Teosten takaa

Kohtaus päättyy, Yle draama jatkaa!

Anna-Maija Halonen — Tue, 06 Mar 2012 11:09:10 +0200

Kohtausta ei kannata pitkittää. Paras kohtaus on yllättävä ja koukuttava, uusi ja samalla tunnistettava. Kun se loppuu, katsoja ja kuulija haluaa lisää. Tämä Kohtaus on kuitenkin nyt tässä, sivusto arkistoidaan kevään aikana.

Jatkossa lisätietoja Ylen ohjelmistosta löydät mm. näiltä verkkosivuilta:

Yle 1

TV1:n Kotikatsomossa mm. odotettuna uusintana Uutishuone huhtikuusta juhannukseen. Syksyllä ensiesityksenä kaksi minisarjaa, Stalkkeri ja Päätyö, sekä 6-osainen uutuus Elämää suurempaa.

Yle 2

TV2:ssa mm. uusitaan kesällä nuorisodraama Rakastuin mä luuseriin ja hittisarja Harvoin tarjolla, jolle seuraa uutta jatkoa nimellä Maailma on valmis.

Yle Teema

Teemalla dokumentit ja elokuvat.

Yle Fem

Sekä ruotsinkieliset että muiden Pohjoismaiden ajankohtaiset draamat ja komediat.

Radioteatteri

Kuunnelmat; kulttuuria, taidetta, komediaa ja draamaa.

Yle Areena

Katso ja kuuntele silloin kun sinulle sopii!

Hullu järkevä rakkaus

Anna-Maija Halonen — Sun, 05 Feb 2012 21:54:41 +0200

Ihminen hulluna rakkaudesta. Miten se kuvataan ranskalaisessa, entä palestiinalaisessa elokuvassa? Seuraavassa kaksi esimerkkiä Göteborgin elokuvafestivaaleilta:

Café de Flore – Ranska/Kanada

Antoine on menestyvä dj, joka elää makeaa elämää kahden tyttären ja upean tyttöystävän kanssa. Jokin kuitenkin jäytää mieltä. Antoine on luullut ex-vaimonsa olevan hänen sielunkumppani, miten voi olla mahdollista että hän nyt tuntee samoin toisen naisen seurassa? Ex-vaimo ei osaa päästää miehestään irti, vaan näkee outoja unia jotka punovat kiehtovasti yhteen nykyhetken, 60-luvun Pariisin, Downin syndroomaa sairastavat lapset ja heidän vanhempansa.

Poukkoilu kronologiassa ja eri aikakausien välissä vertautuu dj:n levylautasella pyörittämän levyn selittämättömiin toistoihin ja taukoihin: kun kappale - elämä - ei etene luonnollisella tavalla, seuraa kipua mutta samalla myös kauneutta.

Vanessa Paradis tekee upean roolin Down-pojan yksinhuoltajaäitinä, joka kamppailee rakkauden tuoman liiallisen omistushalun kanssa.

Habibi – Palestiina/USA/Hollanti/Yhdistyneet Arabiemiraatit

Habibi on ensimmäinen Palestiinassa kuvattu elokuva viiteentoista vuoteen. Elokuva on moderni versio arabialaisesta rakkaustarinasta 600-luvulta, Majnun Layla. Myös Shakespearen Romeo ja Julia perustuu tähän tarinaan.

New Yorkissa asuva 34-vuotias Susan Youssef teki elokuvaansa yhdeksän vuotta taistellen rahoitusongelmien, oleskelulupien ja riittämättömän teknisen kaluston kanssa. Idea elokuvaan lähti omasta kokemuksesta.

”2000-luvun alussa opiskelin Gazassa ja rakastuin Mohammediin, teatteriohjaajaan joka vei minut katsomaan Majnum Laylaa”, kertoo Youssef elokuvaesityksen jälkeen. ”Kirjoitimme Habibin yhdessä ja sijoitimme tarinan Gazaan”.

Elokuvassa Layla ja Qays joutuvat keskeyttämään opintonsa Länsirannalla ja palaamaan Gazaan. Laylan vanhemmat eivät hyväksy köyhää runoilijaa sulhaskandidaatiksi. Qays kirjoittaa kaipaavia runoja Laylasta kaupungin runneltuihin seiniin. Nuoret haluavat paeta yhdessä, mutta rohkeus ei lopulta riitä. Loppukuva on toteutumaton unelma: nuoret makaavat vierekkäin rannalla veden huuhtoessa heitä hellästi.

Tunteet julki omalla tyylillä

Musiikki ja dialogi ovat itsestään selviä keinoja kuvata tunteita elokuvassa. Näitä keinoja on molemmissa - Café de Floressa musiikkia ja Habibissa dialogia - käytetty raikkaalla tavalla. Cafe de Floressa ei ole varsinaista scorea, vaan musiikki on päähenkilön, dj Antoinen valitsemaa, hänelle tärkeitä biisejä.
Habibissa dialogi on usein sitaatteja Koraanista. Qays’in punaisella maalamat arabiankieliset runot rujoilla seinillä julistavat rakkautta sodan keskellä. Molemmat miehet tuovat yksityisen tunteensa julki itselleen ominaisella tavalla.

