Oili Siikaniemi teki kaikki vähät äänityksensä 1920-luvulla. Hän levytti kansanlauluja sekä Leevi Madetojan, Yrjö Kilpisen ja Sulho Rannan yksinlauluja. Raikas ja iloinen kansanlaulu Nouskaa jo lapsikullat on levytetty Polyphon-levymerkille 1929 tuntemattoman pianistin säestyksellä.

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä


Oili Siikaniemi (1888-1932).

» Lue lisää aiheesta


Taustaa






Samasta Silventoisen perheestä nousi maineeseen kaksi esiintyvää taiteilijatytärtä, sopraano Oili Siikaniemi ja hänen sisarensa sopraano Alma Kuula. Molemmat olivat aikansa uuden musiikin tulkkeja ja esitaistelijoita. Oili Siikaniemi opiskeli kieliä ja toimi kieltenopettajana ennen ammattilaulajaksi ryhtymistään.






Lisää aiheesta:



Olga (Oili) Margareta Silventoinen syntyi Pietarissa 31.8.1888. Lapsuutensa hän vietti Pietarissa ja kävi siellä myös alkeiskoulun. Yhteiskoulun hän kävi Helsingissä ja pääsi ylioppilaaksi 1907. Hän oli kiinnostunut kielistä ja jatkoikin heti ranskankielen opintojaan Pariisin ja Lausannen kesäyliopistoissa. Helsingin yliopistossa hän opiskeli ranskan ohella venäjää, estetiikkaa ja taidehistoriaa. Saatuaan opinnot päätökseen Siikaniemi toimi kolme vuotta Pietarin suomalaisen yhteiskoulun ranskan ja venäjän kielen opettajana. Hän oli jo Helsingissä opiskellessaan aloittanut lauluopinnot ja jatkoi niitä myös Pietarissa, mutta toistaiseksi vain hyvänä harrastuksena. Solmittuaan avioliiton kirjailija Väinö Siikaniemen (1882-1932) kanssa 1916 hän ryhtyi vakaviin lauluopintoihin ja päätti vaihtaa alaa opettajasta laulajattareksi. Hän sai kotimaassa korkeatasoista opetusta niin Alma Fohströmiltä ja Maikki Järnefeltiltä kuin Heikki Klemetiltä ja Helge Lindbergiltäkin. Pariisissa hän opiskeli Felia Litvinnen johdolla ja vielä vuonna 1928 hän teki opintomatkan Roomaan yhdessä sisarensa Alma Kuulan kanssa Regina Pacinin lauluoppilaaksi. Kotimaisten konserttikiertueiden ja solistitehtävien lisäksi Oili Siikaniemi esiintyi lukuisissa ulkomaisissa konserteissa taiteilijanimellä Oili Sinimi. Hän vieraili muun muassa Saksassa, Itävallassa, Unkarissa, Puolassa, Tshekkoslovakiassa ja Baltian maissa. Hänen teknistä taituruuttaan, äänensä väriä ja eläytyvää tulkintaansa arvostettiin suuresti. Varsinkin suomalainen tuon ajan nuori säveltäjäpolvi, kuten esimerkiksi Sulho Ranta, Yrjö Kilpinen, Eino Linnala ja Olavi Ingman arvostivat hänen herpaantumatonta panostustaan uudemman laulumusiikin tulkitsijana ja tunnetuksi tekijänä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Sulho Ranta omisti Rarahu –yksinlaulunsa Oili Siikaniemelle, jonka konserttiohjelmistot sisälsivät yleensä runsaasti ensiesityksiä, jopa ennätykseksi asti, verrattuna muihin kotimaisiin esittäviin säveltaiteilijoihin. Oili Siikaniemi tulkitsi mielellään myös puolisonsa Väinö Siikaniemen runoihin sävellettyjä lauluja. Näistä runoista intoutuivat muun muassa sellaiset säveltäjät kuin Yrjö Kilpinen, Väinö Raitio ja Ernst Pingoud.

Oili Siikaniemi toimi myös laulunopettajana. Hän opetti sekä Sivistysjärjestöjen Kansankonservatoriossa että yksityisesti. Häntä pidettiin erittäin perusteellisena ja järjestelmällisenä, mutta myös innostavana opettajana. Kielellisen lahjakkuutensa hän asetti laulutaiteen palvelukseen suomentamalla yksinlaulu- ja oopperatekstejä. Oili Siikaniemi kuoli 2.8.1932 vain 43-vuotiaana. Hänen puolisonsa kuoli samana syksynä vain muutamaa viikkoa myöhemmin.