Tanskalaisten viisitoista dogmia ja yhdet jäähyväiset

Venla- ja Jussi-palkittu käsikirjoittaja Pekko Pesonen on ilokseni toivonut tälle sivulle Tanskan YLEn eli DR:n draamapäällikön Ingolf Gaboldin 15 dogmia. Sain ne viime viikolla Ingolfilta terveisin: Levittäkää! Tapasimme haikeissa tunnelmissa pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden draamakokouksessa Göteborgissa. Maestro osallistui kokoukseen viimeistä kertaa. Ensi keväänä hän jää eläkkeelle DR:stä täytettyään 70 vuotta.

DR Draama jatkaa turvallisissa käsissä. Piv Bernth, joka tällä hetkellä toimii draaman vastaavana tuottajana, on valittu uudeksi draamapäälliköksi 1.4.2012 alkaen. Ingolf tuli televisioon yliopiston ja taiteen maailmasta. Hän on myös säveltäjä, kirjailija ja mediatutkija. Teatteritieteen maisteri Piv on puolestaan aiemmin toiminut kirjoittajana sekä teatteri-, kuunnelma- ja TV-ohjaajana.

Nämä sisältöosaajat ovat piiskanneet tanskalaista tv-draamaa sen nykyiselle tasolle tuoden yhtiölleen yleisöä, pystejä ja kv-sopimuksia. Pivin tuottama Förbrydelsen–sarjan (Rikos/The Killing) ensimmäinen tuotantokausi on myyty sekä sarjana että konseptina ympäri maailmaa. Näin DR nettoaa tuplasti. Monessa maassa on ensin nähty tanskalainen alkuperäisversio (meillä FST5:llä) ja sitten amerikkalainen remake-versio (meillä MTV3:lla).

Pivin kutsumana osallistuin Emmyn kv-juryyn elokuussa Kööpenhaminassa. Jo silloin alalla kuhistiin, että hänestä tulee Ingolfin seuraaja. Kun kysyin kiinnostaako tehtävä häntä, Piv vastasi, että DR:ssä päällikön työ on sisältötyötä ja siksi kiehtovaa. Kiitos vahvojen taloudellisten ja hallinnollisten tukijoukkojen, päällikkö pystyy keskittymään sisältöön. Ingolfin 15 dogmia kiteyttävätkin tämän sisältötyön periaatteet.

Toimiessani YLEn pohjoismaisen kanavan eli FST5:n fiktiopäällikkönä, pääsin seuraamaan tanskalaisen tietä menestykseen käytännössä. Ingolfin jäähyväisillallisella kiitoksia tästä työstä sateli. Puheiden yhteiseksi teemaksi nousi eläkkeellelähtijän humanismi ja taistelutahto. Juuri Ingolf jaksoi taistella itsenäisen draamaosaston puolesta, kun organisaatiouudistukset uhkasivat tasapäistää DR:n sisältöprosesseja. Hän liputti yhteiskunnallisen merkityksellisyyden puolesta, kun muut kilvan kevensivät sisältöjään korkeampien katsojalukujen toivossa.

Vuonna 2004 DR Draama sitten räjäytti pankin Kröniken–sarjalla (Perhekronikka), joka keräsi yli puolet maan väestöstä (ja 86% televisionkatsojista) saman tarinan ääreen. Omassa puheessani muistelin miten juuri Ingolf ennen näitä suuria menestyksiä uskalsi puhua myös draamojensa ongelmista. Kun nuorille suunnattu suursatsaus ei kiinnostanutkaan nuoria, mietittiin EBUn tai Pohjoisvision kokouksissa, miksi julkisen palvelun kevyet flirtit nuoren katsojasukupolven kanssa usein epäonnistuvat. Kun Tanskan huippupoliitikot ylistivät Reiseholdet-sarjaa (Murhakomissio), draamapäällikkö pohti huolestuneena, olisiko syytä terävöittää sarjan yhteiskuntakriittisyyttä.

DR Draama on saanut Tanskan kansan puolelleen, voittanut neljä Emmyä ja avannut maailmanmarkkinat pohjoismaiselle tv-draamalle, mutta päällikön ote ei ole herpaantunut. Joka menestyksen jälkeen Ingolf on tehnyt jotain vielä merkityksellisempää. Viime vuonna hän ja käsikirjoittaja Adam Price loivat poliittisen Borgen-sarjan (Vallan linnake) ”ihan vaan tanskalaisille”. Heidän yllätyksekseen tämäkin sarja matkustaa nyt mailmalla. Kaikki eivät siitä kuitenkaan iloitse. Tanskan todellisista vallan linnakkeista on tivattu, miten julkisen palvelun yhtiö voi rahoittaa sarjaa, joka saattaa vaikuttaa äänestäjien puoluevalintaan. Niinpä tiedemies Ingolf innostui tutkimaan asiaa tieteen keinoin. Copenhagen Business Schoolin syväanalyysin perusteella sarja ei vaikuttanut ihmisten puoluekantoihin, mutta sai heidät kylläkin kiinnostumaan enemmän poliitiikasta. Todella julkisen palvelun draamaa siis! Tällä hetkellä sarja pyörii FST5:llä keskiviikkoisin klo 20.55, sekä Areenalla (7vrk jokaisen jakson ensilähetyksen jälkeen).