Fyysisen rakkauden kuvaus näissä kahdessa elokuvassa ei voisi olla erilaisempaa. Café de Flore’ssa kamera hyväilee estoitta nuoren tyttöystävän alastonta vartaloa Antoinen käsien mukana. Nainen on kaunis esine. Habibissa nuoripari ei edes suutele. Layla ei näytä paljaita käsivarsiaan, kaulaansa tai mitään muutakaan. Kotona perheensä parissakin hänellä on pitkähihainen pusero yllään, ulkona liikkuessaan tai vain kotiportailla tupakalla käydessään hän piilottaa hiuksensa hunnun alle. Eron hetkellä hänen ja Qaysin kämmenselät koskettavat toisiaan.

Siinä missä ranskattaren ruumis on alaston mutta sielu jää salaisuudeksi, piiloon kiharapilven alle, Laylan tummat silmät - sielun peilit - hunnun peittämillä kasvoilla säkenöivät älyä ja lämpöä.

Vaikka elokuvat tukevat kliseistä käsitystä sekä ranskalaisten että arabien seksuaalisuudesta ja yleensäkin suhtautumisesta rakkauteen, onneksi käsitykset myös sekoittuvat: ranskalaiset tavoittavat hengellisen rakkauden, palestiinalaisten silmissä välähtää fyysinen himo.

Amor vincit omnia

Voittaako rakkaus kaiken, myös ajan ja paikan? Ketkä kuuluvat yhteen? Elokuvat käsittelevät samaa aihetta vaikka ovatkin hyvin erilaisia. Café de Flore päätyy rakkauden täyttämään hääjuhlaan, jossa enkelimäisen kaunista morsianta onnittelee myös sulhasen ex-vaimo. Surut on surtu, on osattu päästää irti. Kaikki on mahdollista. Habibissa Qays on kuollut ja Layla suostuu järjestettyyn avioliittoon. Muurit ovat sekä todellisia että ideologisia, vapautta valita ei ole. Rakkaus tekee hulluksi, mutta saa myös ihmisen järkiinsä.

Tehdas kuin runo

Anna-Maija Halonen — Tue, 17 Jan 2012 10:57:56 +0200

Teksti saa ihailusta sanattomaksi, kuvat puhuvat omaa tuhatsanaista kieltään. Tunnetta pursuava musiikki kutittaa korvia. Olemme juuri nähneet ensimmäisen jakson Tehdas-draamasarjasta, jota on keväällä luvassa 12 jaksoa, lähivuosina yhteensä 18. Tv-ensi-ilta on Kakkosella 15.helmikuuta.

Lehdistökatselusta poistuu silmin nähden tyytyväistä väkeä. Valokuvaajat, kuvattavat ja ”pahikset” eli tupakoitsijat menevät ulos kevyeen lumisateeseen hoitamaan omat asiansa. Toimittajat siirtyvät kahvikupin ääreen odottamaan tekijöitä: sarjan näyttelijöitä, ohjaajia sekä kirjoittajaa.

Ja heitähän kannattaa odottaa, ovat he niin lumoavan, runollisen, elokuvallisen sarjan luoneet. Tilaaja Olli Tola kättelee erikseen jokaisen ja onnittelee hyvästä työstä. ”Jos haluatte nähdä ylpeän tilaajan, katsokaa tänne”, Tola hehkuttaa. ”Erityiskiitos Pirkko Saisiolle upeasta tekstistä.”

Tekstin taikaa

”Tekstin takia lähdin mukaan tähän juttuun”, sanoo Tom Lindholm, joka esittää sarjassa kenkätehdas Lehtonen Footwear’ in toimitusjohtajaa. ”Hyvän tekstin määritelmä on se ettei kaikkea tarvitse sanoa. Katsoja pannaan ajattelemaan, katsojaan luotetaan. Hänelle annetaan palat palapeliin - sarjan maailmaan - jonka hän itse saa koota. Dramaturgia on hieno, elokuvamainen.”

Elokuvallisuutta kehuu myös Pentti Helin, trukkikuski Marminen, joka saa ensimmäisessä jaksossa kuulla hätkähdyttävän tiedon itsestään. ”Ensimmäinen vartti katsomisesta menee aina siitä hämmennyksestä selviämiseen, kun tuijottaa omaa suoritustaan. Pidän hienona sitä että joka jaksoon, joka tarinaan mennään henkilön kautta", sanoo Helin.

”Käsistä luki kuin romaania”, kertoo Pirkko Uitto, sarjassa kenkäsuunnittelija Rängman. ”Ihmiset puhuvat omaa kieltään, joka lähteen kunkin henkilön ajattelutavasta. Dialogiin ei tarvinnut eikä halunnutkaan puuttua. Rivien välit tulivat tärkeiksi.”

”Kuuntelin tekstin rytmiä ja seurasin sitä”, sanoo Jaana Järvinen, tehtaan pinkomossa työskentelevä Irma Marminen. ”En halunnut analysoida Irman hahmoa liikaa vaan annoin replojen tulla töksäytellen, siinä hetkessä - kuten Irma ne sanoisi.”

