Lisää aiheesta:
Keski-Pohjanmaan maakunta sijoittuu Länsi-Suomeen Pohjanlahden rannikolle. Maakunnan maapinta-ala on 12.000 neliökilometriä ja asukasluku noin 140.000 henkilöä. Maakunnan taloudellisena ja henkisenä keskuksena voidaan pitää Kokkolan kaupunkia. Tihein maaseutuasutus sijoittuu puolestaan Kalajokilaakson alueelle. Keski-Pohjanmaan rannikolle antavat leimansa rannikkojen karut, irtainten malajien peittämät saaret sekä maan kohoamisesta ja jokien liettymisestä syntyneet maatumisalueet. Rannikkoalueen ja Järvi-Suomen väli on puolestaan matalaa (korkeuserot 10 - 20 metriä) vaihettumisvyöhykettä. Maakunnan itäosaa kiertää Suomenselkä, joka on loivapiirteistä kankaremaata. Maasto kohoaa itään päin mentäessä. Maakunnan korkeimmat mäet sijaitsevat Pyhäjärven alueella. Keski-Pohjanmaalla on varsin vähän järviä (järvien osuus 3 % ). Suurimmat järvet ovat Pyhäjärvi ja Lestijärvi. Ne sijaitsevat Suomenselän vedenjakaja-alueella. Maakunnan kannalta järviä tärkeämpiä vesireittejä ovat monet Pohjanlahteen laskevat joet. Niistä mainittakoon Perhonjoki, Lestijoki ja Kalajoki. Pohjanmaan joille on tunnusomaista vesimäärien suuri vaihtelu. Kevättulvien takia muutamiin jokiin on rakennettu tekojärviä, joilla voidaan hieman säännöstellä tulvien haittoja. Maakunnan kasvillisuutta leimaavat metsät ja suot. Metsien valtapuuna rannikkoalueella kasvaa kuusi, mutta mänty valtaa alaa siirryttäessä Suomenselän alueelle. Soiden osuus maakunnan pinta-alasta on poikkeuksellisen suuri. Suomenselän alueella niiden osuus nousee peräti 60 prosenttiin maapinta-alasta. Viljelymaan osuus on keskimäärin 10 prosenttia, mutta paikoittain se kohoaa 20-25 prosenttiin. Maatalousvaltaisessa maakunnassa etenkin karjataloudella on vahva asema. Monet pellot ja niityt tarjoavat pesäpaikkoja myös Keski-Pohjanmaan nimikkolinnulle - kiurulle.
|