yle.fi


Bändissä kaksi miestä ja nainen

Bändissä kaksi miestä ja nainen

22. joulukuuta 2011 Kirjoittaja: Anna-Maija Halonen Kommentit: 0

Ohjaaja Tapio Piirainen vastaa puhelimeen talonsa katolta.

”Mun elokuviin liittyy yleensä huumori ja jonkinlainen yhteiskunnallisuus. Välttämättä niissä ei ole mitään selkeää sanomaa. Nytkin mä olen vaan hiestä märkä. Tällasta se on kun henkisen työn raataja rupeaa ruumiilliseen työhön."

Piirainen, eli Tapsa, pitää tauon kattoremontin teossa ja puhuu hetken työelämästä kertovasta tv-elokuvastaan Lumihiutalemuodostelma.

”Lumihiutalemuodostelma kertoo kohtuusuuren yrityksen tykypäivästä, jolloin erittäin moni asia menee pieleen. Aihe on saatu tosielämästä: eräs kaveri kertoi omasta tykypäivästään, jonka yhtenä tehtävänä oli tehdä muovailuvahasta itseään kuvastava hahmo”.

Konsulttislangi ja kehityskeskustelut saavat kyytiä kauniissa kartanomaisemassa. Ilman itkua ei päivästä selvitä, ja illan viiletessä tarvitaan paikalle myös virkavalta.

Elokuvan käsikirjoitusvaiheessa apuna oli professori Juha Siltala, joka toimi taannoin asiantuntijana myös tv-sarjassa Raid. Siltala julkaisi vuonna 2004 kirjan Työelämän huonontumisen lyhyt historia (Päivitetty painos vuonna 2007.)

Lumihiutalemuodostelma

Arjen havaintoja

Punainen nauha kertoo verovirastossa työskentelevästä Turusesta, vanhasta pojasta joka tahtoisi päästä eroon poikuudestaan ennen eläkepäiviä. Veroviraston hemaiseva Helena vaikuttaa sopivalta kohteelta tähän tarkoitukseen.

”Yleensä aiheet löytyvät läheltä,” kertoo Tapsa. ”Ne ovat arjen havaintoja, joista lähtee kasvamaan tarina. Näin syntyi Punainen nauha: söin lihapasteijaa jossa oli kivi, hammas lohkesi. Menin hammaslääkäriin ja sain melko tujun puudutuksen. Siinä tuolissa maatessani mietin, millaista olisi olla menossa treffeille puoli naamaa tunnottomana.”

Aihe lähtee pienestä, vaikka hampaan palasesta.

Tapsan elokuvissa on oma tunnistettava tunnelmansa: vakava aihe saa koomisen käsittelyn. Pienen ihmisen puolella ollaan aina.  
”Omasta käsialasta on vaikea sanoa mitään. Kierrätän kyllä asioita, varastan itseltäni. Niin tekevät monet muutkin, esimerkiksi Howard Hawks.”

Kaksi miestä ja nainen

Kun sanoo Tapsa, on sanottava myös Kaitsu. Kaitsu on tietenkin Kai Lehtinen, Tapsan luottonäyttelijä joka tekee hellyttävän reppana Turusen roolin Punainen nauha-elokuvassa.

”Työnteko Kaitsun kanssa on vähän niin kuin soittaminen samassa bändissä,” sanoo Tapsa. Joidenkin kanssa soitto sujuu hyvin, niistä tulee luottoihmisiä. Työhön pääsee nopeasti kiinni ilman selittämistä, työtä voi lähestyä monelta kantilta, yhdessä voi kokeilla kaikenlaista. Tärkeintä on luottamus.”

”Tapasimme Tapsan kanssa työn merkeissä vuonna 1993, juttuja tehtiin kaksi: Kissa ja varjo ja Viimeiset siemenperunat, muistelee Kaitsu, joka vastaa puhelimeen omalta työmaaltaan. ”Bändivertaus on aika hyvä. Yhdessä soitetaan, välillä toinen liidaa, välilä toinen. Luottamus on suuri, meillä on semmonen kauhun tasapaino. Että ollaanko koskaan riidelty? Voi olla joku muinainen siviilielämän koukero, en muista varmasti,” hekottaa Kaitsu.

Vuoden 1993 jälkeen yhdessä on tehty mm. Poliisin poika, Siivoton juttu, Nyrölä 3, Suuri Performanssi ja tietenkin Raid, tappava sekä televisiossa että valkokankaalla. Lumihiutalemuodostelmassa Kaitsua ei kuitenkaan nähdä, onko yhteistyö loppunut? ”Ei suinkaan! Päällekäisistä töistä johtuen en tällä kertaa päässyt mukaan.”

