Dialogin alla soi oikea tunne

- Säveltäjän buukkaus tapahtuu usein valitettavan myöhään, kertoo säveltäjä Pessi Levanto, joka itse on aina ajoissa. Lokakuun alussa Tampereella järjestettiin toista kertaa seminaari Resonanssi – kun ääni kohtaa kuvan. Yksi puhujista oli Pessi, jonka puheenvuoron otsikkona oli  ”Elokuvasäveltäjän työ käytännössä”. Seuraavaksi poimintoja mainiosta, mukaansatempaavasta luennosta.

- Usein vasta jälkituotantovaiheessa otetaan yhteyttä. Esimerkiksi elokuvaan Havukka-ahon ajattelija mulla oli kuukausi aikaa tehdä musiikki. Valmiin musiikin, jota oli 40 minuuttia, äänitimme yhdessä päivässä.

- Toisaalta, vaikka säveltäjä buukataankin etukäteen, ei kannata heti käsiksen luettuaan alkaa säveltää mitään. Se menee kuitenkin roskiin. Kuvausten aikana teen yleensä demoja ohjaajalle brainstorming-pohjalta. Lopullisen leikkauksen jälkeen vasta katsotaan musapaikat.

Tyypillinen musapaikka?
- Se on silloin kun matkustetaan paikasta toiseen.

Säveltäen ja sämpläten

- Ennen demottiin sävelletty kappale ohjaajalle pianolla itse soittaen. Nyt kaikilla on oma tietokone jolla tehdä sampleja. Mä kun olen säveltäjä, mä sävellän ja yleensä palkkaan koodaajan tekemään samplet ohjaajalle kuunneltavaksi. Tämä on järkevää jo ajankäytön takia.

- Joskus leikkaajan käyttämää ”työmusiikkia” on vaikea korvata scoremusiikilla. Ohjaajan korvat ovat jo niin tottuneet siihen ettei hän voi kuvitella muuta musiikkia. Kuuluisa esimerkki tästä on 2001: Avaruusseikkailu, johon Stanley Kubrick alunperin tilasi musiikin säveltäjä Alex Northilta. Kubrick käytti lopulta aiemmin sävellettyä musiikkia, mm. Richard Straussin "Näin puhui Zarathustra".

Parhaat studiot ja muusikot

- Elokuvamusiikkiin kannattaa saada studiosoundi, kompressoitu ääni. Konserttisalin akustiikka ei vain toimi. Yleisradion M1-äänitysstudiossa on ison huoneen hyvä soundi, mainitsee Pessi. - Itä-Euroopassa; Bratislavassa ja Prahassa on hyvät studiot, Lontoossa ja Los Angelesissa on maailman parhaat studiomuusikot, jotka opiskelevat jo konservatoriossa prima vista-soittoa - soittaja soittaa kappaleen suoraan nuoteista, kuulematta sitä tai näkemättä nuotteja aiemmin.

Teemamusiikilla tasapainoilua

Elokuvamusiikissa teema on lyhyt sävellys, jota toistetaan ja varioidaan pitkin elokuvaa.

- Teemaa kuuluu ja pitääkin lypsää, mutta täsmälleen saman toisto on tylsää ja alkaa tökkiä, sanoo Pessi. - Teemaa pitää muunnella, ”copypaste” on laiskuutta. Musiikkidramaturgia on tehtävä kunnolla, on löydettävä tasapaino toiston ja variaatioiden välillä.

Myös henkilöillä voi olla oma teemamusiikkinsa, kuten Tähtien sota-elokuvien Darth Vaderilla. Säveltäjä John Williamsin ”The Imperial March” on yksi tunnetuimmista elokuvan tunnusmusiikeista.

- En ole koskaan onnistunut säveltämään henkilölle omaa teemaa, sanoo Pessi. - Se toimii vain suurissa seikkailuelokuvissa kuten juuri tuo Tähtien sota. Mielummin sävellän tunteen teemoja: rakkautta, kaipuuta, nostalgiaa tai vaikkapa surua. Käsky-elokuvassa on onnen teema, joka soi täytenä vasta lopputekstien alla. Sitä ennen teemasta on kuultu vain fragmentteja pitkin elokuvaa.

Päätalo-elokuvassa teemana on unelma: mies tahtoo kirjailijaksi.

- Dialogikohtausten alla soiva musiikki antaa vaikutelman puhujan todellisesta tunteesta, sanoo Pessi. - Se voi olla hyvinkin paljon ristiriidassa sen kanssa mitä hän sanoo. Musiikki tuo kohtaukseen lisäkerroksen informaatiota, kertoo omaa tarinaa.

Musiikkia tv-sarjoihin

Pessi on säveltänyt musiikkia useisiin tv-sarjoihin, mm. ensi keväänä uusittavaan sarjaan Uutishuone. Sarja sijoittuu 60- ja 70-luvulle ja siinä soivat myös tutut hitit menneiltä vuosikymmeniltä. Vuokko Hovatta esittää Pessin säveltämän tunnuskappaleen "Yhdessä yössä". 

- Uutishuoneelle sävelsin Piazzolla-henkistä musiikkia viululle, haitarille ja pianolle. Muutamia teemoja, tunnekuljetuksia ja siirtymämusaa.  

Myös vuoden kuluttua päättyvän Kotikadun tunnarin uudelleensovitus on Pessin käsialaa. Lisäksi Pessi sävelsi sarjaan musiikkipankin, teemoja ohjaajan ja äänileikkaajan vapaasti käytettäväksi.

- En tietenkään tiennyt säveltäessäni, että sarja tulee päättymään. Ei sitä varmaan kukaan tiennyt siinä vaiheessa. Sarjaa haluttiin uudistaa, sillehän tehtiin myös kuvallisesti uusi tunnari. Jonkinlaisessa käännekohdassa sarja oli: joko sarja uudistuu tai sitten loppuu, sellainen ajatus käväisi mielessä.