”Sarjan henkilöitä ei voi asettaa perinteisiin lokeroihin. Huomasin käsistä lukiessani että itse lokeroin itseni vanhenevan naisen ahtaaseen muottiin, että ”eihän tälle enää mitään ihanaa voi tapahtua” kertoo Anneli Karppinen, joka esittää Järventaustaa, reumaa sairastavaa juopon miehen vaimoa. ”Mutta mullapa oli kauniita rakkauskohtauksia!”

Tehtaan arvoituksellinen teksti houkuttelee luokseen, saa katsojan haluamaan ymmärtää, jopa rakastaa sarjan kaikkia henkilöitä. Näyttelijät tuntuvat olevan liikuttavan mielissään siitä että ovat saaneet muuttaa lihaksi Saision tekstin. Se on puhdasta mielihyvää siitä että on saanut näytellä. He vilkuilevat pöytään, jossa Saisiota haastatellaan ties monennetta kertaa. ”Kehtaisikohan sitä mennä kiittämään”, joku pohtii.

Odotettavissa hyvää

Seuraavaksi näyttelijät äityvät kehumaan toistensa roolisuorituksia. Tätäkin on hämmentävää, harvinaista ja hienoa kuunnella. Kuvausta kiitellään, samoin muita osa-alueita. Ja ne ohjaajat, joita on kolme: Juha Lehtola, Jarmo Lampela ja Juha Rosma.

”Lehtola juhlii onnistunutta ottoa ja räiskyy, Lampela ruokkii yllätyksellisyyttä, Rosma on vakaa, kokenut ja nopea.”

”Kaikki olivat kuvauspaikalla samanarvoisia. Tunnelma oli jännä, myönteinen ja odottava,” kiteyttää Järvinen. Ihan niin kuin nyt. Kannattaa odottaa.

Pirkko Mannola ja Suomi-Ruotsi-sota 1977

Anna-Maija Halonen — Mon, 09 Jan 2012 15:44:22 +0200

Osaatko kuvitella, että Suomi ja Ruotsi olisivat kesällä 1977 joutuneet keskenään selkkaukseen, joka johti sotaan? Ruotsi halusi Ahvenanmaan, ja tuli puolivahingossa pommittaneeksi Naanantalin öljyjalostamoa ja atomivoimalaa. Siitä alkoi muutaman kuukauden sota, jota tänä päivänä kutsutaan kesäsodaksi.

Kun Arto Paasilinna kuvitteli moisen tapahtuvan esikoisteoksessaan Operaatio Finlandia, elettiin vuotta 1972. Kirjailija sijoitti siis tapahtumat lähitulevaisuuteen. Miltei neljäkymmentä vuotta myöhemmin ohjaaja, dramaturgi Jussi Niilekselä tarttui aiheeseen ja valmisti siitä kuunnelman, joka esitetään huhtikuussa Arto Paasilinnan 70-vuotispäivän kunniaksi. Kuunnelma on päivitetty tähän päivään, sovitettu radion keskusteluohjelman muotoon ja siinä kuullaan kuviteltuja sotakokemuksia mm. Pirkko Mannolalta.

Kahvilaan astellessaan Mannola tuo tullessaan hitusen glamouria. Silti lämmin hymy ja tuikkivat iloiset silmät ovat ne josta hänet parhaiten tunnistaa ja muistaa.

- Kun minulle soitettiin ja pyydettiin tulemaan näyttelemään itseäni, en mitenkään voinut kieltäytyä, hän kertoo. Parin tunnin kuunnelmakeikka Tampereella on ohi, nyt on aika hörpätä kuppi kahvia ennen kuin Helsingin juna tulee. - Hölmöähän se olisi ollut jos joku toinen olisi minua näytellyt.

Paasilinnan kirjassa Mannolan rooli on "suomalainen sissi, joka liittyy maanalaiseen järjestöön ja osallistuu Göteborgin sataman tuhoamiseen".

- Mistähän kirjailija tiesi että olin asunut siellä pari-kolme vuotta juuri 60-70-luvun taitteessa, ihmettelee Mannola. - Olin siellä Tyttö sopassa! Näyttelin Göteborgissa Lisebergsteatern'issa. Ja nyt sitten tässä kuunnelmassa suomalainen missi muistelee sissiaikojaan.

- Olen näytellyt itseäni ennenkin, sattumoisin Niilekselän ohjaamassa sarjassa Antiikkieno olin antiikkimissi. Sillä jaksolla oli kuulemma enemmän katsojia kuin muilla, Mannola nauraa. - Se että urani on ollut niin pitkä ja monipuolinen, on varmaan vaikuttanut siihen, että minua tällaisiin hommiin pyydetään.

Välillä hommia on liiankin kanssa. Viime syksy oli niin työntäyteinen, että Mannola on raivannut tyhjää tilaa kalenteriinsa tammi- ja helmikuulle.

- Ja sitten musta tuntuu heti siltä että kukaan ei tarvitse mua! Osaisipa vain nauttia niistä vapaista päivistä, huokaa tämä energinen nainen ja ryhtyy samantien kertomaan kesällä järjestettävistä risteilyistä, joiden viihteestä vastaavat Ikivihreät (Pirkko Mannola, Marjatta Leppänen, Vieno Kekkonen ja hanuristi Pekka Pentikäinen).

