yle.fi

Kirjoita kokemusraportti

Millainen oli viimeisin kulttuurikokemuksesi? Kokemusraportilla voit kertoa siitä myös muille.

Täytä kokemusraportti

Vilkkaimmat kokemuspaikkakunnat

Hae kulttuurikokemuksia

Katso, millaisia tuntemuksia jokin tietty konsertti, näyttely tai teatteriesitys on herättänyt muissa käyttäjissä.

Halutessasi voit myös kommentoida toisten kirjoittamia kokemusraportteja. Kommentoidut raportit siirtyvät kulttuurikunnon keskustelupalstalle.

Hakusana(t)

Haulla löytyi 266 tulosta

Käyttäjän jams kuva
jams hankki lukukokemuksen: Stephenie Meyer: New Moon
Pirkanmaa, 01.02.2009

Julmettu jano kirjasarjaa kohtaan! En ole hetkeen kokenut tällaista "pakko saada lisää" -tunnetta minkään kulttuurin suhteen. Pakottava tarve vaan lukea lisää ja lykätä kaikkia muita elämän osa-alueita johonkin odottamaan. Lienee melko selvää, että kyse on valtaosin positiivisesta asiasta ainakin minulle?

Käyttäjän jams kuva
jams hankki lukukokemuksen: Stephenie Meyer: Twilight
Pirkanmaa, 01.02.2009

Kuun alussa katsoin leffan, kuun lopussa luin kirjan englanniksi. Pidin leffasta, rakastin kirjaa! Kirjana niin paljon parempi kuin elokuvana, elokuva karsi pois olennaisia tunteita (joita ei ehkä välttämättä olisi ollut helppoakaan tuoda kankaalle). Oli miten oli, upposi ja sain positiivisen janoamiskokemuksen.

Käyttäjän jams kuva
jams hankki musiikkikokemuksen: David Cook: David Cook
Pirkanmaa, 27.01.2009

Edellisen Ameriikan ihmemaan Idolsin voittajan David Cookin ensimmäinen albumi nimeltä David Cook oli varsin neutraali kokemus, koska levy oli aika lailla tasapaksu, harmiton ja "ihan mukava". Ehkä kaverista löytyy jotain rohkeampaa sitten seuraavalla levyllä?

Warna hankki kulttuurikokemuksen: Circus Ruska Festival: Circo Aereo / Jani Nuutinen: Un Cirque Tout Juste
Pirkanmaa, 27.01.2009

Ihanan lämminhenkinen esitys, saa vielä parin päivänkin jälkeen aikaiseksi sellaisen hieman alakuloisen hymyn, vaikka pituusrajoitteisuuteni takia esityksen alareuna leikkautui pois pitkiksi hetkiksi. Huonona puolena se, uskaltanut mennä katsomaan enempää festivaalien esityksiä, kun pelkäsin kokemuksen menevän piloille.

Warna hankki musiikkikokemuksen: Tampere Filharmonia: In Expectation of the Thaw - Tulvan odotus
Pirkanmaa, 27.01.2009

Teos sinällään oli aika heikosti positiivinen. Laulu oli melkoista loilotusta, eikä kuvamateriaalikaan jaksanut kauhean kauaa kiinnostaa. Lappi-mainoksissa ja pihalla heti konserttisalin ulkopuolella näkee samanlaista. Olisi ehkä uponnut paremmin, jos kuuluisi meditaatiolevyjä ostelevaan kansanosaan. Lasiharmonikasta (tai mikä ikinä olikaan) kuitenkin plussaa, hauskannäköinen soitin.

Onneksemme koitui myöhäinen lipunostoajankohta, minkä seurauksena sijoitumme niin lähelle orkesteria, että välillä sai pelätä saavansa jousesta silmään. Oli hauskaa seurata viettää perjantai-iltaa seuraamalla ihmisiä työssään. Vaikka hetkittäin tuntuikin, että olisi minullekin voinut ojentaa jonkin triangelin ajankuluksi.

Kuinkahan läheisen suhteen tarvitsee pystyäkseen jakamaan nuottitelineen konsertista toiseen?

Käyttäjän jams kuva
jams hankki elokuvakokemuksen: The Spirit
Pirkanmaa, 26.01.2009

Sarjakuvaan perustuva elokuva, tehty Sin Cityn visuaalisessa hengessä, pääosassa yksi suosikeistani eli Gabriel Macht. Elokuvana melkoisen turha, mutta hyvä mieli jäi sillä joskus nainen vai tarvitsee kaunista miestä katseltavakseen. Tänään oli sellainen joskus.