Ingolfin 15 draamadogmista mainittakoon kolme menestystekijää: pitkäjänteisyys, inhouse-osaaminen ja tekijöiden arvostus. Kuten Pekko kolumnissaan huomauttaa, Ingolf painottaa käsikirjoittajan vision kunnioittamista (dogmi 1). Samalla hän asettaa kirjoittajilleen selkeitä vaatimuksia. Julkisen palvelun draamalle ”hyvä tarina” ei riitä, vaan juonen tulee avata sosiaalisia ja eettisiä konnotaatioita. Kirjoittajan on kerrottava kahta tarinaa samanaikaisesti: ”The balance between these stories will always depend on the historical and cultural discourses in society at any given time” (dogmi 2). Taiteilijana Ingolf tietää hyvin, ettei merkityksiä voi tilata. Tekijöille pitää luoda olosuhteet, jotka kannustavat merkityksellisten tarinoiden luomiseen. Ingolf kuvailee tarkasti, miten draamaosaston tulee kommunikoida ulkopuolisten ammattilaisten kanssa. (dogmit 3-10).

Yhteistyö kentän kanssa pysyy inspiroivana ja korkeatasoisena niin kauan kuin mediayhtiössä on vankkaa draamaosaamista. Ingolf on itse vetänyt menestyssarjojensa kehittelytyön. Kaikista Ingolfin dogmeista yksi ainoa on lihavoitu. Niin päällikkö kuin vastaava tuottajakin johtaa vastuuta kantaen, ei kontrolloiden: Both work under the divice: Not in control of, but in charge of… This management philosophy does not encourage consensus decisions (dogmi 8). Edellytys kaikelle yllämainitulle on luottamus asiantuntijoihin. Taidetta ei konsensuksella luoda. DR Draama keskustelee talouskontrollereiden, mediatutkijoiden ja kanavien kanssa, mutta aina hyvissä ajoin ja pitkällä tähtäimellä. Ingolfin menestysresepti lähteekin siitä, että draaman budjetista ja linjauksista sovitaan viiden vuoden syklein (dogmit 11-14).

Manifestin viimeinen dogmi määrittelee sen elintärkeän kehittelybudjetin, jonka on oltava vähintään 2% kokonaisbudjetista (dogmi 15). Viime viikon Pohjoisvisiokokouksessa SVT suunnitteli oman kehittelybudjettinsa tuplaamista ja NRK dramaturgiaattinsa tuntuvaa laajentamista. YLEn puolesta kerroin, että YLE Draamallekin on luvattu ensi vuodeksi asiallinen kehittelybudjetti. Tänä vuonna yhteistyö ulkopuolisten tekijöiden kanssa on kärsinyt hitaista päätöksistä ja kehittelyresurssien puutteesta. Nyt käymmekin YLEssä ingolfmaisen itsekriittisesti läpi näitä prosesseja. Marraskuussa mietitään ulkopuolisten tekijöiden kanssa uudenlaisia yhteistyömalleja. Piv Bernthkin on luvannut osallistua näihin keskusteluihin.

Takaisin Göteborgiin. Olemme hioneet sponsorointisääntöjä ja vertailleet yleisötilastoja ja ”modernien” epookkisarjojen kehittelyä. SVT on esitellyt Äkta människor –sarjansa kansainvälisiä myyntineuvotteluja. Tanskalaisen mallin mukaan niitä käydään sekä sarjasta, että sen formaatista. Yhteistuotantopäätöksiä on valmisteltu. Itse edustan nyt suomenkielistä draamaa hoidettuani vuosikausia Svenska YLEn pohjoismaisia yhteistöitä. SVT:n kanssa on laadittu ehdotus, joka saattaisi saada suomenkielisenkin viennin vetämään. Edellisiltana Ingolf on omassa puheessaan antanut kolme viestiä meille julkisen palvelun yhtiöiden edustajille: Pitäkää inhouse-draama vahvana, välttäkää managerijohtamista ja viljelkää myös lyhyitä formaatteja! Tästä innostuimme skandinaavisten kollegoiden kanssa; mitäpä, jos kehittelisimme pohjoismaisen novellielokuvaohjelman yhdessä!

Kun maailmalla juhlitaan tanskalaista ihmettä, DR:n väistyvä draamapäällikkö miettii, mitä olisi voinut tehdä toisin. DR:n merkitykselliset menestyssarjat ovat olleet niin pitkiä, ettei draamaohjelmistoon ole mahtunut montaakaan otsikkoa. Kun otsikot harvenevat, työt jäävät parille huipputekijälle, eikä työtilaisuuksien liiallinen keskittyminen koskaan ole alalle hyväksi. Tänään, kun moni Ingolfia siteeraten saarnaa pitkää volyymiä, maestro itse kehoittaa kollegoitaan säilyttämään tv-elokuvansa ja minisarjansa. Pivin tehtävä ei siis ole vain vanhan hyväksi koetun ylläpitäminen, vaan myös sen korjaaminen. Senkin hän varmasti klaaraa.

Liselott Forsman
YLE Draama, genretuottaja/Pohjoisvisioveteraani/EBU Draaman puheenjohtaja