- Voisihan sitä vain istua kotona ja odottaa että puhelin soi. Mutta ei se niin toimi, itse on oltava aktiivinen.

Mannola vilkuttaa ystävällisesti hyvästiksi ja tarttuu jo kännykkäänsä. Näyttää nauttivan elämästään tämä missi ja sissi.

Bändissä kaksi miestä ja nainen

Anna-Maija Halonen — Thu, 22 Dec 2011 14:31:02 +0200

Ohjaaja Tapio Piirainen vastaa puhelimeen talonsa katolta.

”Mun elokuviin liittyy yleensä huumori ja jonkinlainen yhteiskunnallisuus. Välttämättä niissä ei ole mitään selkeää sanomaa. Nytkin mä olen vaan hiestä märkä. Tällasta se on kun henkisen työn raataja rupeaa ruumiilliseen työhön."

Piirainen, eli Tapsa, pitää tauon kattoremontin teossa ja puhuu hetken työelämästä kertovasta tv-elokuvastaan Lumihiutalemuodostelma.

”Lumihiutalemuodostelma kertoo kohtuusuuren yrityksen tykypäivästä, jolloin erittäin moni asia menee pieleen. Aihe on saatu tosielämästä: eräs kaveri kertoi omasta tykypäivästään, jonka yhtenä tehtävänä oli tehdä muovailuvahasta itseään kuvastava hahmo”.

Konsulttislangi ja kehityskeskustelut saavat kyytiä kauniissa kartanomaisemassa. Ilman itkua ei päivästä selvitä, ja illan viiletessä tarvitaan paikalle myös virkavalta.

Elokuvan käsikirjoitusvaiheessa apuna oli professori Juha Siltala, joka toimi taannoin asiantuntijana myös tv-sarjassa Raid. Siltala julkaisi vuonna 2004 kirjan Työelämän huonontumisen lyhyt historia (Päivitetty painos vuonna 2007.)

Arjen havaintoja

Punainen nauha kertoo verovirastossa työskentelevästä Turusesta, vanhasta pojasta joka tahtoisi päästä eroon poikuudestaan ennen eläkepäiviä. Veroviraston hemaiseva Helena vaikuttaa sopivalta kohteelta tähän tarkoitukseen.

”Yleensä aiheet löytyvät läheltä,” kertoo Tapsa. ”Ne ovat arjen havaintoja, joista lähtee kasvamaan tarina. Näin syntyi Punainen nauha: söin lihapasteijaa jossa oli kivi, hammas lohkesi. Menin hammaslääkäriin ja sain melko tujun puudutuksen. Siinä tuolissa maatessani mietin, millaista olisi olla menossa treffeille puoli naamaa tunnottomana.”

Aihe lähtee pienestä, vaikka hampaan palasesta.

Tapsan elokuvissa on oma tunnistettava tunnelmansa: vakava aihe saa koomisen käsittelyn. Pienen ihmisen puolella ollaan aina.
”Omasta käsialasta on vaikea sanoa mitään. Kierrätän kyllä asioita, varastan itseltäni. Niin tekevät monet muutkin, esimerkiksi Howard Hawks.”

Kaksi miestä ja nainen

Kun sanoo Tapsa, on sanottava myös Kaitsu. Kaitsu on tietenkin Kai Lehtinen, Tapsan luottonäyttelijä joka tekee hellyttävän reppana Turusen roolin Punainen nauha-elokuvassa.

”Työnteko Kaitsun kanssa on vähän niin kuin soittaminen samassa bändissä,” sanoo Tapsa. Joidenkin kanssa soitto sujuu hyvin, niistä tulee luottoihmisiä. Työhön pääsee nopeasti kiinni ilman selittämistä, työtä voi lähestyä monelta kantilta, yhdessä voi kokeilla kaikenlaista. Tärkeintä on luottamus.”

”Tapasimme Tapsan kanssa työn merkeissä vuonna 1993, juttuja tehtiin kaksi: Kissa ja varjo ja Viimeiset siemenperunat, muistelee Kaitsu, joka vastaa puhelimeen omalta työmaaltaan. ”Bändivertaus on aika hyvä. Yhdessä soitetaan, välillä toinen liidaa, välilä toinen. Luottamus on suuri, meillä on semmonen kauhun tasapaino. Että ollaanko koskaan riidelty? Voi olla joku muinainen siviilielämän koukero, en muista varmasti,” hekottaa Kaitsu.

Vuoden 1993 jälkeen yhdessä on tehty mm. Poliisin poika, Siivoton juttu, Nyrölä 3, Suuri Performanssi ja tietenkin Raid, tappava sekä televisiossa että valkokankaalla. Lumihiutalemuodostelmassa Kaitsua ei kuitenkaan nähdä, onko yhteistyö loppunut? ”Ei suinkaan! Päällekäisistä töistä johtuen en tällä kertaa päässyt mukaan.”

Eikä kahta ilman kolmatta: Maija Junno on näyttelijä, joka on usein saanut tehtäväkseen Tapsan elokuvien naispääroolit. Maija muistaa yhteistyön alkusykäyksen.

