Laulujoutsen - Suomen kansallislintu. Kansallislintumme vaiheet kertovat paljon myös suomalaisten asenteiden muuttumisesta eläimiin ja luontoon. Joutsenia vainottiin 1940-luvulle saakka. Vuonna 1949 laulujoutsenia oli Suomessa enää 15 paria ja ne pesivät enää Lapin ja Kuusamon erämaissa. Eläinlääkäri Yrjö Kokko sai kuitenkin 1950 ja 1954 julkaistuilla kirjoillaan "Laulujoutsen" ja "Ne tulevat takaisin" asenteet muuttumaan. Vainon päätyttyä laulujoutsen on yleistynyt ja sitä tavataan jo koko maassa. Joutsenen kuvaa käytetään nykyisin myös kansallisena symbolinamme.

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä

Laulujoutsen keväisellä rannalla. Kuva Veikko Neuvonen / YLE:n kuva-arkisto

Taustaa

Ilman suojelutoimia suurikokoinen kansallislintumme laulujoutsen olisi todennäköisesti kuollut sukupuuttoon 1950-luvulla. Rauhoituksen ansiosta laulujoutsenkanta alkoi kuitenkin pian vahvistua. Vuonna 1964 lintujen määräksi arvioitiin 50-80 pesivää paria. Laulujoutsenet alkoivat myös levittäytyä etelämmäksi. Kesällä 1975 laulujoutsenia arvioitiin olevan jo 150-200 paria. Sittemmin kanta on edelleen vahvistunut ja nykyisin laulujoutsenia tavataan lähes koko maassa. Pohjois-Suomen joutsenten pääosa pesii laajonen aapojen ja nevojen rimmissä. Osa viihtyy ruohoisilla pikkujärvillä. Muualla Suomessa laulujoutsenet asustavat lähinnä rehevillä lintujärvillä. Joutsenten parisuhde on elinikäinen. Parit saapuvat pesäpaikoilleen huhtikuussa. Ensitöikseen ne kunnostavat vanhan pesäpaikkansa, joka on yleensä kahden metrin levyinen ja yli puolen metrin korkuinen vesikasveista, mudasta ja turpeesta rakennettu kumpu. Pesät ovat helposti havaittavissa, koska ne sijaitsevat aukeilla paikoilla. Joutsennaaraat munivat tavallisesti huhti-toukokuun vaihteessa neljästä viiteen munaan. Poikaset kuoriutuvat noin viiden viikon haudontajakson jälkeen. Poikasten kehittyminen munasta lentokykyiseksi yksilöksi edellyttää 130-140 vuorokauden sulan veden kautta. Etelä-Suomessa vesi säilyy joutsenten poikasten kannalta useimmiten riittävän kauan sulana, mutta Pohjois-Suomessa tilanne on toinen. Jo Kuusamon seuduilla joka neljäs kesä jää joutsenten poikasten kannalta liian lyhyeksi ja ne tuhoutuvat. Aikuiset joutsenet syövät vesikasveja ja niiden juuria. Poikaset käyttävät aluksi ravintonaan vesien pinnalla eläviä hyönteisiä, mutta siirtyvät nopeasti käyttämään kasvisravintoa. Koska laulujoutsenkanta on vahvistunut ja näyttää edelleen vahvistuvan Etelä- ja Keski-Suomessa, kansallislintumme tulevaisuus näyttää turvatulta.

Lisää aiheesta:

Suomi kuuluu sijainniltaan Euroopan pohjoisten valtioiden joukkoon. Golf -virran vaikutuksesta Suomen ilmasto on kuitenkin lämpimämpi kuin vastaavalla leveysasteella sijaitsevien alueiden ilmasto on esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Kasvillisuudeltan Suomi kuuluu pääosaltaan boreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Vain aivan eteläisin osa maasta kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen eli tammimetsien alueeseen. Toisaalta aivan pohjoisin Lappi kuuluu puolestaan arktis-alpiiniseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Suomen luonnolle antavat leimansa suuret havumetsät , jotka peittävät maan pinta-alasta 70 %. Metsien valtapuulajeina ovat mänty ja kuusi. Suurin osa Suomen pinta-alasta on alankomaata, jonka keskikorkeus jää alle 200 metriin merenpinnasta lukien. Valtakunnan korkeimmat kohdat sijoittuvat Lapin "Käsivarteen", missä tunturialueet kohoavat paikoitellen yli 1000 metriin. Suomi on tullut kuuluisaksi myös tuhansien järvien maana. Suomessa onkin arvioitu olevan noin 55.000 järveä, joiden läpimitta on vähintään 200 metriä. Koko Suomen pinta-alasta (337.032 neliökilometriä) järvien osuus on 9,4 prosenttia. Eläinmaantieteellisesti Suomi kuuluu palearktiseen alueeseen. Suomen eläimistöstä on voitu tunnistaa noin 23.000 eri lajia, joista tosin hyönteisten ja muiden niveljalkaisten ryhmän osuus kohoaa 85 prosenttiin. Selkärankaisia eläimistöstä on vain 2 %. Pohjoisesta sijainnistaan ja melko ankarasta luonnostaan huolimatta Suomi on kohonnut teknillisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti maailman eturivin valtioiden joukkoon. Suomea on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen pohjoismaisen ja demokraattisen valtioihanteen mukaisesti. Siihen kuuluu mm. vahva panostus kansalaisten koulutukseen ja tietyn tasoinen sosiaalinen perusturva.