yle.fi

Kirjoita kokemusraportti

Millainen oli viimeisin kulttuurikokemuksesi? Kokemusraportilla voit kertoa siitä myös muille.

Täytä kokemusraportti

Vilkkaimmat kokemuspaikkakunnat

Hae kulttuurikokemuksia

Katso, millaisia tuntemuksia jokin tietty konsertti, näyttely tai teatteriesitys on herättänyt muissa käyttäjissä.

Halutessasi voit myös kommentoida toisten kirjoittamia kokemusraportteja. Kommentoidut raportit siirtyvät kulttuurikunnon keskustelupalstalle.

Hakusana(t)

Haulla löytyi 47 tulosta

Käyttäjän vestaali kuva
vestaali hankki elokuvakokemuksen: Naisentappaja - Lady killer
Kotisoffa - Etelä-Savo, 10.08.2009
Tekijä: Who cares?

Vanha versio Naisentappajasta on ollut pitkään "pakko katsoa" -listallani, ja vihdoin se tuli televisiosta joku aika sitten. Päätin säästää katsomisen myöhemmäksi ja katsoa perään uuden version samasta leffasta.

Upea kokemus!

Vanha versio oli hykerryttävän upea ja jotenkin ihmettelin kovasti, miksi uusi versio ylipäätään tehtiin, vaikka ei tarinan tulkinta siinäkään huono ollut. Onko Tom Hanks ylipäätään näytellyt missään huonossa tarinassa? Kaikki eivät ehkä ole olleet kassamagneetteja tai kulttuurileffoja, mutta tarinat ovat aina olleet mielestäni hyviä. 

Seuraavaksi digiboxilla odottaa vastaavaa katsomista Kauppa kulman takana ja Sinulle on postia. Kolmatta elokuvaversiota tarinasta en ole vielä onnistunut löytämään.

Olen monesti pohtinut sitä, miksi elokuvateattereissa näytetään niin vähän vanhoja elokuvia. Veikkaisin, että esimerkiksi Tuulenviemää tai Taru sormusten herrasta elokuvia voisi esittää kaikissa useamman elokuvasalin käsittävissä leffateattereissa esimerkiksi kerran vuodessa. Mikä riemastuttava kokemus elokuva onkaan isolta valkokankaalta nähtynä. Elokuvakerhotkaan eivät ainakaan minun entisissä kotikaupungeissani ole esittäneet näitä suosikkielokuvia uudestaan vaan keskittyvät enemmänkin kulttielokuviin, jotka alunperinkään eivät saavuttaneet suurta suosiota. Miksihän näin on...

Käyttäjän vestaali kuva
vestaali hankki elokuvakokemuksen: Kuin surmaisi satakielen (1962)
Kotisoffa - Etelä-Savo, 22.07.2009
Tekijä: Who cares?

Kuin surmaisi satakielen on elokuva, jonka tulemista televisiosta olen odotellut itse asiassa koko sen ajan minkä olen omistanut television. Se on ainut elokuva jota suositellaan sekä katsottavaksi elokuvana että luettavaksi kirjana kirjassa 101 asiaa jotka kannattaa tehdä ennen kuolemaa.

Harper Leen kirjoittaman samannimisen kirjan luin muutama vuosi sitten. Hämmästyttävää kyllä, tämä elokuva tuntui niiltä harvoilta, joista on vaikeaa sanoa, kumpi on parempi, kirja vai elokuva samasta tarinasta.

Tarina on surullinen ja sen taustalla oleva rasismi on "perusterveelle suomalaiselle" vaikeaa ymmärtää; ainakin minun pitää miettiä monesti, miten kaikkien tuntemassa sivistysvaltiossa niinkin hiljattain kuin muutama kymmenen vuotta sitten afrikkalaiset sukujuuret omaavat ihmiset eivät saaneet istua samassa bussissa valkoihoisten kanssa... puhumattakaan sitten vaikkapa tasavertaisista ihmissuhteista...

Mustavalkoisissa leffoissa on oma viehätyksensä eikä se tässä elokuvassa ainakaan ollut negatiivinen asia, päinvastoin se johdatti oikeaan aikakauteen.

Nyt kun elokuva on esitetty digiaikana televisiossa jään odottamaan, että voin ostaa sen kotikokoelmiini.

Käyttäjän vestaali kuva
vestaali hankki elokuvakokemuksen: Pallo hallussa
Kotisoffa - Etelä-Savo, 21.03.2009
Tekijä: Who cares?

En väitä, että tämäkään amerikkalainen pesäpalloleffa olisi mikään "pakko nähdä" elokuva tai oskarirysä, mutta kelpo kuva lomapäivän ratoksi.

