Toivo Louko (alk. Nieminen) syntyi 15.11.1884 Jalasjärvellä. Perhe muutti Alavudelle, jossa musikaalinen nuorukainen liittyi paikalliseen soittokuntaan B-kornetistiksi. Hän osallistui Alavuden soittokunnan toimintaan vielä senkin jälkeen kun oli siirtynyt opiskelemaan Helsinkiin. Louko kävi Helsingin lukkari-urkurikoulua vuoteen 1911 asti ja opiskeli Helsingin musiikkiopistossa vuosina 1913-1916. Hänen musiikillista monipuolisuuttaan kuvaa hyvin se, että Alavuden soittokuntatoiminnan lisäksi hän toimi opiskelujensa ohessa ja senkin jälkeen Halikon kanttori-urkurina vuosina 1911-1921. Ulkomaisia opintomatkoja Toivo Louko teki kolmeen eri otteeseen: Dresdeniin 1920, Milanoon 1925 ja Berliiniin 1929.

Suomalaisessa Oopperassa Toivo Louko oli ahkerasti näyttämöllä 1920- ja –30-lukujen mittaan. Hänen baritoniäänensä oli ilmeisen käyttökelpoinen hyvin monenlaisissa, mutta etenkin ”pahojen miesten” rooleissa ulottuen Oskar Merikannon Elinan surman Klaus Kurjesta ja Madetojan Pohjalaisten Jussista aina Modest Musorgskin Boris Godunovin nimirooliin ja Richard Wagnerin Nibelungin sormus –tetralogian Alberichiin. Viimeisen kerran Toivo Louko esiintyi oopperanäyttämöllä 1941 Giacomo Puccinin oopperan La Boheme Schaunardina. Vuonna 1932 Louko oli mukana ensimmäisessä Yleisradion studiosta käsin lähetetyssä oopperalähetyksessä. Tässä neljän tunnin yhtäjaksoisessa lähetyksessä kuultiin itävaltalaisen Wilhelm Kienzlin oopperan Evakelimies kokonaisesitys. Toivo Haapanen johti Radion sinfoniaorkesteria ja muissa päätehtävissä Toivo Loukon ohella lauloivat Wäinö Sola Ja Lahja Linko. Toivo Louko kuoli Helsingissä 30.6.1944.