Eikä kahta ilman kolmatta: Maija Junno on näyttelijä, joka on usein saanut tehtäväkseen Tapsan elokuvien naispääroolit. Maija muistaa yhteistyön alkusykäyksen.

”Tapsa soitti ensin ja ehdotti pääosaa elokuvassa, jota ei ollut vielä loppuun asti kirjoittanut. Tapasimme kahvilassa ja yllättäen hän kysyi minulta, mitä haluaisin näyttelijänä näytellä. Tuli siinä hötäkässä mieleen kännikohtaus ja pyssyllä ampuminen. Ne Tapsa sitten Nyrölä3-elokuvaan minulle kirjoitti. Täyttä luksusta olla vaikuttamassa omaan rooliin noinkin konkreettisesti!”

Punainen nauha. Kuva: Jyrki Valkama/YLE

Turvallista lentää

”Tapsan ja Kaitsun kanssa työnteko on kuin menisi kotiin. Olemme tehneet sen verran monta juttua yhdessä, että yhteistä kieltä ei enää tarvitse hakea, vaan se on jo olemassa,” kertoo Maija. ”Miehet ovat tunteneet toisensa erittäin kauan ja heillä on luvalla sanoen omintakeinen yhteinen huumori. Joskus saatan tiettyyn pisteeseen asti osallistua siihen itsekin, mutta yleensä annan poikien mesota. He ovat kuitenkin molemmat äärimmäisen lojaaleja ja hyväsydämisiä ihmisiä."

”Turvallisuudentunne on tärkeä näyttelijälle ja se on aina läsnä Tapsan kanssa. Tapsa tukee ja hänellä on langat käsissään kokonaisuuden kannalta. Hänestä on tullut ystävä.

Kaitsun kanssa ollaan vuosien varrella jouduttu näyttelemään myös asioita, jotka eivät ole aina olleet ihan helppoja. Tällöin luottamus vastanäyttelijään on tärkeintä. Kaitsuun olen aina voinut luottaa. Tiedän, että hän haluaa toisen onnistuvan ja tekee kaikkensa, jotta tämä olisi mahdollista. Kaitsu on myös loistava näyttelijä, herkkä ja aina tilanteessa,” kehuu Maija.

”Bändivertaus on hyvä. Näyttelijänä roolini bändissä vaihtelee. Usein sitä on solisti, mutta täytyy osata myös olla kuorotyttö. Kohtauksesta riippuu, mihin painopiste asettuu. Tapsa on ohjaaja, eli kapellimestari - vaikka tämä orkesterisanastoa enemmän onkin. Hän tuntee elokuvan lainalaisuudet, tekniikan ja rytmin. Hän tietää mikä on tyylilaji, mitä hän näyttelijältä haluaa. Siihen voi heittäytyä. Kun on tarkat rajat, on helppo lentää.”

Kolmen vuoden takuu

Tapsa on enemmän teosten kuin pitkien sarjojen mies. Miksi näin?

"Ei sarja muotona ole huono, olen vain huolissani sarjojen ylivallasta", perustelee Tapsa. "Kaikkia aiheita ei yksinkertaisesti voi käsitellä sarjana. Ja kun vertaa teatteria ja televisiota tänään, tuntuu että teatteri on enemmän ajan hermolla. Toisaalta, ehkä pitäisi katsoa televisiota enemmän kuin tunti viikossa voidakseen väittää mitään."  

Nyt ei kuitenkaan ehdi avata telkkaria. Tapsa jatkaa kattoremonttia, eli korjaa kattoa huonosti tehdyn remontin jäljiltä.

”Tässäkin olisi hyvä aihe: miten remonttialalta on hävinnyt ammattitaito ja -ylpeys”, Tapsa lopettaa. ”Sen nimi vois olla vaikka Kolmen vuoden takuu.”

Tapio Piirainen. Kuva: Seppo Sarkkinen/YLE

Lumihiutalemuodostelma TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 8.1.2012.

Punainen nauha TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 15.1.2012.

Juha Siltalan puheenvuoro Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaarissa tammikuussa 2010:  
http://yle.fi/alueet/perameri/2010/01/onni_tulee_tyon_sisallosta__onnett...

Lisää näihin:
5
tykkää tästä