Cortinan talvikisojen naisten 3 x 5 kilometrin viestinhiihto alkoi 1.2.1956 suomalaisten kannalta vaisuissa tunnelmissa. Kaksi päivää aikaisemmin hiihdetyssä 10 km kisassa paras suomalainen oli ollut vasta viides. Itse kilpailussa naishiihtäjämme pysyivät kuitenkin koko matkan hyvin kilpailua johtaneen Neuvostoliiton joukkueen kyydissä. Joukkueemme ankkuri - Siiri Rantanen - meni viimeisessä nousussa Neuvostoliiton Radja Jerosinan ohi ja piti hänet selkänsä takana maaliin saakka.

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä


Cortinan talviolympialaisten suuryllättäjät, Sirkka Polkunen, Mirja Hietamies ja Siiri Rantanen kisojen postikorttimaisemassa. Kuva: Urheilumuseo.

» Lue lisää aiheesta


Taustaa





Kun naisten 3 x 5 km:n viestinhiihto alkoi Cortina d'Ampezzossa 1. päivänä helmikuuta 1956, optimistisimmatkin Suomen joukkueen kannattajat toivoivat tyttäremme yltävän kilpailussa hopeasijalle. Neuvostoliiton joukkue tuntui lyömättömältä. Kaksi päivää aikaisemmin käydyssä 10 km hiihdossa paras suomalainen, Siiri Rantanen, oli ollut vasta viides. Hänen edellään oli ollut kolme venakkoa ja yksi ruotsalainen. Viestinhiihtoon liittyy aina kuitenkin yllätyksiä eikä lopputulosta ei voi laskea puhtaan matematiikan pohjalta. Näin tapahtui myös tässäkin viestissä. Suomalaisten ensimmäinen viestinviejä Sirkka Polkunen jäi avausosuudella Neuvostoliiton Ljubov Kozyrevasta vain 24 sekuntia. Kympillä heidän eronsa oli ollut yli kaksi minuuttia! Toisella osuudella Mirja Hietamies teki puolestaan ehkä elämänsä parhaimman hiihdon ja kavensi Neuvostoliiton joukkueen etumatkan 18 sekuntiin. Viimeisessä vaihdossa Suomen joukkueen ankkuri, Siiri "Äitee" Rantanen, lähti rohkeasti Radja Jerosinan perään. Siiri tavoittikin venakon jo hieman ennen osuuden puoltaväliä. Hän hiihti jonkin aikaa Jerosinan kannassa, meni sitten välillä ohi ja jäi uudelleen kantaan odottamaan. "Äiteen" taktiikka ilmeisesti hermostutti ja väsytti venäläisen hiihtäjättären. Osuuden viimeisessä nousussa Siiri sitten iski viimeisen kerran ja karkasi Jerosinan ohi. Neuvostoliiton edustajan oli annettava periksi. Siiri Rantanen hiihti uupuneena, mutta selvänä voittajana maaliin. Suomen tytöt tekijät kilpailussa jättiyllätyksen, joka tulee esille myös Pekka Tiilikaisen radioselostuksessa.







Lisää aiheesta:



Cortinan talvikisojen sankarin, Siiri "Äitee" Rantasen urheilijahahmoon liittyy jotain perin suomalaista. Kilpailussa Siiri oli sitkeä ja peräänantamaton, mutta heti kilpailun jälkeen hän muuttui herkästi nauravaksi ja perheestään huolehtivaksi "äiteeksi". Lempinimi sai konkreettista katetta, kun hän kilpailumatkoiltaan antoi esim. radiohaastattelun yhteydessä pyykinpesuohjeita kotona olevalle miehelleen. Rantanen voitti urheilu-urallaan yhden olympiakullan (Cortina 1956, 3 x 5 km viesti) ja kaksi pronssia (Oslo 1952, 10 km ja Squaw Valley 1960, 3 x 5 km). Hiihdon MM-kisoista hän voitti kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Suomenmestaruuksia Siirille kertyi hiihdon eri matkoilta peräti 13 kappaletta. Siirin monipuolisuudesta urheilijana todistaa se, että hän on voittanut suomenmestaruudet myös maastojuoksussa ja maantiepyöräilyssä! Aktiiviaikansa jälkeen "Äitee" on hoitanut monia muita tehtäviä huippu-urheilun piirissä. Hänet toimi mm. vuoden 1989 Lahden MM-hiihdoissa naishiihtäjiemme mainioina "emona". Vaikka Siiri Rantanen (o.s. Lintunen, s. 14.12.1924) on nyt jo ikäihiminen, hän on aivan viime vuosiin saakka osallistunut erilaisiin urheilutapahtumiin kannustavana esimerkkinä nuoremmilleen. Cortinan viestitrion avausosuuden hiihtänyt Sirkka Polkunen (nyk. Vilander, s. 6.11.1927) oli ammatiltaan lataaja Vihtavuoren ruutitehtaalla. Ehkäpä juuri ammatti antoi Polkusen hiihtoon Cortinan kisoissa kultamitaliin vieneen ruudin ja latauksen. Sirkka Polkunen sai ensimmäinen arvokisamenestyksensä vuoden 1954 Falunin MM-hiihdoissa, missä hän oli voittamassa hopeaa naisten viestissä. Polkusen huippukausi ajoittui vuosiin 1954-56. Lemiläisen maalaistalon tytär Mirja Hietamies (nyk. Eteläpää, s. 7.1.1931) teki ehkä elämänsä parhaan hiihdon juuri Cortinan kisojen viestin toisella osuudella. Hän lähti ajamaan takaa Neuvostoliiton Aljevtina Koltsinaa, jolla oli vaihdossa 24 sekunnin etumatka. Kun hän saapui vaihtoon, ero oli kaventunut kuudeksi sekunniksi. Mirjan suorituksen arvoa punnittaessa on hyvä muistaa, että hän oli pari päivää aikaisemmin Koltsinalle 10 km:n kilpailussa lähes puolitoista minuuttista. Toisaalta venakkojen voittaminen ei Mirjalle ollut aivan uusia asia. Hän piti heidät takanaan jo Salpausselän kisoissa edellisenä vuonna. Mirja Hietamiehen urheilu-uran saavutuksiin kuuluu hopeamitali Oslon vuoden 1952 talvikisojen 10 kilometrillä. Falunin MM-hiihdoista vuonna 1954 hänen palkintokaappinsa komistui hopea- ja pronssimitaleilla. Edellinen tuli viestistä ja jälkimmäinen 10 kilometriltä. Ulkomaisten menestysten lisäksi Mirjalla on kaksi Suomen mestaruutta 10 kilometrin hiihdossa. Toinen on vuodelta 1953 ja toinen vuodelta 1956.