Lisää aiheesta:
Pohjois-Karjalan maakunta rajautuu Joensuun talousalueen ympärille. Maakunnan maapinta-ala on noin 18.000 neliökilometriä ja asukasmäärä 175.000. Maakunnan itä- ja pohjoisosa kuuluuvat ns. Vaara-Karjalaan ja aivan lounaisin osa Järvi-Suomeen. Vaara-alueen keskikorkeus on noin 150 metriä merenpinnan yläpuolella. Alueen korkeimmat vaarat ovat Koli (347 m) ja Juuanvaara (314 m). Jyhkeä Koli järviympäristöineen on valittu myös Suomen kansallismaisemaksi. Maakunnan järvistä pääosa kuuluu Vuoksen vesistöön. Suurimpia järviä ovat Pielinen, Höytiäinen ja Koitere sekä Iso-Saimaaseen kuuluva Pyhäselkä. Pohjois-Karjalan maisemalle antavat leimnasa pitkät vaarajaksot ja kapeat notkelmat, jotka ovat usein soistuneita. Metsämaata maakunnan maapinta-alasta on enemmän kuin kolme neljäsosa. Metsien valtapuu on mänty, mutta Kiteen ja Tohmajärven seuduilla esiintyy paljon myös lehtoja. Maakunnan itäosasta puolestaan löytyy runsaasti soita. Pohjois-Karjalan tunnetuimpia luonnonsuojelualueita ovat Kolin, Petkeljärven ja Koivusuon kansallispuistot sekä useat rauhoittetut suot, harjut ja lehdot. Rantojensuojeluohjelmaan sisältyy maakunnan järvien rantaviivaa yhteensä 600 kilometriä. Pohjois-Karjalan ilmasto on mantereinen. Terminen kasvukausi vaihtelee 145-165 vuorokauden välillä. Vuotoiset sademäärät vaihtelevat puolelstaan 650-750 millimetrin välillä. Koska käki kukkuu muuallakin kuin Pohjois-Karjalassa, sen valitaan nimenomaan tämän maakunnan nimikkolinnuksi on todennäköisesti vaikuttanut merkittävällä tavalla erään tunnetun kansanlaulun alkusäe.
|