1926 MARKUS-SETÄ

”Päivää pienet ystäväiseni, päivää jälleen”, kutsui Markus-setä kuulijoitaan radioiden ääreen. Lastentunteja kuultiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Niiden vapaasti improvisoidut esitykset loivat radiohistoriaa ja mallin muille, uusille ohjelmatyypeille.

Suomalaisen sähköisen tiedonvälityksen ensimmäiset ja kauimmin yhtäjaksoisesti jatkuneet kohderyhmäohjelmat on tehty lapsille.

Markus Raution kuuluttajan ja näyttelijän ura kattoi kolme vuosikymmentä: 1926-1956. Koko kansa tunsi Markus-sedän.

1934 KOULURADIOTOIMINTA KÄYNNISTYI

1939- 1945 TALVISODAN, JATKOSODAN JA
LAPIN SODAN AIKA

Sotavuosina lastenohjelmat pyrittiin säilyttämään mahdollisimman normaaleina, säännöllisinä ja rauhanomaisina. Lastentuntien lähetyspäivä oli edelleen torstai, ruotsinkielisten tiistai.

Ajankohta heijastui ohjelmistossa mm. siten, että Markus-setä kävi tekemässä ohjelmia Ruotsiin lähetettyjen sotalasten luona. Järjestettiin myös lasten radiokeräys sotaorvoille.

1949 PERHEEN NUORIMMILLE LAUANTAI-AAMUT

Satutäti Mirjami Soinio viihtyi lasten kanssa lauantai-aamuisin.

1957 RADION LASTENOHJELMIEN UUDISTUS

”Sedät ja tädit pois, tilalle aktiiviset lapset!”

1957 TELEVISION KOELÄHETYKSET JA
KYLLI-TÄTI

Alusta lähtien myös televisiossa lähetettiin ohjelmaa lapsille, mm. ohjelmat Tenavakanava ja Kärpänen. Opettaja, taiteilija ja taidekasvattaja Kylli Koski esiintyi ensimmäisen kerran lastenohjelmissa. Teija Sopasen kuulutuksen seurauksena tv-nimeksi vakiintui Kylli-täti.

1958 SÄÄNNÖLLISET TV-LÄHETYKSET ALKOIVAT

1950- ja 1960-lukujen taitteessa Tes-tv:ssä tuotettiin Irja ja Matti Raninin toimittamaa ohjelmaa Pikkuväen iloksi. Ohjelman nimi muuttui myöhemmin, ensin Tv-perheeksi ja sitten Niksulan TV:ksi. Lasten omia ohjelmia olivat myös Kasperteatteri (Matti Ranin), Jaanaesikko (Jaana Saarikko) ja Satujumppa (Leena Kaivo-oja).

1961 SIRKUS PAPUKAIJA

Lasten ”ajanvieteohjelma” Sirkus Papukaija lähetettiin joka toinen sunnuntai. Ohjelma muotoutui pian kaiken ikäisten seuraamaksi. Sen ohessa ja tukena toimivat Papukaijakerhot, joissa oli 1962 kuutisentuhatta jäsentä. Vuodesta 1965 lähtien ohjelmaa esitettiin nimellä Papukaija aina vuoteen 1968.

Muistattehan: ”10 pistettä ja Papukaijamerkki!”

Keski-ikäisten suomalaisten mieliin ovat Papukaijasta jääneet sirkustirehtööri/toimittaja Orvo Kontio, fakiiri Kronblom (Nils Hedengren) - ”suolaa, suolaa, enemmän suolaa” -, professori Hajamieli (Martti Varpanen) sekä Onni-klovni (Onni Gideon Tervonen).

1962 KYLLI-TÄDIN SATUSIVELLIN

Taiteilija Kylli Koski oli osa suomalaisen televisiotoiminnan historiaa. Neljän vuosikymmenen ajan hän ihastutti sadunkerronnallaan ja herkällä siveltimen jäljellään. Kylli-tädin taikapiirissä viihtyivät kaiken ikäiset katsojat.

