Taustaa
Suomen ja Ruotsin väliset yleisurheilumaaottelut 1950-luvulla värisyttävät yhä vanhojen penkkiurheilijoiden mieliä. Niissä oli tunnelmaa, kovia kamppailuja sekä välillä myös lehtien otsikoihin kohonneita riitoja. Voitto Hellsten kohosi näissä legendaarisissa otteluissa suomalaisten luottomieheksi. Hellsten ratkaisi esim. vuonna 1955 koko maaotteluvoiton Suomelle. Tilanne ennen maaottelun viimeistä lajia, miesten pitkää viestiä, oli tasan. Hellsten oli viestijoukkueemme ankkuri. Hän lähti osuudelleen muutaman metrin takaa-ajoasemasta. Hellsten saavutti kuitenkin Ruotsin joukkueen ankkurin Alf Pettersonin ja löi hänet loppukirikamppailussa. Lopputulosta ei muuttanut edes Pettersson heittäytyminen, mikä aiheutti paljon jälkiporuja. Tilanne oli seuraavana syksynä Helsingin olympiastadionilla lähes edellisen vuoden kaltainen. Maaottelun pistetilanne oli ennen viimeistä lajia, miesten 4 x 400 metrin viestiä - Suomi 204 ja Ruotsi 199. Tilanne oli nyt Suomen kannalta kuitenkin melko lohdullinen. Vaikka Ruotsi voittaisi viimeisen lajin, Suomi voittaisi silti kahdella pisteellä koko maaottelun. Jos Suomen joukkueelle kävisi haaveri ja se esim. pudottaisi viestikapulan, maaottelu päättyisi tasapisteisiin. Veikko Artmanin starttipistoolin laukaus lähetti joukkueet matkaan. Ensimmäisessä vaihdossa ruotsalaisilla oli neljän metrin etumatka. Toisessa vaihdossa suomen joukkueen ero kasvoi hieman lisää. Joukkueemme kolmas viestinviejä, Ossi Mildh, saa pienennettyä ruotsalaisten etumatkan vaihtoon tultaessa noin kahdeksaan metriin. Matkaan säntää tuttu taistelupari, Voitto Hellsten ja Alf Pettersson. Hellsten kuroo etumatkan umpeen loppusuoralla ja painuu hänen ohitseen. Aivan lopussa Pettersson yrittää jälleen heittäytyä maaliviivalle, mutta kaatuu. Voitto Hellstenin hirmuinen kiri tuo joukkueellemme viestivoiton ja samalla hän varmistaa koko maaottelun voiton Suomelle pistein 209-201. Radioon kilpailua selostanut Pekka Tiilikainenkin innostuu - Eläköön Suomi!
|
|