”Tapsa soitti ensin ja ehdotti pääosaa elokuvassa, jota ei ollut vielä loppuun asti kirjoittanut. Tapasimme kahvilassa ja yllättäen hän kysyi minulta, mitä haluaisin näyttelijänä näytellä. Tuli siinä hötäkässä mieleen kännikohtaus ja pyssyllä ampuminen. Ne Tapsa sitten Nyrölä3-elokuvaan minulle kirjoitti. Täyttä luksusta olla vaikuttamassa omaan rooliin noinkin konkreettisesti!”

Turvallista lentää

”Tapsan ja Kaitsun kanssa työnteko on kuin menisi kotiin. Olemme tehneet sen verran monta juttua yhdessä, että yhteistä kieltä ei enää tarvitse hakea, vaan se on jo olemassa,” kertoo Maija. ”Miehet ovat tunteneet toisensa erittäin kauan ja heillä on luvalla sanoen omintakeinen yhteinen huumori. Joskus saatan tiettyyn pisteeseen asti osallistua siihen itsekin, mutta yleensä annan poikien mesota. He ovat kuitenkin molemmat äärimmäisen lojaaleja ja hyväsydämisiä ihmisiä."

”Turvallisuudentunne on tärkeä näyttelijälle ja se on aina läsnä Tapsan kanssa. Tapsa tukee ja hänellä on langat käsissään kokonaisuuden kannalta. Hänestä on tullut ystävä.

Kaitsun kanssa ollaan vuosien varrella jouduttu näyttelemään myös asioita, jotka eivät ole aina olleet ihan helppoja. Tällöin luottamus vastanäyttelijään on tärkeintä. Kaitsuun olen aina voinut luottaa. Tiedän, että hän haluaa toisen onnistuvan ja tekee kaikkensa, jotta tämä olisi mahdollista. Kaitsu on myös loistava näyttelijä, herkkä ja aina tilanteessa,” kehuu Maija.

”Bändivertaus on hyvä. Näyttelijänä roolini bändissä vaihtelee. Usein sitä on solisti, mutta täytyy osata myös olla kuorotyttö. Kohtauksesta riippuu, mihin painopiste asettuu. Tapsa on ohjaaja, eli kapellimestari - vaikka tämä orkesterisanastoa enemmän onkin. Hän tuntee elokuvan lainalaisuudet, tekniikan ja rytmin. Hän tietää mikä on tyylilaji, mitä hän näyttelijältä haluaa. Siihen voi heittäytyä. Kun on tarkat rajat, on helppo lentää.”

Kolmen vuoden takuu

Tapsa on enemmän teosten kuin pitkien sarjojen mies. Miksi näin?

"Ei sarja muotona ole huono, olen vain huolissani sarjojen ylivallasta", perustelee Tapsa. "Kaikkia aiheita ei yksinkertaisesti voi käsitellä sarjana. Ja kun vertaa teatteria ja televisiota tänään, tuntuu että teatteri on enemmän ajan hermolla. Toisaalta, ehkä pitäisi katsoa televisiota enemmän kuin tunti viikossa voidakseen väittää mitään."

Nyt ei kuitenkaan ehdi avata telkkaria. Tapsa jatkaa kattoremonttia, eli korjaa kattoa huonosti tehdyn remontin jäljiltä.

”Tässäkin olisi hyvä aihe: miten remonttialalta on hävinnyt ammattitaito ja -ylpeys”, Tapsa lopettaa. ”Sen nimi vois olla vaikka Kolmen vuoden takuu.”

Hyvää ja kaunista!

Wed, 21 Dec 2011 14:15:44 +0200

Klikkaa täältä ja kuuntele:

Radioteatterin joulukortti

Klikkaa täältä ja lue:

Radioteatteri nauraa ja itkee läpi kevään

Hyvää ja kaunista toivovat YLE radiodraaman kaikki tekijät!

Ajankohtaista Media Deskistä

Wed, 21 Dec 2011 10:43:05 +0200

Tiedotustilaisuus Creative Europesta

Euroopan komission Creative Europe -ohjelmaehdotuksesta järjestetään tammi-helmikuussa 2012 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Helsingissä. Tilaisuuteen kutsutaan sekä elokuva- ja av-alojen edustajia että kulttuurialojen toimijoita. Lähetämme tammikuun alkupuolella tarkempaa tietoa sekä ilmoittautumisohjeet! Ohjelmaehdotukseen voi tutustua tästä linkistä.

EDN on julkaissut vuoden 2012 dokumenttirahoitusoppaan

European Documentary Network on julkaissut uusimman version dokumentintekijöille erittäin hyödyllisestä The EDN Financing Guidesta. Opas listaa kattavasti mm. rahoittajia, rahastoja, levittäjiä, tv-kanavien ostajia sekä VOD-alustoja ja tarjoaa tietoa myös crowd fundingin hyödyntämisestä. Se on julkaistu sekä paperisena että online-versiona. Useat alan ammattilaiset ovat antaneet suosituksensa oppaalle:

http://www.edn.dk/financing/edn-financing-guide-advocates/

Oppaan saa liittymällä EDN:n jäseneksi. Liittymishinta nousee ensi vuoden puolella, joten kannattaa toimia nopeasti: http://www.edn.dk/edn/join-edn/

