yle.fi


Ensimmäisen encoren aika

Ensimmäisen encoren aika

30. joulukuuta 2009 Kirjoittaja: Pekka Ruohoranta Kommentit: 7




Yli kaksitoistatuhatta käsikirjoittamisesta tai draamasta kiinnostunutta (yksilöityä kävijää) on käyttänyt Kohtaus-sivustoamme tämän vajaan kahden kuukauden aikana! Se on iso porukka tällaiselle erikoissivustolle.

Uskaltaudun nyt esittelemään bändin näin vuoden loppuun. Tällä kokoonpanolla soitamme Kohtausta ja he vastaavat teille ohjelmaideoistanne YLE Draamalle. Meidän kuuden dramaturgin joukkomme on tv- ja radiokäsikirjoitusten kehittelyn bändi. Soitamme kaikissa genreissä ja tyylilajeissa; ja hyvällä porukalla.

Leena Virtanen, korkea laulu. Kohtaus-sivuston idean keksijä ja kehittäjä on dramaturgimme Leena Virtanen. Leena on myös sivuston ”päätoimittaja”. Hänen käsikirjoittamansa pitkä leffa ”Vähän kunnioitusta” tulee ensi-iltaan kesäkuussa.

Minna Leino on Radioteatterin soolokitaristi. Minna on kehittänyt Kohtauksen sisältöä radion näkökulmasta. Ja haloo, kuunnelma-kilpailuun olemme saaneet hienosti osallistujia – äänestysaikaa on vielä jäljellä! Minna kuuluu myös Tampereen teatterikesän taiteelliseen johtoryhmään ja hän sai juuri dramaturgintyöstään Jussi Kylätasku-palkinnon.

Anne Nissinen, suuret orkestraatiot. Anne on dramaturgimme Tampereella. Hän on ollut tiiviisti kehittämässä TV2:n suosittuja sarjoja. Anne on ”Lehmän vuosi”-sarjan toinen käsikirjoittajista. Sarja jatkuu keväällä.

Esko Salervo, kaksikielinen kitara. Esko on näytelmäkirjailija, elokuvakäsikirjoittaja (mm. Ken tulta pyytää, Harjunpää ja kiusantekijät, Tali-Ihantala 1944) ja Kotikadun alkuperäisiä käsikirjoittajia. Esko soittaa niin tv:n kuin Radioteatterinkin kielillä.

Soila Valkama, lyömäsoittimet. Soila vastaa rytmistä: hän on kehitystuottajamme ja ohjaa Radioteatterissa. YleX:ään alun perin ohjattu Juha Itkosen ”Anna minun rakastaa enemmän” oli menestys ja Pauliina Suden kirjoittama ”Ruuhkavuosi” oli Prix Europassa pistesijoilla.

Mikko Reitala on tuorein vahvistuksemme dramaturgiporukkaan. Olisiko Mikon soitin Havaijin kitara, kun Mikko taitaa komedian? Mikon kirjoittama Savuna ilmaan alkoi pari viikkoa sitten MTV3:ssa.

Kiitos aktiivisesta osallistumisesta 2009! Mitä toivon vuodelta 2010?

Osaisimmeko rakentaa Kohtauksesta yhteisökirjoittamisen tyyssijan? Voisivatko kirjoittajat keskustella keskenään tekstien välityksellä? Jos valitsemme suureen teeman kuten rakkaus tai kuolema – nuo klassikot, voisimmeko kirjoittaa tarinoita, joihin vastattaisiin uusilla tarinoilla. Lopulta tarinoista voisi palmikoitua ehdotus käsikirjoitukseksi – yhdessä tehtynä, yhteistyönä.

Hyvää kirjoitusvuotta 2010 – Kohtauksen kera.

 




 

Kuka?

Pekka Ruohoranta

YLE draaman päällikkö

Pekka Ruohoranta on YLE draaman päällikkö, joka viihtyy myös kameran takana, ohjaajan ominaisuudessa.

Lisää näihin:
0
tykkää tästä

Kommentit

Anonyymi 07.01.2010, 10:35

Ainakin minä tämmöisenä Helsingin ja Tampereen neonvalojen vaikutuspiirin ulkopuolella asuvana kirjoittajana ihan vilpittömästi toivon, että kohtauksesta voisi kehittyä se leirinuotio, jonka ympärille kokoontua. Nyt keskustelukumppanina on pihapuussa nuokkuva varis. Viime aikoina olen tosin alkanut epäillä senkin ammattitaitoa. Osaako se oikeasti edes lukea?

Mitäpä jos lähtisi kehittelemään näitä isoja teemoja jotenkin pienen ja arkisen kautta? Esimerkiksi rakkaudesta semmoisia tarinoita, jotka mahtuvat jääkaappitarran alle. Se olisi niin kuin standardi.

P.S. Minulla on käyttäjätunnuskin, follies, mutta Nimi/Nimimerkki-loota ei sitä huoli. Kun tulen Kohaus-sivustolle, minulta ei ole vaadittu kirjautumista sitten sivustojen alkuhämärän. Kuis tää menee?

Miller 07.01.2010, 14:19

Leirinuotio on kaunis ajatus - mutta ei ne variksen kanssa jutustelevatkaan
ihan ittelleen kirjoita . Muistatko muutama vuosi sitten ruotsalaisen sarjan koulumaailmasta, jossa rehtori ja opettajat olivat niin potenssiin N hupsuudessaan . Ja joka jakso nauratti .

