Tarja Halonen suostui ensimmäisenä tasavallan presidenttinä kansalaisten tentattavaksi suorassa radiolähetyksessä 4.9.2000. Toimittaja Matti Laitisen juontamassa ohjelmassa Halonen joutui heti vastaamaan monia vanhemman polven edustajia vaivanneeseen kysymykseen - sopiiko presidentin asua avoliitossa? Presidentti Tarja Halonen ja hänen avopuolisonsa valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi ratkaisivat kansalaisia ja ehkä myös ulkoministeriön protokollaosastoa hieman askarruttaneen kysymyksen menemällä naimisiin elokuussa 2000.

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä

Tarja Halonen, Suomen tasavallan yhdestoista presidentti. Presidenttikausi 2000 -

Taustaa

Tarja Halonen on maamme yhdestoista ja ensimmäinen naispuolinen presidentti. Näin sukupuolten tasa-arvo toteutui vihdoin maamme korkeimman johdon osalta. Toisaalta naispuoliset presidentit ovat maailmallakin vielä harvinaisuuksia. Halosen valinnan aikaan sellainen oli vain Irlannissa, Latviassa, Panamassa ja Sri Lankassa. Presidenttinä Tarja Halonen on vielä osittain kirjoittamaton lehti Suomen historiassa. Vaalikamppailun aikana presidenttiehdokkaiden julkisuuskuva joutuu nykyisin kovalle koetukselle. Ehdokkaiden on osallistuttava asiallisten vaalitilaisuuksien lisäksi mm. television hömppäohjelmiin. Muodonmuutos ehdokkaasta istuvaksi presidentiksi vaatii ponnisteluja. Halonen on kuitenkin onnistunut rakentamaan jo presidenttikautensa alkuvaiheessa itselleen uskottavan julkisuuskuvan. Kuvaa ei ole himmentänyt se tosiasia, että presidentin valtaoikeudet kaventuivat huomattavasti hänen kautensa alkaessa. Presidentille jäi toki merkittävästi valtaa mm. nimitysasioissa. Tätä valtaa Halonen käyttikin näyttävästi, kun hän nimitti vastoin pankkivaltuusmiesten esitystä Sinikka Salon Suomen Pankin johtokuntaan. Myös Halosen kansansuosio mielipidemittauksissa on pysynyt poikkeuksellisen korkealla. Suosion taustalta voidaan löytää muutamia selittäviä tekijöitä. Hän on esiintynyt julkisuudessa melko usein, hoitanut korkean virkansa asiallisesti ja ollut luonnollinen oma itsensä. Lisäksi Tarja Halonen naisena kykenee todennäköisesti monia miespuolisia edeltäjiään paremmin puhuttelemaan kansalaisia tunnetasolla. Se on taito, joka erottaa valtiomiehet rivipoliitikoista.

Lisää aiheesta:

Tarja Halonen syntyi Helsingissä 24.12.1943. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti (1968). Toimi Luotonvalvonta Oy:n lakimiehenä 1967-68. Suomen Ylioppilaskuntein Liiton järjestösihteeri 1969-70. Siirtyi SAK:n lakimieheksi 1970. Pääministeri Kalevi Sorsan eduskuntasihteeri 1974-75. Nousi eduskuntaan 1979 Helsingin vaalipiiristä. Eduskunnassa Halonen erikoistui työlainsäädäntöön ja sosiaalipolitiikkaan. Toimi aktiivisesti myös Euroopan Neuvoston Suomen valtuuskunnassa. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 20 vuotta. Harri Holkerin hallituksen toisena sosiaaliministerinä 1987-90 ja oikeusministerinä 1990-91. Palasi hallitukseen 1995, kun Paavo Lipponen kutsui hänet ulkoministeriksi. Toimi ulkoministerinä presidentiksi valitsemiseensa saakka