i2i Audiovisual -tukea jaettiin 1,5 miljoonaa euroa

42 hanketta sai i2i Audiovisual -tukea (Call for Proposals 27/2010) viimeisimmällä hakukierroksella yhteensä 1 558 080,51 euroa. Suomalaisia harvoin näkee tämän tukimuodon tuloslistalla - pohjoismaista kyseisen tuen haussa menestyi tällä kertaa neljä tanskalaista, kolme norjalaista ja yksi ruotsalainen hanke. Erityisesti Median hankekehittelytukea saaneissa yhtiöissä kannattaa aina tutkia, olisiko yhtiöllä mahdollista hakea myös i2i Audiovisual -tukea. Pienin tukisumma on 5000 euroa ja se edellyttää, että vakuutus- ja/tai lainakuluja on yhteensä noin 8500 euroa. Seuraava hakuaika päättyy loppiaisena 6.1.2012.

Televisiolevitystukea jaettiin 3,5 miljoonaa euroa

Media-ohjelman tv-levitystukea (Call for Proposals 20/2010, deadline 20.6.2011) jaettiin yhteensä 3 516 813 euroa. Tuki jakaantui 17 projektille, joista neljä on animaatioita, kolme fiktioita ja kymmenen dokumentteja. Suomeen tukea ei tullut, mutta muista Pohjoismaista Ruotsi, Norja ja Tanska olivat edustettuina tuensaajien joukossa. Menestynein maa oli kuitenkin Ranska: tuetuista projekteista jopa seitsemän on ranskalaisia ja ne saivat yli 1,23 miljoonaa euroa tukea. Tv-levitystuen edellinen deadline oli perjantaina 16.12.2011 ja kuluvan Call for Proposalin viimeinen deadline on 11.6.2012.

Uusia Media-kursseja

MEDICI-koulutusohjelma rahoittajille
Focalin järjestämä MEDICI-koulutusohjelma on yksi uusista Median training-tukea saaneista hankkeista. Viidestä kaksipäiväisestä workshopista koostuva koulutus on suunnattu elokuva-alan rahoittajille, jotka työskentelevät joko kansallisissa tai alueellisissa julkista rahoitusta tarjoavissa instituutioissa. Vuonna 2012 koulutukset järjestetään 25.-27.4.2012 Tukholmassa (hakuaika päättyy 24.2.2012) ja 7.-9.11.2012 Wienissä (hakuaika päättyy 14.9.2012). Tarkka ohjelma ja lisätietoja löytyy osoitteesta: http://www.focal.ch/medici-training/.

AdaptLabissa sovitetaan kirjoista elokuvia
Torino Film Labin uusin Media-tuettu koulutusohjelma AdaptLab tarjoaa kahdeksalle käsikirjoittajalle mahdollisuuden paneutua ohjatusti kirjojen muokkaamiseen elokuvakäsikirjoituksiksi. Koulutuksen järjestäjät valitsevat teokset, joista osa on trillereitä ja rikoskirjoja. Kolmen viikon mittaisen workshopin ja kahden online-työskentelyjakson aikana analysoidaan teoksia ja niistä työstettäviä treatmenteja/käsikirjoituksia; lopuksi toteutuneet tekstit pitchataan tuottajille. Workshopit järjestetään touko-, kesä- ja marraskuussa 2012. Hakuaika päättyy 29.2.2012 ja lisätietoja hakemisesta tulee sivulle http://www.torinofilmlab.it/adaptlab.php.

Median tukemat kurssit Media Deskin sivulla:
http://www.mediadeskfinland.eu/training.shtml
Muista myös Media Munduksen tukemat kurssit:
http://www.mediadeskfinland.eu/mundus.shtml

Berlinale lähestyy: Median informaatiopäivä 13.2.2012

Berlinalen elokuvafestivaalia juhlitaan jälleen 9.-19.2.2012. Akkreditointi festivaalille sekä European Film Marketiin kannattaa hoitaa 6. tammikuuta mennessä, jotta välttyy 50 euron ylimääräiseltä kululta. Media-ohjelma tukee useita Berlinalen oheistapahtumia, mm. Shooting Stars -promootiota, Berlinale Co-Production Marketia sekä Berlinale Talent Campusta. Media-ohjelma tiedottaa kuulumisiaan Berlinalen yhteydessä maanantaina 13.2.2012 Ritz-Carlton-hotellissa Potsdamer Platzilla; tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin.

MIPTV 2012: ilmoittautuminen käynnissä Median standille

Media-stands.eu on avannut ilmoittautumisen omalle standilleen MIPTV 2012 -markettiin. Tavanomaiseen tapaan paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, joten kannattaa toimia nopeasti. Standin tarjoamista eduista voi lukea lisää osoitteesta: http://media-stands.eu/

MRP:n Ei koskaan yksin voitokas Baltic Eventissä

Baltic Event on Media-ohjelman tukema yhteistuotantofoorumi, joka järjestettiin 30.11.-2.12.2011 jo kymmenettä kertaa Tallinnassa. Tapahtumaan osallistui myös paljon suomalaisia, ja erityistä menestystä nautti Matila Röhr Productionsin Ei koskaan yksin (Never Alone), joka voitti Screen Internationalin sponsoroiman The Best Pitch -palkinnon. Elokuvan tuottaa Ilkka Matila ja ohjaa Klaus Härö, ja Baltic Eventin tiedotteen mukaan hanke keräsi kehuja myyntiagenteilta, levittäjiltä ja muilta osallistujilta. Palkintona elokuvasta tehdään screendaily.com-sivustolle fokus-artikkeli, joka tuo sille tärkeää kansainvälistä huomiota.