Niin sen kirjoittajalla ei ollut telkkaria eikä paljon muutakaan mediaa -
kykki jossain ruotsalaisessa pikkukylässä mahtavan mielikuvituksensa kanssa .

en muista kuka ohjasi , mutta oli tehnyt tilanteet niin överiksi ettei voi
kuin ihailla .

ja pienet ja arkiset ? nehän just irrottaa parhaat reaktiot kun jokainen
meistä nousee sieltä alakaapilta ja lyö päänsä aukiolevaan kaapinoveen
- vähintään kerran vuodessa ; )

hyvää uuttavuotta - ja nuotiolla tavataan ?

Anonyymi 07.01.2010, 15:58

Voi pahus, nyt se variskin lensi pois. Nyt olen ihan ypöyksin. Ei kun ihan vakavasti, oman kokemukseni ovat sellaiset, että silloin kun on kirjoittajana mukana jossain hommassa, tapaa muita käsikirjoittajia, ohjaajia, tuottajia ja mitä näitä nyt on. Tulee heiteltyä ideoita ja hersyteltyä. Aika usein jokin aihio jää kytemään ja siitä kehittyy seuraava homma. Jos on pitkään variksen kanssa, sitä ikään kuin nuukahtaa itsekin niille sijoilleen. Kutsuisin sitä romanttisena ihmisenä jonkinlaiseksi alan lumoksi tai taikavoimaksi. Tekeminen ruokkii tekemistä. Sitä odotan Kohtaukseltakin ja tältä leirinuotiolta jolla nyt istumme. Olen Helsingin ja Tampereen nähnyt, niitä en sinänsä kauheasti kaipaa.

Viritellään, lyödään päitä yhteen ja oviinkin...

Rakuuna 08.01.2010, 00:53

Olipa tuossa kolumnissa oiva ajatus: tarinoita, joihin toiset vastaavat tarinoilla. Jos tänne rakentuu foorumi, jonne niitä lähetellä ja tekstin mitastakin saa vähän osviittaa, olen mukana. Loistava idea!

TS 12.01.2010, 10:45

Hyvä että käsikirjoittaminen on saanut sille omistetut sivut. Toivottavasti käsikirjoittamiseen myös oikeasti ryhdytään panostamaan ja annetaan sille viimeinkin se arvo joka sille kuuluu.

Hesarin Nyt -liitteen elokuvakriitikot nimesivät vuodenvaihteessa kuluneen vuoden parhaat elokuvat. Ei liene kellekään mikään uutinen että suomalaisia sille listalle ei mahtunut.

Suomalaisen elokuvan ja yleensä draaman pelastus piilee käsikirjoittamisessa - muu meillä jo osataan.

Mutta miten voi olla mahdollista että edelleen meidän käsikirjoituksissa kompuroidaan perusasioissa: tarinoista puuttuu päähenkilö ja jos se löytyy, hänellä ei ole päämäärää eikä esteitä sen tiellä. Tai jos nekin löytyvät ei päähenkilöllä ole pelissä panoksena kuin korkeintaan pieni mielipaha, jonka saa luvan riittää traagisen tarinan huipennukseksi.

Pekka Ruohoranta 25.01.2010, 23:38

Hei kommentoijat, sorry vähän hidas reagointi.

Kuule Miller olisikohan ruotsalainen sarja ollut nimeltään "God morgon, alla barn". Hieno omaperäinen sarja. Tekijöitä en muista. Suosittelen katsottavaksi jos saatte käsiinne.

Ja kun nyt vuotta 2010 eletään, niin ryhdytäänkö virittelemään leiritulta, eli sellaista yhteisökirjoittamista, jossa tarinaan vastataan tarinalla? Ideoidessamme Kohtausta emme puhuneet leiritulesta vaan puhuimme kirkosta, paikasta jossa voi seisahtua, rauhoittua, tunnustautua, kuunnella muita. Ehkä pöhkö kuva, mutta meille siinä paikassa innostava. Ajattelimme siis paikkaa, emme uskontoa. Kuka sanoi, että ihminen on tunnustuksia tekevä eläin? Leiritulessa on ihan samaa.

Ryhdymme Kohtauksen toimitusporukan kanssa virittelemään tilaa tarina-dialogiin. Olisiko ensimmäisenä teemana jotain isoa, perinteistä, tarinoiden peruslähteillä olevaa - ja positiivista. Olisiko rakkaus hyvä aloitus?

Ja TS, juuri näin. Vähän provosoisin ja sanoisin, että välillä uupuu tarinakin. Tarinan arvon nostamiseen Kohtauksen comissioning-sivustokin perustaa. Ensin konseptissa tarina kuntoon; sillä tilaajienkin kiinnostuksen saa heräämään.

Rakuuna 06.02.2010, 00:28

Rakkaus on hyvä teema. Odotellaanpa siis koska, miten ja missä.

test

  • Tornin juurelta

    Tornin juurelta -kolumni on YLEn fiktion tekijöiden ja vaikuttajien vaihtuva puheenvuoro.

Uusimmat kommentit

Pertti

Jos uskoisin kaiken, mitä epäilijät sanovat, en saisi mitään aikaiseksi.