Levylaulajana Ida Ekman teki lyhyen mutta edustavan uran 1904-08. Hän levytti Sibeliusta, muita koti- ja ulkomaisia laulusäveltäjiä, kansanlauluja ja ooppera-aarioita. Largo (Frondi tenere e belle – Ombra mai fu) on resitatiivi ja aaria Georg Friedrich Händelin oopperan Serse (Xerxes) 1. näytöksestä. Äänitys on tehty Helsingissä 1904. Säestäjänä on todennäköisesti Ida Ekmanin puoliso Karl Ekman.

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä


Ida Ekman (1875-1942).

» Lue lisää aiheesta


Taustaa






Sopraano Ida Ekman (1875-1942) oli yksi 1900-luvun vaihteen suomalaisen musiikkielämän nousukauden edustajista. Hän teki kansainvälisen uran sielukkaana ja hienostuneena lied-laulajana. Aktiiviuransa jälkeen hän toimi arvostettuna laulupedagogina.






Lisää aiheesta:



Ida Paulina Morduch syntyi Helsingissä 22.4.1875. Lauluopinnot hän aloitti Helsingin musiikkiopistossa 1891 Abraham Ojanperän johdolla. Tarina kertoo, että Ojanperä löysi laulajattaren oppilaakseen sattumalta kuullessaan tämän laulavan avoimen ikkunan ääressä. 1892-95 opinnot jatkuivat apurahan turvin Wienissä Pauline Luccan johdolla. Tuona aikana laulajatar otti käyttöönsä taiteilijanimen Ida Morny, mutta luopui siitä avioituessaan 1895 opiskelutoverinsa pianisti-kapellimestari Karl Ekmanin (1869-1947) kanssa. Ida Ekman kokeili taitojaan myös oopperassa. Hänellä oli kiinnitys Nürnbergin kaupunginteatteriin näytäntövuodeksi 1896-97, mutta ooppera ei kuitenkaan ollut hänen ominta alaansa. Ida Ekman omistautui yksinlaululle ja konserttikiertueille, mutta sisällytti ooppera-aarioita konserttiohjelmistoonsa ja teki joskus satunnaisia vierailuja oopperanäyttämöille. Uusi valtion apuraha mahdollisti vielä yhden opintomatkan 1898-99, tällä kertaa Pariisiin Eugenie Colonnen oppilaaksi.

1900-luvun alussa Ida Ekman oli maineensa huipulla. Hän teki laajoja konserttikiertueita puolisonsa kanssa Keski-Euroopassa, Pohjoismaissa ja Suomessa. Hän esiintyi Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 yhdessä Aino Ackten ja Maikki Järnefeltin kanssa, lauloi niin Richard Straussille kuin Johannes Brahmsillekin ja teki konserttikiertueen yhdessä Edvard Griegin kanssa. Ida Ekman oli ensimmäinen laulajatar, joka konsertoi yksinomaan Jean Sibeliuksen yksinlauluista koostuvalla ohjelmistolla. Sibelius omisti hänelle useita laulujaan ja oli sitä mieltä, että Ida Ekman oli ainoa kotimainen laulajatar, joka oli sisäistänyt hänen musiikkinsa niin, ettei sortunut ylitulkintoihin, kuten joidenkin laulajattarien kohdalla saattoi tapahtua. 1910 ja -20 –lukujen taitteessa Ida Ekman lopetti aktiivisen laulajanuransa ja siirtyi kokonaan opetustyöhön. Jo vuodesta 1912 lähtien hän järjesti säännöllisesti oppilaskonsertteja, joiden tuotto luovutettiin hänen perustamalleen säätiölle kotimaisten taiteilijoiden tukemiseksi. Ida Ekman kuoli Helsingissä 14.4.1942.