Adee Leander-Flodinin levytuotanto oli valitettavan suppea. Hän levytti vuosina 1904 ja 1908 Helsingissä miehensä Karl Flodinin säestämänä kaikkiaan seitsemän laulua. "Klöveräng" on aikanaan Suomessakin vierailleen norjalaisen naissäveltäjän ja pianistin Agathe Backer-Gröndahlin (1847-1907) teos.

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä


Adee Leander-Flodin (1873-1935).

» Lue lisää aiheesta


Taustaa






Adolfine Leander syntyi Helsingissä vuonna 1873. Hänen isänsä oli Suomen kaartin soittokunnan johtaja Adolf Leander, tunnettu sotilasmuusikko, jota on kutsuttu suomalaisen puhallinmusiikin isäksi. Adolfine eli Adee peri suvun musikaalisuuden. Hän opiskeli Helsingin musiikkiopistossa laulua Abraham Ojanperän johdolla, ja kun hän vuonna 1892 esiintyi opiston oppilasnäytteissä, Nya Pressenin pelätty arvostelija Karl Flodin kirjoitti 19-vuotiaasta laulajattaresta näin rohkaisevasti:

Näytteiden huippukohta oli neiti Adolfine Leanderin suorittama Rigoletton aaria. Oli nautinto kuulla kellonkirkasta, erinomaisen tasaiseksi koulutettua ääntä, joka lisäksi oli voimakas ja täysin terve ja näyttää yhtä sopivalta koloratuuri- kuin dramaattiseen koulutukseen.

Seuraavana vuonna nuori laulajatar saikin valtion apurahan turvin mahdollisuuden lähteä Pariisiin jatkamaan opintojaan. Menestyksekkäät opinnot huipentuivat kiinnitykseen Opera Comiqueen, jossa hän debytoi vuonna 1897 Gounod’n Mireillessä. Aino Ackte piti häntä vaarallisena kilpailijanaan, ja Adee Leander-Flodinin menestys Opera-Comiquessa vuosina 1897-98 kirvoitti samaan aikaan Pariisin suuressa oopperassa laulaneen Aino Ackten kynästä monta kitkerää huomautusta.






Lisää aiheesta:





Yhden sesongin jälkeen laulajatar palasi kuitenkin Suomeen. Hän solmi avioliiton säveltäjä Karl Flodinin kanssa, ja puolisosta tuli hänen vakituinen säestäjänsä. Karl Flodin kuului aikanaan suomalaisin musiikin tärkeisiin vaikuttajiin. Hän oli viisitoista vuotta vaimoaan vanhempi. Hän oli opiskellut pianonsoittoa ja sävellystä Leipzigissa, toimi Helsingin sanomalehdissä musiikkiarvostelijana ja julkaisi vuosina 1901-1905 Euterpe- nimistä kulttuurilehteä.

Euterpe oli tunnettiin vapaamielisten ruotsinkielisten kulttuuripiirien äänenkannattajana. Lehden avustajiin kuuluivat mm arkkitehti Gustav Strengell, kirjailija Rolf Lagerborg ja kuvanveistäjä Emil Cedercreutz, suomenkielisistä runoilijoista Eino Leino. Euterpe raportoi lukijoilleen ajankohtaisista eurooppalaisista aatevirtauksista. Lehden palstoilla käytiin keskustelua naisasiasta ja uskonnonvapaudesta, mikä sai vanhoilliset piirit tuomitsemaan lehden dekadentiksi. Viiden vuoden jälkeen Euterpe kaatui taloudellisiin vaikeuksiin.

Flodinit konsertoivat ahkerasti kotimaassa ja eri puolilla Eurooppaa. He tekivät myös muutamia äänilevyjä vuosina 1904 ja 1908. Taiteilijan leipä oli tiukalla, ja vuonna 1908 pariskunta teki rohkean päätöksen. He muuttivat Argentiinaan, Buenos Airesiin, jossa Adee Leander-Flodin toimi laulunopettajana ja Karl Flodin musiikkitoimittajana saksankielisessä sanomalehdessä nimeltä Deutsche La Plata –Zeitung. Vuonna 1917 Adee Leander-Flodin antoi Buenos Airesissa konsertin, joka koostui pääosin Sibeliuksen ja Griegin lauluista.

Vuonna 1921 Flodinit palasivat takaisin Suomeen. Karl Flodin jatkoi täällä musiikkiarvostelijan työtään ja julkaisi opettajansa Richard Faltinin elämänkerran. Adee Leander-Flodin muutti miehensä kuoltua Roomaan, jossa hän toimi menestyksekkäästi laulunopettajana vuonna 1935 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.