Viime aikoina televisiosta on tullut aika paljon näitä pesäpalloleffoja, ja jäin oikein miettimään, että onko Suomessa tehty yhtään elokuvaa omasta pesäpallostamme. Ellei, olisiko jo aika?

Käyttäjän vestaali kuva
vestaali hankki lukukokemuksen: Runoja kaduilta ja kapakoista
Express-bussissa - Etelä-Savo, 21.03.2009
Tekijä: Abú Nuwás, suomentanut J. Hämeen-Anttila

Tuli sitten otettua vähän varaslähtöä Unescon Maailman runouden päivään, joka on vasta tänään. Etsin kirjastosta vartavasten tulevasta Maailman runouden päivästä intoutuneena runokirjaa, joka olisi sellaisesta maasta kotoisin, jonka runouteen en ole tutustunut. Mieleeni juolahti että Hämeen-Anttila on suomentanut jonkun kirjan hiljattain (mainonta on näköjään tehonnut), ja löytyihän se hyllystä. 

Oli tarkoitus säästää kirja varsinaiselle tapahtumapäivälle, mutta eihän siitä mitään tullut. Kun avasin kirjan, se suorastaan kutsui lukemaan. Runoutta jaksaa tosin lukea vain pienissä pätkissä, mutta aika ison osan kirjaa kahlasin läpi jo etukäteen. Vähän sentään jäi Runoudenpäivällekin.

Oli hämmästyttävää huomata, miten tuoreita näkökulmia 760 vuonna syntynyt arabialainen Abú Nuwás tarjoaa elämästä. Paikoin jopa ihmettelin itsekseni, miten samalla tapaa 700-luvun nuori mies ajatteli, mitä nuoret miehet tänäänkin ajattelevat. Kirjan takakansi kuvaa Abú Nuwásia urbaania runoutta kirjoittavaksi, vapaata elämää ja villiä eläneeksi mieheksi.

Ennen lukemattoman runomaan valinta kannatti! Suosittelen.

Käyttäjän vestaali kuva
vestaali hankki lukukokemuksen: Kanadalaista musiikkia
Tietokoneen äärellä kotona - Etelä-Savo, 15.03.2009
Tekijä: mm. Cohen, Young....

Kirjaston musiikkiosaston tammikuun näyttelylevyiksi oli valittu kanadalaista musiikkia. Lainasin viisi hyvin erilaista levyä modernista Coheniin ja Yongiin. Kokeilu sinänsä oli ihan onnistunut, mutta selkeästikään se ei ollut onnistumiseltaan samaa luokkaa, kuin tammikuun huippukokemus renessanssin musiikista. Kanada on liian laaja maa musiikillisesti käsitettäväksi muutaman cd-levyn voimin. Taidan pitäytyä jatkossa kokeiluissani aikakausissa tai pienemmissä maissa.

Käyttäjän vestaali kuva
vestaali hankki elokuvakokemuksen: Hei me lennetään ja jatkoosa Hei me lennetään taas
Kotisoffa - Etelä-Savo, 15.03.2009
Tekijä: Who cares?

Hei me lennetään ja sen jatlko osa Hei me lennetään taas viihdyttivät kepeästi sunnuntaipäivän neulomissessiota kotisoffalla. Ohjelmatiedoissa luvattiin hauskaa komediaa, mutta olen minä hauskempaakin komediaa nähnyt.

Mielestäni oli kiva, että monet samat henkilöt olivat tulleet myös tälle toiselle matkalle. Toi ikäänkuin jatkuvuutta. En tiedä, onko tähän kolmas osa, mutta tulen toimeen ilman sen katsomistakin. 

Kevyt ja kepeä välipala. Seuraavaksi jotain raskaampaa :)

Käyttäjän vestaali kuva
vestaali hankki elokuvakokemuksen: Rambo I - III
Kotisoffa - Etelä-Savo, 15.03.2009
Tekijä: Who cares?

Tässä meni taas kolme leffaa, jotka ovat olleet "katson sitten joskus" listalla.

Ensimmäisestä osasta pidin kovasti. Toki siinä taisteltiin, mutta minulle oli yllätys, ettei Vietnamissa: Aina sitä oppii jotain uutta, elokuviakin katselemalla. Pidin myös elokuvan humaanista otteesta ja sanomasta, ampumisesta huolimatta. Maisematkin oli upeita.  Oli myös hauska nähdä CSI MIamista tuttu David Caruso nuorena miehenä. Taisi olla elokuvaa tehtäessä vasta valmistunut... eikä vielä seisonut ase tanassa samassa asennossa, mitä CSI:ssä joka viikko :)

Kakkos ja kolmos osta menivät sitten siinä sivussa. Maisemat oli upeita näissäkin, mutta olisin kyllä kaivannut näihinkin enemmän samankaltaista herkkyyttä, mitä oli ykkösosassa. 

