Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaotteluissa 1950-luvuilla vallitsi sähköinen tunnelma. Itse ottelut olivat usein hyvin tasaväkisiä. Suomalaisten mielialan taustalla vaikutti ehkä alitajuisesti myös köyhemmän kansakunnan halu näyttää varakkaammalle naapurilleen. Tuolloisten maaottelujen kiistattomaksi sankariksi kohosi Voitto Hellsten. Hän varmisti useamman kerran otteluvoiton pitkän viestin ankkurina. Näin tapahtui myös 9.9.1956.

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä


Ilo ylimmillään! Joukkuetoverit heittävät Voitto Hellstenin ilmaan, kun hän oli varmistanut maaotteluvoiton Suomelle 4 x 400 metrin viestinjuoksun ankkurina 9.9.1956. Kuva: Urheilumuseo.

» Lue lisää aiheesta


Taustaa






Suomen ja Ruotsin väliset yleisurheilumaaottelut 1950-luvulla värisyttävät yhä vanhojen penkkiurheilijoiden mieliä. Niissä oli tunnelmaa, kovia kamppailuja sekä välillä myös lehtien otsikoihin kohonneita riitoja. Voitto Hellsten kohosi näissä legendaarisissa otteluissa suomalaisten luottomieheksi. Hellsten ratkaisi esim. vuonna 1955 koko maaotteluvoiton Suomelle. Tilanne ennen maaottelun viimeistä lajia, miesten pitkää viestiä, oli tasan. Hellsten oli viestijoukkueemme ankkuri. Hän lähti osuudelleen muutaman metrin takaa-ajoasemasta. Hellsten saavutti kuitenkin Ruotsin joukkueen ankkurin Alf Pettersonin ja löi hänet loppukirikamppailussa. Lopputulosta ei muuttanut edes Pettersson heittäytyminen, mikä aiheutti paljon jälkiporuja. Tilanne oli seuraavana syksynä Helsingin olympiastadionilla lähes edellisen vuoden kaltainen. Maaottelun pistetilanne oli ennen viimeistä lajia, miesten 4 x 400 metrin viestiä - Suomi 204 ja Ruotsi 199. Tilanne oli nyt Suomen kannalta kuitenkin melko lohdullinen. Vaikka Ruotsi voittaisi viimeisen lajin, Suomi voittaisi silti kahdella pisteellä koko maaottelun. Jos Suomen joukkueelle kävisi haaveri ja se esim. pudottaisi viestikapulan, maaottelu päättyisi tasapisteisiin. Veikko Artmanin starttipistoolin laukaus lähetti joukkueet matkaan. Ensimmäisessä vaihdossa ruotsalaisilla oli neljän metrin etumatka. Toisessa vaihdossa suomen joukkueen ero kasvoi hieman lisää. Joukkueemme kolmas viestinviejä, Ossi Mildh, saa pienennettyä ruotsalaisten etumatkan vaihtoon tultaessa noin kahdeksaan metriin. Matkaan säntää tuttu taistelupari, Voitto Hellsten ja Alf Pettersson. Hellsten kuroo etumatkan umpeen loppusuoralla ja painuu hänen ohitseen. Aivan lopussa Pettersson yrittää jälleen heittäytyä maaliviivalle, mutta kaatuu. Voitto Hellstenin hirmuinen kiri tuo joukkueellemme viestivoiton ja samalla hän varmistaa koko maaottelun voiton Suomelle pistein 209-201. Radioon kilpailua selostanut Pekka Tiilikainenkin innostuu - Eläköön Suomi!







Lisää aiheesta:



Voitto Valdemar Hellsten syntyi Perttelissä 15.2.1932. Hänen vanhempansa olivat työmies Edvard Leopold Hellsten ja Matilda Ulrika Hehamus. Heti kansakoulun jälkeen Voitto meni viilaajan ja sorvaajan oppiin. Näissä ammateissa hän toimi vuodet 1947-1952. Työn ohella nuoren Voiton elämän täytti urheilu. Nopeakinttuisen pojan lajiksi valikoitui nopeasti pikajuoksu. Vuonna 1949 Voitto tuli toiseksi TUL:n poikapäivien 100 metrin juoksussa. Jo seuraavana vuonna hän oli liittonsa nuorten mestari sekä 100 m:n että 200 m:n juoksuissa. Vuonna 1950 Hellsten sijoittui 200 m:llä neljänneksi. Helsingin olympiakisoissa 1952 Voitto joutui liian aikaisin liian kovaan seuraan. Hän karsiutui jo alkuerissä. Vuosi 1954 muodostui Voitto Hellstenin urheilu-uralla todelliseksi läpimurtovuodeksi. Samalla alkoi hänen legendaarinen uransa Suomi-Ruotsi maaottelujen ratkaisijana miesten pitkän viestin ankkurina. Kansainvälisillä kilpakentillä Voitto Hellstenin merkittävin saavutus on jaettu pronssimitali Melbournen olympiakisojen 400 metrillä ja hopeaa samalla matkalla EM-kisoissa 1954. Samana vuonna urheilusta tuli myös Hellstenin ammatti, sillä hän kävi tuolloin liikuntaneuvojan kurssin. Aktiiviuransa jälkeen Hellsten toimi Turun kaupungin kansakoulujen liikunnanohjaajana. Hän istui myös kaksi kautta eduskunnassa, mutta ei omien sanojensa mukaan päässyt oikein sinuksi kansanedustajan työn kanssa. Voitto Hellsten kuoli 7.12.1998.