Presidentinvaihdos 1944

Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksensä kesäkuussa 1944 Karjalan kannaksella. Suomalaiset joutuivat vetäytymään ylivoimaisen vihollisen edessä. Sotilaallinen tilanne saatiin vakautettua heinäkuun loppuun mennessä. Rauhanneuvottelujen käynnistämiseksi Risto Ryti erosi presidentin tehtävästä ja hänen tilalleen valittiin marsalkka Mannerheim. Uusi presidentti antoi 4.8.1944 juhlallisen vakuutuksen ja piti lyhyen puheen kansanedustajille.


Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä


Marsalkka Mannerheim, Suomen tasavallan kuudes presidentti 1944-1946

» Lue lisää aiheesta


Taustaa





Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951)

Marsalkka Mannerheimin elämätarina on värikäs kuin Hollywood-seikkailuelokuva. Suomalainen aatelispoika hankkiutuu keisarillisen Venäjän armeijan palvelukseen - pääsee siellä keisarin henkivartiokaartiin, ratsastaa 14.000 kilometrin pituisen tiedustelumatkan Aasian halki Kiinaan ja johtaa armeijakunnan osastoa ensimmäisessä maailmansodassa. Venäjän vallankumouksen melskeissä 1917 takaisin kotimaahansa palannut Mannerheim saa pian merkittävän tehtävän. Hänet valitaan juuri itsenäistyneen maamme armeijan ylipäälliköksi. Mannerheimin harkintakykyä taas osoittaa se, että hän aavisti vapaussodan jälkeen liiallisen saksalaissuuntauksen vaarat maallemme ja erosi tehtävästään. Saksan häviön Mannerheimin henkilöä tarvittiin jälleen - nyt valtionhoitajana. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Mannerheim astuu uudelleen parrasvaloihin. Hän johtaa ylipäällikkönä armeijaamme talvi- ja jatkosotien aikana. Sotavuosina Mannerheim kohoaa valtiolliseksi johtajaksi, jonka henkilöä ja henkilökohtaista arvovaltaa tarvitaan kesällä 1944 - nyt Suomen irrottamiseksi tappiolliseksi kääntyneestä sodasta. Viisas sotapäällikkö näkee siviilejä paremmin, milloin on rauhan aika.






Lisää aiheesta:



Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi kreivi Carl Robert Mannerheimin ja Helena von Julinin poikana 4.6.1867 Askaisten Louhisaaressa. Valmistui upseeriksi 1889 ja palveli mm. chevalierkaartissa, osallistui Venäjän ja Japanin sotaan 1904-05. Sodan päätyttyä sai tiedustelutehtävän, joka naamioitiin kansatieteelliseksi tutkimusmatkaksi. Matkan kesti kaksi vuotta (1906-08). Sen aikana Mannerheim ratsasti Aasian halki Kiinaan. Komensi 1. maailmansodan aikana mm. armeijaosastoa. Lokakuun vallankumouksen erosi kenraaliluutnanttina Venäjän armeijan palveluksesta ja palasi kotimaahansa Suomeen. Senaatti nimitti hänet 16.1.1918 hallitukselle uskollisen armeijan ylipäälliköksi. Siirtyi Pohjanmaalle, missä ryhtyi muodostamaan suojeluskunnista armeijaa, joka vapauttaisi maan osittain anarkian tilaan joutuneista venäläisistä sotajoukoista. Pian alkanut vapaussota muuttui käytännössä kuitenkin kansalaissodaksi. Mannerheim johti armeijansa voittoon, mutta erosi tehtävästään toukokuussa 1918 vastalauseeksi hallituksen Saksaan tukeutuvan politiikan vuoksi. Kun Saksa kärsi tappion 1. maailmansodassa, Suomen oli muutettava poliittista linjaansa. Tällöin hallitus pyysi Mannerheimin luomaan suhteita länsivaltoihin. Joulukuussa 1918 hänet valittiin valtionhoitajaksi. Tässä tehtävässä Mannerheim hajotti ns. tynkäeduskunnan ja vahvisti 1919 maamme tasavaltaista hallitusmuotoa koskevat lait. Sen jälkeen Mannerheim vetäytyi yksityiselämään, mutta perusti 1920 sosiaalista työtä varten nimeään kantavan Lastensuojeluliiton. Hänet kutsuttiin 1931 puolustusneuvoston puheenjohtajaksi ja ylennettiin 1933 sotamarsalkaksi. Mannerheimin otti talvisodan alettua vastaan armeijamme ylipäällikön tehtävät. Johti ylipäällikkönä sotatoimia myös jatkosodan ajan. Ylennettiin 1942 Suomen marsalkaksi. Kun Saksan tappio alkoi näyttää ilmeiseltä 2. maailmansodassa, maamme poliittinen johto - Mannerheim mukaan lukien - alkoi ryhtyä toimenpiteisiin maamme irrottamiseksi pois sodasta. Risto Rytin eron jälkeen Mannerheim valittiin 4.8.1944 maamme kuudenneksi presidentiksi. Hänen arvovaltansa avulla Suomen armeija saatiin tyytymään koviin rauhanehtoihin ja kääntämään aseensa hieman myöhemmin entistä aseveljeä - Saksaa vastaan. Mannerheim erosi terveydellisistä syistä presidentin tehtävästä 1946 ja asettui asumaan ulkomaille. Hän kuoli Sveitsissä 28.1.1951.