Kulkurin valssi on ehkä Alfred Tannerin tunnetuin levytys. Se on äänitetty Helsingissä vuonna 1926. Teksti on Tannerin, sävelmä on lainattu ruotsalaisesta kansanlaulusta, joka tunnetaan nimellä "Vandrarevalsen".

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä


J. Alfred Tanner (1884-1927).

» Lue lisää aiheesta


Taustaa






Jos vuosisadan alussa olisi jaettu kultalevyjä, Johan Alfred Tanner (1884-1927) olisi varmasti saanut sellaisen. Tanner teki vuosina 1911-1926 noin 70 levytystä. "Orpopojan valssi", "Laulu oli iloni ja työni" ja "Tytöt ja pojat samasta kylästä" on levytetty sen jälkeen vaikka kuinka monta kertaa uudelleen, ja mm Tapio Rautavaara ja Vesa-Matti Loiri ovat tulleet tunnetuiksi Tannerin laulujen tulkkeina. Tannerin tunnetuin laulu on kuitenkin "Kulkurin valssi", joka oli myös lähtökohtana vuonna 1941 valmistuneelle samannimiselle elokuvalle.






Lisää aiheesta:



Johan Alfred Tanner syntyi Artjärvellä 16.3.1884 ja valmistui rakennusmestariksi. Hän ryhtyi kuitenkin vuoden 1908 paikkeilla esiintyväksi taiteilijaksi. Ensimmäinen suuri menestys oli esiintyminen joulukuussa 1910 Helsingin Kluuvikadulla sijainneessa Helikon-teatterissa, josta tuli samalla uuden suomalaisen kupletin läpimurto. Tähän saakka Helikon oli monien muiden helsinkiläisten teattereiden tavoin esittänyt elokuvien lomassa joitakin laulunumeroita, mutta nyt elokuvista luovuttiin ja Helikonista tuli täysmittainen revyyteatteri.

Tannerin tyyli oli varmasti saanut vaikutteita Pasi Jääskeläisen humoristisista kansanlauluista, mutta hän loi uuden, kansainvälisiin esikuviin perustuvan tyylin. Laulujen sävelmät olivat lainattuja, usein ajankohtaisista opereteista ja iskelmistä, mutta tekstit olivat Tannerin omat. Hän oli taitava luomaan karikatyyrejä erilaisista ihmistyypeistä, ja valitsi rooleihin soveltuvat asut ja eleet. Hänen lauluissaan kuvattiin pyykkäreitä, poliiseja, ajureita, huvittelevia herroja ja kopeita ylioppilaita. Ajankohtaisissa lauluissa huomioitiin mm. Tukholman olympialaiset, sotavuosien säännöstely ja vuoden 1918 valtiopäivät.

Tannerin esityksiin jonotettiin, ja hänen lauluvihkojaan myytiin suuria määriä. Hän teki myös useita kymmeniä äänilevyjä, viimeiset vuonna 1926. Kaksikymmenluvulla hänen terveytensä alkoi heikentyä, ja epäonnistunut Amerikan-matka vuonna 1922 masensi häntä. Työväenjärjestöihin kuuluneet amerikansuomalaiset pitivät Tanneria valkoisen Suomen edustajana ja boikotoivat hänen esiintymisiään. Tanner kuoli tuberkuloosiin kesäasunnollaan Vaajasalmella 27.5.1927.

Vaikka kaikki Tannerin hahmot eivät puhuttelekaan nykyajan ihmisiä, hänen parhaat laulunsa ovat ajattomia ja yhä elävällä kielellä kirjoitettuja. Hänen laulunsa on löydetty moneen kertaan uudelleen, hänen lauluvihkojaan myytiin suuria määriä vielä 1950-luvulla, ja hänen äänilevyistään on julkaistu useita uusia painoksia. Vuonna 1950 Ville Salminen ohjasi hänen elämäänsä perustuvan filmin "Orpopojan valssi", Tannerin osassa Sakari Halonen.