Matti Vanhanen oli Suomen Keskustan keskiraskaan sarjan poliitikko vielä touko-kesäkuun vaihteeseen 2003 saakka. Silloin alkoi kevään eduskuntavaaleissa keskustan voittoon johtaneen ja sittemmin pääministeriksi nimitetyn Anneli Jäätteenmäen piinaviikot. Paljastui, että Jäätteenmäki oli saanut ohi virkatien ulkoasiainministeriön salassa pidettäviä asiakirjoja, joita hän käytti sitten hyväkseen vaalikamppailussa. Tapaus johti poliittiseen kriisiin, mikä johti Jäätteenmäen eroon pääministerin tehtävästä syntyneen poliittisen luottamuspulan johdosta. Jäätteenmäen ero hoidettiin käytännössä niin, että hänen koko hallituksensa erosi. Hallituksen muodostaneet Suomen Keskusta, SDP ja Ruotsalainen kansanpuolue halusivat kuitenkin jatkaa entisellä pohjalla, mutta uuden pääministerin vetämä. Tässä tilanteessa katseet kohdistuivat puolustusministeri Matti Vanhaseen, johon toinen päähallituspuolue SDP luotti. Aluksi Vanhasesta itsestään avautuva pääministerin paikka ei näyttänyt kovinkaan houkuttelevalta mm. siitä syystä, että hänellä on perheessä pieniä lapsia. Nykyisin pääministerin tehtävä työllistää haltijansa niin perusteellisesti, ettei hänelle jää juuri aikaa normaaliin perhe-elämään. Lyhyen harkinta-ajan jälkeen Vanhanen kuitenkin suostui ja hänen johtamansa hallitus nimitettiin 24.6.2003. Vanhasen poliittinen asema vahvistui edelleen, kun hänet valittiin Suomen Keskustan puheenjohtajaksi ylimääräisessä puoluekokouksessa lokakuussa 2003. Matti Vanhanen tunnettiin jo kansanedustajana asioihin hyvin perehtyvänä, mutta hieman värittömänä poliitikkona. Vanhanen on nyt pääministerinä itsekin todennut olevansa johtaja, joka mielummin haastaa asioita kuin ihmisiä. Värikästä kansanvillitsijää tai suuria tulevaisuuden visioita maalaavaa poliittista johtajaa Vanhasesta tuskin tulee jatkossakaan. Kuluneen puolen vuoden mittaisen pääministerikauden aikana Vanhanen on kuitenkin jo osoittanut, että hänen hallituksensa pystyy tekemään vaativia ratkaisuja. Esimerkiksi marraskuun lopulla 2003 hallitus sopi laajasta yritysverouudistuksesta, joka todennäköisesti tulee olemaan yksi suurimmista hallituskauden päätöksistä. Hyvin sujunut hallitustyöskentely näkyy myös pääministerissä, joka on selvästi saanut itsevarmuutta kesän jälkeen. Mikäli Vanhasen hallitus istuu koko vaalikauden ajan, sillä on tätä kirjoitettaessa vielä edessään kolmen ja puolen vuoden mittainen työsarka. Tulevat vuodet näyttävät, miten Matti Vanhanen ja hänen hallituksensa kykenevät selviytymään tulevista haasteista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hallituksen peräsin on jo tukevasti Vanhasen käsissä.