Alexis af Enehjelm levytti jonkin verran kotimaisia yksinlauluja Gramophone-levymerkille 29.9.1912. Romanssi O Hellas barn on alunperin näytelmästä Prinsessan av Cypern (Kypron prinsessa, 1860). Sävellys on Fredrik Paciuksen ja teksti Zacharias Topeliuksen käsialaa. Tuntematon pianisti säestää.

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä


Alexis af Enehjelm (1886-1939).

» Lue lisää aiheesta


Taustaa






Tenori Alexis af Enehjem (1886-1939) oli monipuolinen kulttuuripersoona, joka tuli suomalaisille tutuksi ennen kaikkea radion välityksellä. Hän oli Suomalaisen oopperan laulaja ja teki runsaasti ansiokkaita roolisuorituksia, mutta hänet muistetaan 1920-30 –luvuilta varsinkin radiokuuluttajana, jutuntekijänä ja radioviihteen uranuurtajana.






Lisää aiheesta:



Alexis Gustaf Maximilian af Enehjelm syntyi 2.10.1886 Hämeenlinnassa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1906 ja lähti sen jälkeen opiskelemaan filosofiaa ja sosiologiaa Helsingin Yliopistoon. Tieteellinen ura vaihtui kuitenkin parissa vuodessa taiteelliseksi, sillä vuonna 1908 yliopisto-opinnot saivat jäädä ja Enehjelm matkusti Saksaan ja Itävaltaan opiskelemaan laulua. Münchenissä häntä opetti Helmut Schinkel ja Wienissä (1909-13) Akademie für Musik und Darstellende Kunst –oppilaitoksessa Haböck. Laulajan uransa Enehjelm aloitti konserttilaulajana. Hän toimi myös laulunopettajana Helsingin Musiikkiopistossa 1914-19. Vasta vuonna 1919 hän sai kiinnityksen Suomalaiseen oopperaan, jossa hän tosin viihtyi vain vuoden, koska Darmstadtin Hessisches Landestheater kiinnitti hänet neljäksi vuodeksi omaan solistikuntaansa. Ura Suomalaisessa oopperassa jatkui vuodesta 1924 vuoteen 1931. Enehjelm esiintyi oopperan lisäksi myös konserttilavoilla ja oratoriosolistina. Hän konsertoi myös ulkomailla, muun muassa Wienissä, Berliinissä, Dresdenissä, Hampurissa ja Pietarissa.

Oopperanäyttämöllä Enehjelm esiintyi noin 50 eri roolissa. Esimerkiksi: Florestan Beethovenin Fideliossa, Kreivi Almaviva Rossinin Sevillan parturissa, Radames Verdin Aidassa, Pinkerton Puccinin Madama Butterflyssa, Don Jose Bizet'’ Carmenissa sekä nimiosat Wagnerin Tannhäuserissa ja Lohengrinissa. Hänen äänensä oli erinomaisesti koulutettu, metallisen kirkas ja kantava, mutta samalla lämmin ja taipuisa. Hänen esitystapaansa kehuttiin hienostuneeksi ja varmaksi, vaikka hän saikin toisinaan negatiivista palautetta puutteellisista näyttelijän kyvyistään. Aikalaisten mukaan häntä oli kaikesta huolimatta ilo kuunnella. Vuonna 1926 Alexis af Enehjelm ryhtyi sivutöinään avustamaan aloittelevaa Yleisradiota. Aluksi hän toimi ohjelmapäällikkönä, kuuluttajana ja selostajana. Sivutyö vaihtui päätoimiseksi vuonna1931, jolloin Enehjelm siirtyi kokonaan Yleisradion palvelukseen. Vuodesta 1934 hän toimi selostus- ja viihdeosaston päällikkönä. Oopperan ja radiotyön lisäksi Enehjelm sävelsi yksinlauluja, julkaisi novellikokoelman (1919), romaanin Giovanna går vilse (1934) ja runoja sekä suomensi oopperatekstejä. Alexis af Enehjelm kuoli Helsingissä 19.7.1939.