Harri Eljanko selostaa Garmisch-Partenkirchenin talviolympialaisten 4x10 km viestinhiihtoa. Näyte on radion vuosikatsauksesta 1936. Suomen joukkueen ankkuri Kalle Jalkanen lähti tavoittamaan norjalaisten puolentoista minuutin etumatkaa. Jalkanen otti Norjan Iversenin kiinni ja meni saman tien ohi. Viestin loppuvaiheista kehittyi hurja kamppailu, jonka hetkeksi aikaa hampaattomaksikin mennyt Jalkanen selvitti Suomen voitoksi.

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä

Avausosuuden hiihtänyt Sulo Nurmela lähettää Klaes Karppisen matkaan reilun minuutin Norjaa jäljessä. Kuva: Urheilumuseo.

Taustaa

Norjan joukkue hallitsi Garmisch-Partenkircenin talvikisojen 4 x 10 km viestinhiihdon alkuosuuksia. Suomen joukkueen avausosuuden hiihti Sulo Nurmela. Hän lähetti Klaes Karppisen vaihdossa matkaan reilun minuutin Norjan joukkuetta jäljessä. Karppinen jäi toisella osuudella hieman lisää norjalaiselle kilpaveljelleen. Kun Suomen joukkueen kolmannen osuuden hiihtänyt Matti Lähde lähetti ankkurimme Kalle Jalkasen matkaan, oli Norjan joukkueen viimeisen viestinviejän Bjarne Iversenin etumatka jo minuutti 23 sekuntia. Norjalaiset alkoivat tuossa vaiheessa olla jo melko varmoja olympiavoitosta. Kalle Jalkanen oli kuitenkin toista mieltä. Jo kolmen kilometrin jälkeen hän oli ottanut Iverseniä 43 sekuntia kiinni. Nyt alkoi suomalaisten leirissä kohota kultamitalitoiveet. Pystyisikö Jalkanen saavuttamaan norjalaisen? Kun ankkuriosuudesta oli hiihdetty puolet, kenttäkuuluttaja kertoi, että Suomen ja Norjan joukkueet hiihtävät aivan peräkkäin. Kalle ei jäänyt peesaamaan Iversenin perään, vaan pyyhälsi pian ohi. Norjalainen ei kuitenkaan antanut helpolla periksi, vaan roikkui sitkeästi Jalkasen perässä. Eräässä alamäessä Karppinen sylkäisi ja samalla hänen tekohampaansa lensivät hankeen. Taloudellisena miehenä Kalle ei halunnut menettää kalliita hampaitaan. Vauhti pois ja hampaat hangesta hiihtohousujen taskuun. Hötäkässä Iversen pääsi ohi. Epäonnestaan sisuuntunut Kalle ampaisi uudelleen Iversenin perään. Puolisen kilometriä ennen maalia hän saavutti Iversenin. Uupunut Iversen alkoi viimeisten satojen metrien aikana jäädä hiljalleen suomalaisen kyydistä. Kalle Jalkanen ylitti maaliviivan kuutisen sekuntia ennen Iverseniä. Garmisch-Partenkirchenin viestinhiihto jäi samalla Suomen urheiluhistoriaan sisun ja taistelutahdon näytteenä.

Lisää aiheesta:

Garmisch-Partenkirchenin viestikvartetin avaushiihtäjä Sulo Nurmela (s. 13.2.1908) aloitti urheilu-uransa juoksijana. Hän osallistui kuitenkin vuoden 1934 SM-hiihtoihin Nokialla. Hän voitti kaikkien yllätykseksi 18 km:n Suomen mestaruuden ja sijoittui 50 km:llä toiseksi. Suomen hiihtoliitto joutui Nurmelan mahtavan näytön takia ilmoittamaan hänet jälkikäteen hieman myöhemmin pidettäviin Sollefteån MM-hiihtoihin. Siellä Nurmela voitti ylivoimaiseen tapaan 18 km:n maailmanmestaruuden ja hiihti 4x10 km:n viestin avausosuudella koko kilpailun nopeimman ajan. Seuraavana vuonna Nurmela toi Suomen joukkueen ankkurina Ylä-Tatran MM-kisoissa. Garmisch-Partenkirchenin viestikulta jäi ainoaksi Nurmelan ainoaksi olympiamitaliksi, mutta hän sai kilpailu-uransa aikana monia muita arvomitaleja. Klaes Karppisella (s. 9.10.1907) oli tilaisuus osallistua vain yksiin olympialaisiin eli Garmisch-Partenkirchenin kisoihin. Niistä hänen palkintokaappiinsa tuli viestikulta. Karppinen ahnehti kuitenkin maailmanmestaruuksia peräti viisi kappaletta. Ne tulivat vuosina 1934-39 Sollefteåssa, Ylä-Tatralla, Chamonix'ssa, Lahdessa ja Zakopanessa. Karppista kutsuttiin tuolloin maailman parhaaksi viestinhiihtäjäksi, mikä ei ollut hänestä liikaa sanottu. Garmisch-Partenkirchenin viestin kolmannen osuuden hiihti suomalaisten poliisiurheilijoiden maineikasta joukkoa edustava Matti Lähde (s. 14.5.1911). Hän pohjusti olympiaedustustaan voittamalla edellisenä talvena Suomen mestaruuden pikamatkalla. Garmish-Partenkirchenissä Lähde hoiti edustustehtävänsä kiitettävästi. Hän oli toisen osuuden nopein kolmen sekunnin marginaalilla. Suomen joukkueen ankkuri Kalle Jalkanen (s. 10.5.1907) teki urheilu-uransa komeimman suorituksen juuri tässä kilpailussa. Lahden MM-hiihdoissa 1938 Jalkanen voitti kultaa 50 km:n hiihdossa. Suurkisamenestyksistään huolimatta hän ei voittanut hiihdossa yhtään henkilökohtaista Suomen mestaruutta. Kalle Jalkasen kohtaloksi koitui jatkosota. Hän kuoli 5.9.1941 Kirjasalossa kahden polkumiinan räjähdyksessä.