Presidentti J. K. Paasikivi avaa Helsingin olympiakisat 19.7.1952. Olympiakisojen järjestämisestä kehittyi kansallinen projekti, joka osaltaan auttoi maatamme toipumaan hävityn sodan aiheuttamista traumoista. Kun Paasikivi lausui kisat avatuiksi, suomalaiset saattoivat jälleen tuntea ylpeyttä saavutustensa johdosta ja luottaa tulevaisuuteensa itsenäisenä ja vaurastuvana kansakuntana.

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä

Juho Kusti Paasikivi, Suomen tasavallan seitsemäs presidentti. Presidenttikausi 1946-56.

Taustaa

Suomen valtiollinen johto vannoi 1950-luvulla "Paasikiven linjan" nimiin. Termi kuvaa hyvin presidentti Juho Kusti Paasikiven merkitystä uuden ulkopoliittisen linjamme muotoilijana. Linjan keskeinen sisältö tiivistyi Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden uudelleen järjestämiseen, mihin talvi- ja jatkosodan jälkeen liittyi monia jännitteitä. Aluksi pääministerinä ja sittemmin presidenttinä Paasikivi pyrki hälventämään suomalaisten epäluuloja itäistä naapuria kohtaan ja rakentamaan maittemme välille luottamuksellisia suhteita. Tehtävä ei ollut aina helppo. Temperamenttinen presidentti seurasi valppaasti mm. lehdistön kirjoittelua. Jos Paasikivi huomasi jonkin lehden hairahtuneen uudelta ulkopoliittiselta linjalta, hän usein tarttui saman tien puhelimeen ja haukkui ao. päätoimittajan sanojaan säästelemättä. Vähitellen Paasikiven työ alkoi myös kantaa hedelmää. Aluksi Neuvostoliitto antoi pieniä helpotuksia sotakorvauksien maksuun. Paasikiven presidenttikauden kruunasi Porkkalan vuokra-alueen palautus. Se tapahtui tammikuussa 1956 - hieman ennen Paasikiven siirtymistä hyvin ansaitulle eläkkeelle.

Lisää aiheesta:

Juho Kusti Paasikivi, Suomen tasavallan seitsemäs presidentti 1946-56 syntyi 27.11.1870 Hämeen läänin Kosken pitäjässä. Paasikivi oli koulutukseltaan lakimies. Poliitikkona edusti aluksi vanhasuomalaisia ja vuodesta 1918 alkaen Kansallista Kokoomuspuoluetta. Valtiokonttorin ylitirehtöörinä 1903-14. Vanhasuomalaisten kansanedustaja 19707-09 ja 1910-14. Siirtyi 1914 Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajaksi. Tässä tehtävässä vuoteen 1934 saakka. Johti 1920 Suomen valtuuskuntaa Tarton rauhanneuvotteluissa. Valtioneuvoksen arvonimi 1930. Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajana 1934-36. Teki selvän pesäeron äärioikeistolaisiin liikkeisiin nähden. Nimitettiin 1936 Suomen Tukholman lähettilääksi. Osallistui syksyllä 1939 Neuvostoliiton aluevaatimuksia käsitelleisiin neuvotteluihin. Talvisodan aikana salkuton ministeri Rytin hallituksessa. Mukana valtuuskunnassa, joka allekirjoitti Moskovassa rauhansopimuksen maaliskuussa 1940. Otti huhtikuussa 1940 vastaan Suomen Moskovan lähettilään paikan. Välirauhan aikana Paasikivi varoitti maamme hallitusta kärjistämästä suhteita Neuvostoliittoon. Kun hallitus ei katsonut voivansa noudattaa Paasikiven suosittelemaa linjaa, hän erosi tehtävästään 1941. Jatkosodan loppuvaiheessa Paasikivi tuki Suomen erillisrauhaan tähtääviä pyrkimyksiä. Jatkosodan päätyttyä hän muodosti marraskuussa1944 ensimmäisen oman hallituksensa. Paasikivi pysyi pääministerinä, vaikka hallitusta hieman uusittiin maaliskuussa 1945. Kun marsalkka Mannerheim luopui terveydellisistä syistä presidentin tehtävien hoitamisesta 1946, Paasikivi valittiin uudeksi presidentiksi Mannerheimin loppukauden ajaksi. Juho Kusti Paasikivi valittiin toiseksi kaudeksi vuonna 1950. Paasikivi ei asettunut enää ehdokkaaksi vuonna 1956. Hän kuoli 14.12.1956.