m&auml; on edelleen harvinaista.</p> <p>Ylen <a href="http://yle.fi/uusipaiva/">Uusi p&auml;iv&auml; </a>-sarjassa olemme pyrkineet astumaan askeleen eteenp&auml;in. Verkkoon tehd&auml;&auml;n k&auml;sikirjoitettua sis&auml;lt&ouml;&auml;, eik&auml; materiaali ole vain tv-sarjan extroja ja koonteja. Sarjan k&auml;sikirjoittajat kirjoittavat draamaa verkkoon: esim. henkil&ouml;hahmojen blogeja sek&auml; juonikuljetuksia, jotka alkavat tai loppuvat vain verkossa. Verkkosis&auml;ll&ouml;ill&auml; on my&ouml;s oma tuottaja.</p> <h3>K&auml;sikirjoittaminen verkossa</h3> <p>Usein verkon ja draaman suhdetta tutkaillaan vain jakelun ja kuluttamisen n&auml;k&ouml;kulmasta, kuten my&ouml;s min&auml; tuossa juuri tein. Erityisesti minua kuitenkin t&auml;ll&auml; hetkell&auml; kiehtoo ajatus k&auml;sikirjoitetun fiktion syntymisest&auml; verkossa. Yhteis&ouml;llinen kirjoittaminen. Se, mit&auml; siit&auml; voisi synty&auml;. Ja se, mik&auml; arvo itse kirjoitusprosessilla voisi osallistujilleen olla.</p> <p>Yksi viime aikojen ilahduttavimmista ja koskettavimmista verkkosis&auml;ll&ouml;ist&auml; on Eric Whitacren virtuaalinen kuoroteos <a href="http://www.youtube.com/watch?v=D7o7BrlbaDs">Lux Aurumque</a>.<br /> Teoksessa 185 laulajaa on &auml;&auml;nitt&auml;nyt tietokoneensa web-kameran kautta oman opetellun stemmaosuutensa. Stemmat on voinut opetella Whitacren tekem&auml;n opetusvideon kautta. Kaikki osallistuneiden lauluosuudet on yhdistetty hienosti soivaksi teokseksi, jonka jakelukanava on YouTube. Teoksen on palvelussa t&auml;h&auml;n menness&auml; katsonut ja kuunnellut 1 346&nbsp;026 k&auml;ytt&auml;j&auml;&auml;!</p> <p>Nyt Whitacrella on k&auml;ynniss&auml; ohjeistus ja laulajien rekrytointi seuraavaan <a href="http://www.youtube.com/user/EricWhitacresVrtlChr#p/u/2/dWCTKnbqE6s)">teokseen</a>.</p> <p>Olen katsonut Lux Aurumque -teoksen monta kertaa ja yh&auml; enemm&auml;n mietin sit&auml;, voisiko jotain t&auml;m&auml;nkaltaista yhdess&auml; tekemist&auml; soveltaa kirjoittamiseen? Olisiko mahdollista tuottaa yhdess&auml; valmis teos? Ja viel&auml; niin, ett&auml; my&ouml;s tekotapa olisi yhteis&ouml;llinen. L&auml;htisiv&auml;tk&ouml; kirjoittajat - esimerkiksi sin&auml; - mukaan?</p> <p>Kohtauksessa otimme viime kev&auml;&auml;n&auml; ensiaskeleen avoimen k&auml;sikirjoittamisen tiell&auml; <a href="http://kohtaus.yle.fi/teosten-takaa/kasikirjoittajatnyt">K&auml;sikirjoitus.Nyt -kurssin&nbsp;</a> kautta. Kukin kurssille valittu kirjoittaja kirjoitti omaa teostaan omalla nimell&auml;&auml;n ja sek&auml; asiantuntijat ett&auml; muut k&auml;ytt&auml;j&auml;t saivat kommentoida prosessia ja jakaa ideoitaan.