Käyttäjän jams kuva
jams hankki televisiokokemuksen: Pasila, kausi 1
Pirkanmaa, 22.01.2009

Katselin pitkän vastaanlaittamisen jälkeen Pasilan ensimmäisen kauden ja hyvinhän se iski, olin suoraan sanottuna ihan tulessa sarjasta. Etenkin äänenpainot toimivat minuun täydellisesti, sadattelu varsinkin on mahtavan voimallista - se on jännä. Tästä onkin hyvä jatkaa kakkoskaudelle.

Käyttäjän jams kuva
jams hankki elokuvakokemuksen: Changeling
Pirkanmaa, 22.01.2009

Superpäivän leffavalinta, Clint Eastwoodin Changeling, jonka pääosassa yksi suosikeistani: Angelina Jolie. Vähän erilainen rooli Jolielle, totuuteen perustuva taistelu virkavaltaa ja valheita vastaan. Kammottava tarina, mutta kerrottavahan se oli. Hyvin kolmatta tuntia leffa, ei siinä pitkästynyt, mutta joistain kohdista olisi saattanut pikkaisen napsaista ehkä pois. Leffa pisti miettimään lähinnä sitä, mistä niitä sairaita ja korruptoituneita oikein sikisee. Positiivinen negatiivinen kokemus.

miamarian hankki lukukokemuksen: Joel Haahtela: Lumipäiväkirja
Pirkanmaa, 22.01.2009

Voi Joel Joel mitä taas teit! Ja taas on odotettava pitkä aika, ennen kuin pääsee lukemaan sinua lisää!

miamarian hankki lukukokemuksen: Anna Jansson: Hopealantti
Pirkanmaa, 22.01.2009

Takakansi lupasi enemmän kuin mitä sisältö lopulta oli. Ei hyvä ¨mutta ei huonokaan.

miamarian hankki lukukokemuksen: Joona Kivirinta: Kymmenen vuoden päästä annamme lapsille nimet
Pirkanmaa, 22.01.2009

Kylmät väreet menee kun tätä lukee. Todella hieno kokoelma.

miamarian hankki lukukokemuksen: Kalle Haatanen: Ei voisi vähempää kiinnostaa
Pirkanmaa, 22.01.2009

Muutama hauska kielileikki, muuten liian puisevaa filosofista jaarittelua

Warna hankki televisiokokemuksen: Jane Austenin elämä
Pirkanmaa, 21.01.2009

Ihan viihdyttävä ja kevyesti sivistävä iltapalaelokuva, joka ei vie yöunia. Tosin nyt kyllä ihmetyttää Austenin kirjojen naisten hössötys puvuista, mikäli ne todella olivat samaa yöpaitatyyliä kuin elokuvassa.

Warna hankki elokuvakokemuksen: Hyvää yötä ja onnea
Pirkanmaa, 21.01.2009

Odotin jotain synkempää, mutta tämähän oli leppoisan toiveikas. Ehkä työn, maineen ja sen sellaisten menettäminen aatteensa takia ei nykymaailmassa enää tunnu paljoa miltään. Elokuvana miellyttävän suoraviivainen, kuin lännenelokuva siirrettynä tv-maailmaan.

Warna hankki lukukokemuksen: Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä
Pirkanmaa, 21.01.2009

Ikuisuusprojektikirja. Aloitin jo joskus alkusyksystä, sitten huomasin lukevani sensuroitua versiota, kiukustuin ja palautin sen kirjastoon, enkä saanutkaan sensuroimatonta tilalle. Miksei näistä liimata varoitustarroja kirjan takakanteen? Houkuttelisikohan se nuorisoa samalla tavalla kuin pelien ja elokuvien pariin? Haluaisin kyllä nähdä neljätoistavuotiaan lökäpöksy-pipopään lukevan syyllisen näköisenä kirjaston nurkassa Helvi Hämäläistä.

Itse kirjasta sitten... Aluksi pidin pikkuseikkojen monisivuista kuvailua lukijan kiusaamisena, sitten omituisena huumorina, lopulta ihastuin siihen, kuinka tarkat mielikuvat kirjasta oli piirtynyt lukiessa. Aluksi kirjailija tuntui hyvin julmalta luomiaan henkilöitä kohtaan, varsinkin kun ajatteli, että niillä oli esikuvat todellisuudesta. Vähitellen terävä havainnointi antoi tilaa anteeksiannolle ja ymmärtämiselle. Säädyllinen murhenäytelmä on niitä kirjoja, joita jää kaipaamaan niiden päätyttyä.

Ja jos joku tietää, mitä eroa sensuroidulla ja kokonaisella versiolla on, voisi valaista minuakin.