1962 TELEVISION LAPSITEATTERI

Television Lapsiteatteriin pyrkivien oppilaitten oli läpäistävä pääsykoe. Hyväksytyille Lapsiteatteri järjesti koulutusta.

1960- LUVULLA ENSIMMÄINEN TENAVATUOKIO JA
KALEVI-SEDÄN KOULU

Tampereella toimivassa Tamvisiossa tuotettiin lapsille mm. Tenavatuokio-ohjelmaa 1960-luvun alkupuolella. Se ei kuitenkaan vielä ollut myöhemmin tutummaksi tullut ”Arja-tädin Tenavatuokio”, vaan kokonaan tamperelaisten tekemä sarja, jossa askarreltiin, leikittiin, keskusteltiin ja laulettiin. Ohjelman toimittivat Pertti Nättilä, Rauni Ikäheimo ja Kalevi Nummi.

Kalevi-sedän koulu -ohjelmassa lapset keskustelivat luokkahuonelavasteessa opettaja Kalevi Nummen johdolla. Tuolloin vielä studio-ohjelmat olivat kaikki suoria lähetyksiä. Myöhemmin Nummi toimitti Kalevin kerho ohjelmaa.

1963 ENSIMMÄINEN JOULUKALENTERI

Ensimmäisen tv-joulukalenteri oli Tähystäjätontun seikkailut. Joskus Joulukalenteri kyllä lasketaan alkaneeksi aiemmin kuin yllä: kuuluttajien esittämistä ”kalentereista”.

1964 LASTEN- JA NUORTENOHJELMIEN TOIMITUS TELEVISIOON

Televisioon perustettiin itsenäinen lasten- ja nuortenohjelmien toimitus Helsinkiin.

1964 RADIOON LASTEN HARJOITUSTEATTERI

Harjoitusteatteri järjesti lapsinäyttelijöiden koulutusta ja esityksiä.

1963 TV 2 SYNTYY

Yleisradio osti kaupallisen Tamvision – syntyi TV 2. Tampereelle TV 2:een perustettiin ajanviete-, lasten- ja nuortenohjelmien toimitus.

1965 RADIOSSA LASTENOHJELMAA JOKA PÄIVÄ

1965 TV-OHJELMILLE NUMEROT
TV OHJELMA 1, TV OHJELMA 2

1966- 1967 NIKSULAN TV JA PETTERI PYÖRITTÄJÄ

Niksulan TV oli Irja ja Matti Raninin toimittama ”makasiini”, jossa esiintyi Niksu-nukke - myöhemmin myös animaatio-hahmona - ja vierailijana mm. Kasperteatteri. Ohjelma oli TES-TV:n perintöä ja sitä esitettiin sekä TV OHJELMA 1:llä että TV OHJELMA 2:lla. Matti Raninin pienen marionettihevosen Histamiinin oppivat kaikki suomalaiset tuntemaan.

Petteri Pyörittäjä oli Marja-Liisa Viinikaisen toimittama ja ohjaama draamasarja TV OHJELMA 2:lla. Ohjelmasarjassa esiintyivät pääosissa Leo Lastumäki, Martti-Mikael Järvinen, Ritva Valkama ja Pertti Palo.

1968 TENAVATUOKIO

TV 2 osti Englannista formaatin ohjelmaan Romper Room - näin syntyi Tenavatuokio. Ohjelmasarja ja sen ensimmäinen juontaja Arja-täti (Arja Virtanen) tulivat nopeasti katsojien suosikeiksi - isätkin istuivat mielellään seuraamaan Tenavatuokiota. Makasiinityyppinen ohjelma oli puolen tunnin mittainen ja se lähetettiin kolmena päivänä viikossa. Pian kaikki suomalaiset osasivat ulkoa Arja-tädin peilispiikin: ”…Kenetköhän näen ensi kerralla?…Hei seuraavaan kertaan!”

