Presidentti Kallion radiopuhe itsenäisyyspäivänä 1939

Itsenäisyyspäiväämme 1939 vietettiin järkyttävissä tunnelmissa. Talvisota oli syttynyt viikkoa aikaisemmin. Presidentti Kyösti Kallion radiopuhe 6.12.1939 tulkitsee hyvin suomalaisten silloisia tunteita, että Neuvostoliiton hyökkäys oli väärä ja epäoikeuden-mukainen teko maatamme kohtaan. Hyökkäys kuitenkin yhdisti suomalaiset. Hädän hetkellä haettiin voimaa myös isien uskosta - Jumala ompi linnamme.

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä

Kyösti Kallio, Suomen tasavallan neljäs presidentti 1937-40

Taustaa

Allekirjoitettuaan Moskovan rauhansopimuksen presidentti Kyösti Kallio lausui Raamattuun viitaten: "hänen käsivartensa kuivettukoon ja hänen oikea silmänsä soetkoon". Kuin jumalallisen kohtalon johdattamana ennustus kävi pian toteen. Hän halvaantui kesällä 1940 ja joutui anomaan syksyllä eroa presidentin tehtävästä. Kallio kuoli dramaattisesti marsalkka Mannerheimin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla 19.12.1940, kun hän tehtävästään juuri eronneena presidenttinä oli lähdössä kotiinsa Nivalaan. Nämä Kallion traagiset loppuvaiheet tunnetaan yleisesti, mutta hänen pitkä poliittinen uransa muistetaan huonommin. Rikkaan tädin kasvattipoikana hän sai Heikkilän talon isännyyden Nivalassa vuonna 1895. Tarmokas isäntä laajensi pian tilansa viljelyksiä ja saavutti mainetta innokkaana raittius- ja nuorisoseuramiehenä. Paikallista mainetta saavuttanut Kallio valittiin talonpoikaissäädyn edustajaksi valtiopäiville ensimmäisen kerran vuonna 1905. Kallio oli eräs Maalaisliiton perustajajäsenistä. Vuonna 1907 hänet valittiinkin Maalaisliiton riveistä ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan. Kallion poliittisen toiminnan keskeisinä kohteina olivatkin seuraavina vuosina maaseudun ja viljelijäväestön aseman turvaaminen ja parantaminen. Tunnetuin esimerkkinä tästä toiminnasta on hänen ensimmäisellä pääministerikaudellaan 1922 säädetty "Lex Kallio". Se antoi valtiovallalle mahdollisuuden pakkolunastaa maata jaettavaksi asutustarkoituksiin. Vuonna 1937 maamme sai johtoonsa todellisen talonpoikaispresidentin.

Lisää aiheesta:

Kyösti Kallio syntyi Ylivieskassa 10.4.1873. Hänet annettiin 12-vuotiaana rikkaan tädin kasvattipojaksi. Täti pani Kyöstin oppikouluun. Pian kävi kuitenkin ilmi, että hän oli enemmän käytännön maamies kuin teoreettiseen tietoon paneutuva lukumies. Kallio saikin tädiltään 1895 hoidettavakseen Heikkilän talon Nivalasta. Kotitilansa hoidon ohella hän osallistui aktiivisesti yhteiskunnallisten asioiden hoitoon. Erinomaisena kokousten puheenjohtajana tunnetuksi tullut Kallio valittiin talonpoikaissäädyn edustajaksi valtiopäiville 1904-05 ja 1905-06. Kallio oli myös Suomen maalaisväestön liiton (Maalaisliiton) johtavista perustajajäsenistä. Valittiin puolueen riveistä eduskuntaan 1907. Toimi Maalaisliiton puheenjohtajana 1908-17. Eduskunnan jäsen 1907-37. Kallio toimi pääministerinä neljään eri otteeseen ja lisäksi ministerinä useissa eri hallituksissa. Hän oli Maalaisliiton presidenttiehdokas jo vuonna 1931. Hänet valittiin 1937 tasavallan presidentiksi maalaisliiton, sosialidemokraattien ja edistyspuoleen äänin. Maalaisliiton ja sosialidemokraattien yhteistyö Kallion presidenttikaudella. Hänen nimittämänsä Cajanderin "punamultahallitus" oli poliittiselta pohjaltaan vahvempi kuin yksikään aikaisempi hallitus sitä ennen. Näin se istuikin harvinaisen pitkään ja loi vakautta Suomen poliittisiin oloihin. Talvisota mursi velvollisuudentuntoisen Kallion terveyden. Näin Välirauhan aikana maamme poliittinen johto liukui pääministeri Rytin käsiin. Kyösti Kallio kuoli 19.12.1940 sydänkohtaukseen Helsingin rautatieasemalla.