</p> <p>MIk&auml; voisi olla t&auml;st&auml; seuraava askel? Annetaan kaikille yhteinen aihe ja l&auml;ht&ouml;asetelma, josta kukin l&auml;htee pala kerrallaan etenem&auml;&auml;n? Annetaan yhteis&ouml;n p&auml;&auml;tt&auml;&auml; mink&auml; synopsiksen pohjalta edet&auml;&auml;n, ja sitten mink&auml; treatmentin jne.? Vai mietit&auml;&auml;nk&ouml; jo aihe yhdess&auml;: mik&auml; tematiikka olisi ajassa kiinni ja koskettaisi mahdollisimman monia? Kaikki vaihtoehdot ovat kutkuttavia.</p> <p>Ja viel&auml;. Miten saisimme koko ty&ouml;skentelyprosessita yhteis&ouml;llist&auml;? Verkko on t&auml;ynn&auml; ty&ouml;kaluja, joilla voi kommunikoida ja ty&ouml;st&auml;&auml; yhdess&auml;, esimerkiksi reaaliaikaisesti p&auml;ivittyv&auml; <a href="http://piratepad.net/ep/pad/create?padId=QR5h7s5TtV-">Ethernet-sovellus&nbsp;</a>.</p> <p>Mit&auml; mielt&auml; sin&auml; olet? Kannattaisiko yritt&auml;&auml; yhdess&auml; Kohtauksen kautta?</p> http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/kasikirjoittaminen-verkkoon-ja-verkossa#comments Johanna Aho Kohtaus Tornin juurelta Thu, 14 Oct 2010 08:47:32 +0300 Johanna Aho 648 at http://kohtaus.yle.fi Mission possible - elinvoimaa draamasta http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/mission-possible-elinvoimaa-draamasta <p>Nyt se sitten vihdoin alkaa! Vuosia valmisteltu suurhanke, koko perheelle suunnattu draamakomedia Uusi p&auml;iv&auml; kohtaa yleis&ouml;ns&auml; televisiossa, radiossa ja netiss&auml;! Olen aivan t&auml;pin&ouml;iss&auml;ni. Unelma toteutuu ja on riemullista el&auml;&auml; n&auml;m&auml; hetket.</p> <p>Korkealle asetetut laadulliset tavoitteet saavutetaan monin osin jo heti alussa ja mit&auml; lukuihin tulee, katsojien reaktiot saamme n&auml;hd&auml; syksyn kuluessa. T&auml;m&auml; on vasta alku, josta alamme parantaa juoksuamme. Katsokaa sarjaa televisiosta, kuunnelkaa YleX:n kautta ja menk&auml;&auml; nettiin ja kertokaa, mit&auml; mielt&auml; olette, otamme ilolla kaiken palautteen vastaan.</p> <p>Tunnen suurta kiitollisuutta kaikkia niit&auml; kohtaan, jotka ovat koko osaamisensa volyymill&auml; ja innostuksella heitt&auml;ytyneet mukaan ja tehneet sarjasta sellaisen, kuin se nyt katsojille avautuu kaikissa v&auml;lineiss&auml;. YleX on tuonut oman upean panoksensa ja Ylen Uudet palvelut omansa draamamatiimin lis&auml;ksi ja nyt meill&auml; on maailmanlaajuisesti ajatellen uniikki suomalainen monimediallinen draamakomedia!</p> <p>Iloa ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta, sit&auml; tahdomme suomalaisten arkeen tuoda. On t&auml;rke&auml;&auml; ja etuoikeutettua tuottaa ihmisille my&ouml;nteisi&auml; ja helpotusta tuottavia el&auml;myksi&auml;. N&auml;en t&auml;ss&auml; draamalla teht&auml;v&auml;n laajemminkin, ohi Uusi p&auml;iv&auml;-sarjan.</p> <p>Draamassa k&auml;sittelemme ihmisel&auml;m&auml;n koko kirjoa, sielun synkki&auml; pohjavireit&auml; ja huumaavaa onnea, pakahduttavaa rakkautta ja seisauttavaa surua. Heijastelemme el&auml;m&auml;&auml;, tihenn&auml;mme sit&auml; ja houkutamme katsojan tarinoittemme &auml;&auml;relle.