Suomen Media Desk osallistui Baltic Eventiin järjestämällä yhteistyössä Baltian maiden sekä Ruotsin, Norjan ja Tanskan Media Deskien kanssa POWR-workshopin käsikirjoittajille. Toivomme, että valitut käsikirjoittajat saivat kiinnostavia kontakteja ja hyviä työkaluja työhönsä!

Europa Cinemas palkitsi parhaita elokuvateattereita

Europa Cinemas -verkosto palkitsee vuosittain eurooppalaisia elokuvateattereita. Parhaasta ohjelmistosta sai tunnustuksen vuonna 1970 perustettu hampurilainen Abaton Kino, jonka kolme salia keräävät vuosittain yli 250 000 katsojaa. Abatonissa suositaan erityisesti ohjaajien esikoisteoksia. Nuorten yleisöjen huomioon ottamisesta palkittiin kolme skotlantilaista teatteria - Glasgow Film Theatre, Dundee Contemporary Arts sekä Edinburghin Filmhouse - jotka saivat kehuja erityisesti keskinäisestä yhteistyöstään. Vuoden yrittäjä -palkinto myönnetään teatteriyhtiön kehittämisestä ja sen sai Roman Gutek Varsovan Kino Muranówista. Suomessa Europa Cinemas -verkostoon kuuluvat Kino Engel (Helsinki), Kino Iiris (Lahti) sekä Niagara (Tampere).

Eurimagesilta tukea Taru Mäkelän Mielettömälle elokuulle

Euroopan neuvoston Eurimages-rahasto jakoi vuoden 2011 viimeisellä hakukierroksella tukea 18 yhteistuotannolle. Taru Mäkelän seuraava ohjaustyö, kylmän sodan aikaa sijoittuva romanttinen komedia Mieletön elokuu (August Fools) oli yksi tukea saaneista hankkeista. Kinoston tuottaman elokuvan on käsikirjoittanut Raija Talvio ja sen yhteistuotantomaat ovat Suomi, Norja ja Tsekki. Katso lista kaikista tuetuista hankkeista Eurimagesin lehdistötiedotteesta.

Alkuvuoden 2012 hakuaikoja

6.1.2012 i2i Audiovisual
13.1.2012 Eurimages
30.3.2012 Harkinnanvarainen levitystuki (elokuvien ensi-ilta 30.3.2012-20.9.2013)
13.4.2012 Hankekehittely: yksittäiset projektit, slate funding, interaktiiviset teokset
20.4.2012 Eurimages
30.4.2012 Festivaalit (jotka alkavat välillä 1.11.2012-30.4.2013)

Palkittu Le Havre

Mon, 19 Dec 2011 10:37:17 +0200

Aki Kaurismäen ohjaama Le Havre on voittanut arvostetun elokuvapalkinnon Ranskassa. Louis-Delluc -palkinto myönnetään vuoden parhaalle ranskalaiselle elokuvalle.
Kaurismäen filmi pääsi Ranskassa palkintoehdokkaaksi, koska elokuva on ranskankielinen ja yksi elokuvan kolmesta tuotantoyhtiöstä on ranskalainen. (Yhteistuottajat: Pyramide International, Pandora Film Production, Sputnik Oy sekä Yle Yhteistuotannot).

Ranskan elokuva-alan tunnustuksista tunnetaan ulkomailla parhaiten Cesar-palkinnot, mutta yhdelle filmille myönnettävä Louis-Delluc on asiantuntijoiden enemmän arvostama. Aiemmin Louis-Dellucilla on palkittu muiden muassa Francois Truffaut, Louis Malle, Jean Renoir ja Robert Bresson.

Moderni satu

Marcel Marx, entinen kirjailija ja nykyinen kengänkiillottaja, elää tyytyväisenä elämäänsä, kunnes kohtalo yllättäen heittää hänen tielleen alaikäisen pakolaisen pimeimmästä Afrikasta.
Pääosissa nähdään André Wilms, Blongin Miguel, Jean-Pierre Darroussin ja suomalaiset naistähdet Kati Outinen ja Elina Salo. Moderniksi saduksi luonnehdittu tarina kuvaa, miten pikkukaupunki yhdistyy auttamaan maahanmuuttajapoikaa löytämään äitinsä.