Kannatti katsoa, ja muuttaa käsitystään Rambosta.

Käyttäjän vestaali kuva
vestaali hankki elokuvakokemuksen: Murha hotelli Laukassa
Kotisoffa - Etelä-Savo, 13.03.2009
Tekijä: Who cares?

Murha hotelli Laukassa jatkaa wanhojen Neiti Marple elokuvien sarjaa. Tämä versio Marplesta on osoittautunut raikkaaksi poikkeukseksi. Tämä Neiti Marple ei ole syrjässä istuva hissukka, vaan aktiivisesti harrastava upea leidi, jonka menneisyys ei ole ollut tylsää puutarhanhoitoa vaan menoa ja meininkiä. On loistavaa golfmenneisyyttä, on loistavaa ratsastustaitoa on... äh. Katsokaa itse. Olisinpa minäkin joskus wanhana noin tarmokas!

Käyttäjän vestaali kuva
vestaali hankki elokuvakokemuksen: Häälaulaja
Kotisoffa - Etelä-Savo, 11.03.2009
Tekijä: Who cares?

Pimeisiin, lumisateisiin talvi-iltoihin, jos mihinkä sopii hyvin hääelokuvien katseleminen. Häälaulaja ei ehkä ole mikään oskari-rysä, mutta juuri tällaiseen talvi-iltaan mitä sopivinta katsottavaa. 

Ihastuttavan kevyt, ihastuttavan romanttinen... lopputulos oli arvattavissa, mutta viis siitä. Hääelokuvat saavat aina miettimään häitä. Menneitä ja tulevia, omia ja vieraana vietettyjä. Nostalgiaa parhaimmillaan.

Tässä kohden tulee mieleen se vanha hääruno, jossa morsianta kehotetaan tanssimaan niin, että seinustalla istuvat vanhat mummot muistavat nuoruutensa... Elokuvia katsoessa ei näemmä tarvitse edes olla vanha, kun jo muistaa :)

Käyttäjän vestaali kuva
vestaali hankki elokuvakokemuksen: Julius Caesar
Kotisoffa - Etelä-Savo, 10.03.2009
Tekijä: Who cares?

Olen joskus lapsena näytellyt näytelmässä Julius Caesar ja kun elokuva tuli pari viikkoa sitten niin tallensin sen digiboxille ajatellen, että katson sen joskus, kun kaipaan hyvää elokuvaa. Ei ehkä olisi kannattanut odottaa niin paljon.

Tarina kyllä tuli selväksi, mutta kokemus vahvisti aiempaa mielipidettäni siitä, että Shakespearen näytelmistä tehdyt elokuvat ovat minulle henkilökohtaisesti aina pettymyksiä. Luin lukioaikaan yhtenä kesänä kaikki Shakespearen näytelmät suomeksi ja yliopistoaikana osan englanniksi. Tarinat ovat kiehtovia ja teatterissa ne ovat useimmiten sykähdyttäneet. Porissa 15 vuotta sitten esitetty Myrsky on edelleen yksi parhaista näytelmistä mitä olen kokemut. Mutta Shakespearen teksteihin tehdyt elokuvat eivät saa minua innostumaan.

Pettymys oli myös elokuvan lavasteet. Odotin Roomalta enemmän roomamaisuutta, mutta jotenkin tuli mieleen, että elokuva oli aikoinaan halvalla tehty. Voin olla kyllä väärässäkin.

Tästä huolimatta, mustavalkoiset elokuvat ovat aina elämys, joka jaksaa kiehtoa.

Käyttäjän vestaali kuva
vestaali hankki elokuvakokemuksen: Kuolema kulkee kampuksella
Kotisoffa - Etelä-Savo, 09.03.2009
Tekijä: Who cares?

Amerikassa sitä tehdään näitä kampus-leffoja näemmä pilvin pimein. Vaikka menneen vuoden aikana en ole elokuvia paljon katsellutkaan ennen kuin taas viime aikoina, oli tämä varmasti viides tai kuudes kohdalle osunut kampus-leffa vuoden sisällä.

Kuolema kulkee kampuksella elokuva oli mielestäni hieno tarina ystävyydestä. Ihan erilainen tarina, mitä aiemmat näkemäni, mutta ehkä juuri siksi hieno. En usko, että leffa on niittänyt samanlaista mainetta kuin esimerkiksi Kuolleitten runoilijoiden seura, mutta katselemisen arvoinen se mielestäni kuitenkin oli. Erityisesti pidin elokuvan kepeydestä, vaikka sen aiheena olikin vakavat asiat kuten itsemurha, kuolema, opiskelemisen vaikeus jne.