</p> <p>Voisiko meill&auml; olla t&auml;ss&auml; ty&ouml;ss&auml; my&ouml;s joku missio? Vai kuulostako liian 70-lukulasiselta, jopa poliittiselta? Mutta onhan meill&auml; edelleen ihanteita ja pyrkimyksi&auml;, jotka ohjaavat ajatteluamme ja toimintaamme. Miksei ajattelumme siis heijastuisi my&ouml;s niihin tarinoihin, joita tahdomme kertoa.</p> <p>Minulla on missio. Suomalainen draama tarvitsee enemm&auml;n iloa ja valoa, uskoa ihmiseen ja rakkauteen. Kaiken kaaoksen ja kurjuuden keskell&auml; ihmisess&auml; on my&ouml;s aimo annos hyvyytt&auml; ja pyrkimyst&auml; kohti parempaa el&auml;m&auml;&auml;. Draama voi antaa voimaa kest&auml;&auml; ja tarjota uusien oivalluksien kautta my&ouml;s rohkeutta avata omia porttejaan ja menn&auml; tuntemattomille vesille. Avata maailmankatsomustaan ja kohdata erilaisuutta.</p> <p>Draaman er&auml;s teht&auml;v&auml; on antaa uskoa tulevaisuuteen ja n&auml;ytt&auml;&auml; ett&auml; ihmisen el&auml;m&auml; on ollut ja on tulevaisuudessakin selviytymist&auml;. Jokainen meist&auml; jolla on lapsia, tahtoo uskoa, ett&auml; my&ouml;s heill&auml; on tulevaisuus edess&auml;&auml;n. Siksi on &auml;&auml;rimm&auml;isen t&auml;rke&auml;&auml; tehd&auml; sellaista draamaa, joka uskottavalla tavalla antaa esimerkkej&auml; ihmisen kyvyst&auml; kest&auml;&auml; vastoink&auml;ymisi&auml;, helpottaa el&auml;m&auml;&auml; huumorin avulla ja keksi&auml; aina uusia luovia tapoja ratkaista el&auml;m&auml;ns&auml; ongelmia.</p> <p>Ongelmat ovat t&auml;rkeit&auml;, siis esteet. Ilman niit&auml; ei draamaa synny. El&auml;m&auml; itsess&auml;&auml;n tuottaa herke&auml;m&auml;tt&auml; meille esteit&auml;, niist&auml; ei ole pulaa, on vain osattava jalostaa ne ja luovasti siirt&auml;&auml; draamaksi. Eik&auml; haittaa, vaikka ongelmaa on jo k&auml;sitelty tuhat kertaa, jos oma ratkaisu tuntuu tuoreelta, niin siit&auml; syntyy toden tuntuista ja uskottavaa draamaa, joka puhuttelee.</p> <p>Uskon draaman parantavaan voimaan. My&ouml;t&auml;el&auml;minen surussa ja k&auml;rsimyksess&auml; itkuun asti puhdistaa ja antaa uutta voimaa. Nauru pident&auml;&auml; ik&auml;&auml; tai v&auml;hint&auml;&auml;nkin parantaa sen laatua. Ihminen tarvitsee my&ouml;nteisi&auml; kokemuksia ollakseen kokonainen persoona. Jaettu ilo on yksi suurimpia psyykkisi&auml; voimanl&auml;hteit&auml;. N&auml;it&auml; suuria tunteita, lohtua ja helpotusta sek&auml; vapauttavaa naurua. Siin&auml; missiota kerrakseen. Jos kiinnostaa, voit tulla mukaan.</p> http://kohtaus.yle.fi/tarjoa/tornin-juurelta/mission-possible-elinvoimaa-draamasta#comments Olli Tola Tornin juurelta Uusi Päivä Fri, 01 Oct 2010 15:32:46 +0300 Olli Tola 641 at http://kohtaus.yle.fi