Palkinnot

Louis-Delluc -palkinto on viimeisin Le Havren saama palkinto usean arvostetun palkinnon joukossa:

Le Havre sai ensi-iltansa Cannesissa 17.5.2011, ja voitti sekä kriitikoiden liiton (FIPRESCI) että ekumeenisen juryn palkinnon.
Münchenin elokuvajuhlilla 24.6.–2.7. Le Havre palkittiin parhaana kansainvälisenä elokuvana. Maineikkaan saksalaisen elokuvakameravalmistajan ARRIn luovuttama palkinnon, 30 000 €, ottivat vastaan ohjaajan puolesta André Wilms ja Blondin Miguel.
palkittiin heinäkuussa yleisöpalkinnolla Pietarissa Kinoforum-elokuvajuhlilla. Myös pääkilpasarjan tuomaristo antoi kiittävän erikoismaininnan humanismista, joka välittyy niin ohjaajan päämääristä kuin taiteellisesti korkeatasoisesta kokonaisuudesta.
palkittiin Islannissa Reykjavikin kansainvälisillä elokuvajuhlilla RIFF:n yleisöpalkinnolla 1.10.
voitti pääpalkinnon Chicagon kansainvälisillä elokuvajuhlilla 6.-20.10. Chicagon kansainväliset elokuvajuhlat on yksi Yhdysvaltojen tärkeimmistä elokuvafestivaaleista.
Aki Kaurismäki palkittiin Torinon elokuvajuhlilla Gran Torino –palkinnolla 25.11 - 3.12. Kaurismäki palkittiin Gran Torino -palkinnolla, joka myönnetään elokuvan kielen uudistamisessa ansioituneelle tekijälle.

Suomesta Hollywoodiin?

Elokuvan oikeudet on myyty jo yli 50 maahan. Suomen ensiesityksensä Le Havre sai kesäkuussa Sodankylän elokuvajuhlilla. Kotimaisissa teattereissa ensi-ilta oli 9.9.2011. Le Havre on myös Suomen virallinen ehdokas Oscar-palkinnolle. Oscar-juhlaa vietetään 26.2.2012.

Kultainen Venla 2011-finalistit valittu!

Fri, 16 Dec 2011 13:16:06 +0200

Ajankohtais- ja asiaohjelma

1. Boheemi elää - Matti Pellonpää (YLE Teema; tuotanto YLE Kulttuuri)

2. Dokumenttiprojekti: Miesten vuoro (YLE TV2; Oktober Oy)

3. Tuomas Enbuske - sivistyksen käsikirja (YLE TV1, Van Der Media Oy)

Draamaohjelma

1. Klikkaa mua (MTV3; Dionysos Films Oy)

2. Taivaan tulet osa 8 “Rata” (YLE TV2, tuotanto YLE Draama)

3. Tappajan näköinen mies (MTV3; Zodiak Finland Oy)

Game Show

1. Biisikärpänen (MTV3; Nordisk Film TV Finland)

2. Minuuttipeliä (MTV3, Metronome Film & Television Oy)

3. Urheiluhullut (YLE TV2; yhteistuotanto YLE/Ten Years Production Oy)

Keskusteluohjelma

1. 10 kirjaa rahasta (YLE TV1; tuotanto YLE Kulttuuri)

2. Hjalliksen kanssa (MTV3; FremantleMedia Finland Oy)

3. Inhimillinen tekijä: Elämä on kuolemista (YLE TV2, tuotanto YLE Asia)

Komedia- ja sketsiohjelma

1. Miitta-täti (YLE TV1; Filmiteollisuus Fine Oy)

2. Pasila (YLE TV2; Filmiteollisuus Fine Oy)

3. Putous (MTV3; StoryOf… Oy)

Lasten- ja nuortenohjelma

1. Mimmikoto (MTV3 Juniori; Mimmit Music Oy)

2. Munamies (MTV3 Juniori; StoryOf… Oy)

3. Pikku Kakkonen (YLE TV2; tuotanto YLE Lapset)

Lifestyle

1. Gårdshuset på Strömsö (YLE FST5; tuotanto YLE Fakta och Fiktion)

2. Neljän tähden illallinen (Nelonen, Moskito Television Oy)

3. Puoli seitsemän (YLE TV1; tuotanto YLE Asia)

Reality

1. Diili (MTV3; FremantleMedia Finland Oy)

2. Kakola (YLE TV2; Tarinatalo Oy)

3. Toisenlaiset frendit (YLE TV1; Metronome Film & Television Oy)

Viihde- ja musiikkiohjelma

1. Iiro Irti (YLE Teema, tuotanto YLE Kulttuuri)

2. Kuorosota (Nelonen, Metronome Film & Television Oy)

3. Tanssii Tähtien Kanssa (MTV3; Zodiak Finland Oy)

Paras miesnäyttelijä

1. Samuli Edelmann

2. Martti Suosalo

3. Timo Tuominen

Paras naisnäyttelijä

1. Krista Kosonen

2. Anu Sinisalo

3. Miitta Sorvali

Vuoden käsikirjoittaja

1. Atte Järvinen

2. Mikko Pöllä

3. Johanna Vuoksenmaa

Kukkulan kuningas ja Alli

Thu, 15 Dec 2011 11:05:14 +0200

Talvinen roadtrip Helsingin yössä, taksikuskin ja palkkasotilaan yhteinen jouluaatto. Kukkulan kuningas on ohjaaja Alli Haapasalon lopputyö New York Universityyn, jonne hän saapui vuonna 2004 opiskelemaan elokuvaohjausta ja käsikirjoittamista. PS:n Pauliina Ståhlberg kävi keväällä New Yorkissa haastattelemassa Allia.

Tälle sivulle liitetyn mediatiedoston esittäminen vaatii Adobe Flash Playerin.

Videon kuvasi Izumi Tezuka.