1969 VI PÅ LILLA TORGET

Television ruotsinkielisten lastenohjelmien merkkituote oli Vi på Lilla Torget. Ohjelmaa esitettiin myös nimellä Lilla Torget ja se oli Sirkus Papukaijan tavoin koko perheen ohjelmasarja.

Kuusikymmentäluvun lopulla tehtiin ensimmäiset tutkimukset lasten television katselusta.

1972 ILTASATU JA NUKKUMATTI TV2:N TENAVATUOKION PERÄÄN

Itäsaksalaisen animaation Sandmann johdatteli lapset Iltasadun pariin. Suomalaisille perinteinen Nukkumatin sateenvarjo sai rinnalleen unihiekan.

1973- 1974 TV1:N NOPPA SYNTYI

Noppa-ohjelma rakennettiin noudattelemaan peruskoulun ala-asteitten opetussuunnitelmia. Sarjan painopisteitä olivat kasvatuksellisuus, yhteiskunnallisuus ja ajankohtaisuus. Nopassa näkyi lasten ohjelmasarjaan panostamisen jälki.

1974- TV2:SSA MUSIIKKISARJAT KUKKULUURUU JA IMPROMPTU

Lasten musiikkisarjoja Kukkuluuruu ja Impromptu tekivät Maija Salo ja Marja-Liisa Viinikainen. Ensimmäinen ”Karvakuono” Iiro Ilmari Impromptu esiintyi!

1975 TV2 SAA OMAN LASTENOHJELMIEN TOIMITUKSEN

Minimaa-ohjelmasarjan jälkeen uusi toimitus – toimituspäällikkö, sihteeri, neljä toimittajaa ja kaksi kuvaussihteeriä – alkoi suunnitella omatuottoista, suomalaiseen kulttuuriin pohjaavaa makasiiniohjelmaa pienille lapsille.

1976 TV1 ALOITTAA NUKKETRIKKITUOTANNON

Oma nukketrikkituotanto alkoi TV 1:ssä.

1976 PIKKU KAKKONEN SYNTYI

Pikku Kakkonen nähtiin ensimmäisen kerran 11.1.1977. TV2:n omatuottoista makasiiniohjelmaa lähetettiin alkuun kolme ohjelmaa viikossa, puoli tuntia kerrallaan. Nukkumatti kehysti ohjelmaa, jonka lopussa oli tuttu iltasatu, nyt Lasse Pöystin kertomana. Pöysti teki pikku saduista suurta taidetta!

1978 SIRKUSPELLE HERMANNI SYNTYI

Maija Koivulan toimittamissa Iltasaduissa seikkaillut pelle Hermanni sai mainion hahmon näyttelijä Veijo Pasasen esittämänä. Sirkus Hepokatin tapahtumista kertova ohjelmasarja kasvoi yhdeksi Pikku Kakkosen kestosuosikeista.

1978 RANSU JA MUUT KARVAKUONOT TV-HOMMIIN Keskikokoinen videonoutaja Ransu saapui Sysmästä Eeva-Liisa Holma-Kinnusen nukkepajasta Pikku Kakkosen juontajan apulaiseksi. Niin hyvin Ransu hommansa hoiti, että pian hän sai kutsua ohjelman tekoon myös lähisukulaisensa Eno-Elmerin ja Rikun. Suositun Ransun taustalla hääri tv-konkari Pertti Nättilä ja Enon sekä Rikun apuna olivat Pekka Salo ja Kalevi Honkanen. Karvakuono-ohjaajana oli Olli Löytönen.

1977 TONTUT

Tontut oli ensimmäinen Mauri Kunnaksen piirrossarja Pikku Kakkosessa.

1979 TIMO TAIKURI ALOITTI PIKKU KAKKOSESSA

1980 VIIDESSADAS PIKKU KAKKONEN

1981 ENSIMMÄINEN PIKKU KAKKOSEN KESÄKIERTUE SEILATTIIN SAIMAALLA -OHJELMA

1980- 1982 RUOTSINKIELINEN LILLA O OCH MOLLY ALOITTI LAUANTAIAAMUJEN OHJELMANSA

1983 TUHANNES PIKKU KAKKONEN

Camilla Mickwitz teki uuden Pikku Kakkosen tunnuksen. Juhlaohjelma ja –näyttely pidettiin Tampereen Nykytaiteen museossa.