Kuvittelen voivani katsoa tämän uudestaan joskus, jos sattuu kohdalle. Digiboxista poistin sen kuitenkin, joten en palaa tähän ihan lähitulevaisuudessa.

Käyttäjän vestaali kuva
vestaali hankki elokuvakokemuksen: Murha Junassa
Kotisoffa - Etelä-Savo, 04.03.2009
Tekijä: Pollock

Agatha Christien neiti Marple sarjan elokuvia on tullut televisiosta tämän tästä kahdenkin eri Jane Marplen esittämänä. FST:ltä tiistaina tullut elokuva oli vanhempaa tuotantoa, ihastuttavan mustavalkoinen ja peräisin vuodelta 1961.

Kuten ainakin kahdessa eri tv-lehdessä oli mainittukin, tämä neiti Marple ei ollut mikään hissukka. Sherryn asemasta lady naukkaili olutta ja flirttaili kirjastonhoitajan kanssa, ja neule, jota Marple uskollisesti kantoi mukanaan tässäkin elokuvassa, näytti edistyvän kovin väkinäisesti.

On mielenkiintoista havaita, kuinka erilaisia lopputuloset samasta kirjasta voivat olla. Murha junassa elokuvan olen nähnyt toisenlaisenakin versiona. Vaikka tämäkään versio ei mielestäni ollut täysin uskollinen Agatha Christielle, oli tämä räväkämpi Marple jollain tapaa enemmän mieleeni kuin tuorein värillinen versio. Jään siis innolla odottamaan sarjan kolmea seuraavaa elokuvaa toivoen, että niistä löytyy myös Marple suosikkini Särkyneen peilin tapauksesta.

Kaiken kaikkiaan hieno kokoemus, ja vieläpä mustavalkoisena!

Käyttäjän vestaali kuva
vestaali hankki lukukokemuksen: Palavan talon salaisuus
Sänky - Etelä-Savo, 01.03.2009
Tekijä: Blyton Enid

Bongasin sattumalta R-kioskissa Blytonin Salaisuus sarjan neljä uusintapainosta. Pakkohan niitä oli kokeilla, vaikka Salaisuus ei ollutkaan se Blytonin sarjoista, josta pidin eniten.

Pokkarin ohuus kiinnitti ensimmäiseksi huomiota. Oliko kirja tosiaan näin köykäistä luettavaa. Unta odotellessa kirjat menivät muutamassa illassa, mutta ajallisesti siinä ei kauaa nokka tuhissut. Luultavasti juuri siksi kannoinkin kirjoija kotiin lapsena ison vinon pinon joka viikko.

Joskus kymmenen vuotta sitten mietittiin jonkun kaverin kanssa, miksi me ei pidetty Salaisuus -sarjan kirjoista. Nyt epäilen syyksi sitä, että osa etsivistä selvästi kiusasi Pullaa. Itsekin oli kaikkitietävä pulla pienenä, joten häneen oli sukupuolesta huolimatta helppo samaistua.

Muuten tarina oli ihan mukiinmenevä. Eikä näissä Salaisuus -sarjan kirjoissa edes syöty kovasti paljon, kuten Viisikoissa ja Seikkailu -sarjassa. Jälkimmäinen oli suurin suosikkini Blytonin kirjoista, vaikka Viisikot ehdinkin lukea useammin: peräti kuusi kertaa. Nyt voisi jo ottaa seitsemännen. Edellisestä lukukerrasta kun on jo päälle 30 vuotta.

Käyttäjän vestaali kuva
vestaali hankki elokuvakokemuksen: Ihmeperhe
Kotisoffa - Etelä-Savo, 01.03.2009
Tekijä: Disney

Ihmeperhe oli uusi tuttavuus. Olen nähnyt tästä aiemmin vain mainoksia. Idea oli hieno ja elokuva myös. Tunnelma oli hauskan rento. Pidin kovasti.

Pidin myös siitä, että suomenkielistä tekstitystä ei tarvinnut laittaa päälle, koska puhe oli selkeä!

Käyttäjän vestaali kuva
vestaali hankki elokuvakokemuksen: Madagaskar
Kotisoffa - Etelä-Savo, 01.03.2009
Tekijä: Disney

Olen nähnyt elokuvan kerra aiemmin, mutta tällä kertaa katselin elokuvan lasten kanssa. Voisin sanoa, että kokemus oli entistä parempi.

Tämä on ehdottomasti yksi parhaista piirretyistä joita olen nähnyt, ellei oteta lukuun japanilaisia piirrettyjä, jotka ovat ihan omaa luokkaansa.

Laulujen sanat on tarttuvia ja yllättävää kyllä, äänistäkin sai selvää ilman suomenkielistä tekstitystä! Harvinaista herkkua minulle kun on kyse suomenkielisestä puheesta.