1986 RÖLLI ALKOI SEIKKAILLA PIKKU KAKKOSESSA

Alku aina hankalaa! Osa katsojista piti aluksi Rölliä liian pelottavana tyyppinä, mutta pian syvien metsien mietiskelijä-mähkijä-erakko- Röllistä (Allu Tuppurainen) tuli lasten – ja vähän aikuistenkin - kestosuosikki.

1986- 1987 JOKA PÄIVÄ LASTEN PÄIVÄ TV:SSÄ

Suomenkielisiä lastenohjelmia nähtiin televisiossa jokaisena viikonpäivänä.

1987 MIELIKUVANI-NÄYTTELY TAMPEREEN NYKY- TAITEEN MUSEOSSA

1989 TITI-NALLE RYTMITTÄMÄÄN PIKKU KAKKOSTA

Musiikin varhaiskasvattajan Riitta Korpelan luoma musikaalinen TiTi-nalle aloitti ansiokkaan uransa TV2:n studioilla.

1989 2222. PIKKU KAKKONEN

Juhlanäyttely kiersi Suomea. Näyttelyn suojelijana toimi Tasavallan presidentin puoliso, rouva Tellervo Koivisto.

1990- 1991 TV1:SSÄ JOULUPUKIN KUUMA LINJA JA SIMO TAIKURI

RUOTSINKIELINEN ATTE PLÅSTRET -OHJELMA

1992 TV1:N VETURI LÄHTI LIIKKEELLE VAUNUINEEN

Veturi, pienten lasten makasiiniohjelma on tuonut vuosien kuluessa ”tv-tutuiksi” monia lasten suosikkeja. Postikaija Petelle on lähetetty tuhansia kirjeitä ja piirroksia. Parivaljakko Oiva ja Ansa porskutti suursuosikiksi Veturilan kautta.

1992 PIKKU KAKKOSEN LEIKKIPUISTO AVATTIIN TAMPEREELLA

1993 PELLE HERMANNIN LEIKKIPUISTO AVATTIIN PORISSA

1993 RANSUN 15-VUOTISTAITEILIJAJUHLA

1994 MIKKO KUNNAKSEN ANIMAATIOSARJA KOLME ÄSSÄÄ SYNTYI

1994 PIKKU KAKKOSEN PUISTO SAVONLINNAAN

1995 TAIKURI LUTTINEN

Taikuri Luttinen alkoi taikoa Pikku Kakkosessa.

1996 PIKKU KAKKOSEN 20-VUOTISJUHLAKONSERTTI

Pikku Kakkosen 20-vuotisjuhlakonsertti nautittiin Tampere-talossa Radion Sinfoniaorkesterin säestyksellä.

1997 RUOTSINKIELINEN BUU-KLUBBEN ALOITTI

1998 VIIVI JA LEEVI -SAVIANIMAATIO ESITTÄYTYI

Jo vuodesta 1974 TV2:ssa lastenohjelmia tehnyt taiteilija Tuula Pukkila esitteli uuden animaatiosarjansa. Tuulan aiemmin luomista hahmoista ehkä tunnetuin on Lohikäärme Justus.

2001 TV1:N JA TV2:N LASTENOHJELMIEN TOIMITUKSET OSAAMISKESKUKSEKSI

2001 YLEN LASTENJUHLA

Hui Hai Hiisi, Merirosvolaiva, Huvitutti, Viuluviikarit, Noita Nokinenä, Salon lastenlaulukilpailu… Paljon muutakin hyvää on lapsille vuosien ja vuosikymmenten varrella tarjottu - pikkulista sisältää vain joitakin merkkipaaluja.

Lastenohjelmia tehdään, nähdään ja kuullaan joka päivä.

Joka päivä on lasten päivä.