Martti Ahtisaari puhuu ruotsiksi ja suomeksi 1.3.1998 valtiopäivien avajaisissa. Ahtisaari valittiin ensimmäisenä presidenttinä tehtäväänsä suoralla, kaksivaiheisella kansanvaalilla. Presidentin aseman ei uudistuksen yhteydessä tullut kuitenkaan vahvemmaksi. Päinvastoin, eduskunta rajoitti edelleen presidentin valtaoikeuksia. Ahtisaari tyytyikin vuoden 1998 valtiopäivien avajaisissa vain toteamaan asian. Uusi perustuslaki astui voimaan seuraavan presidentin virkakauden alusta, jolloin se ei kohdistunut Ahtisaareen itseensä.

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä

Martti Ahtisaari, Suomen tasavallan kymmenes presidentti. Presidenttikausi 1994-2000.

Taustaa

Martti Ahtisaari valittiin vuonna 1994 Suomen tasavallan kymmenenneksi presidentiksi poliittisen elämän ulkopuolelta. Hän ei koskaan ollut toiminut kansanedustajana, ministerinä tai edes osallistunut aktiivisesti puoluetoimintaan. Lisäksi hän oli asunut pitkiä aikoja ulkomailla. Kuinka näin epäpoliittinen henkilö saattoi sitten tulla ensin ehdokkaaksi ja lopulta valituksi? Selittävin tekijä on uusi presidentin vaalitapa, joka tuolloin otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. Puolueiden oli ajateltava jo ehdokkaita asettaessaan, kenellä olisi mahdollisuus menestyä suorassa kansanvaalissa niin hyvin, että hän selviytyisi toiselle kierrokselle kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan joukossa. Tästä syystä mielipidemittaukset alkoivat yhä enemmän vaikuttaa puolueiden ehdokasasetteluun. Sosialidemokraattiseen puolueeseen vuosikymmeniä kuulunut, mutta lähinnä YK-tehtävissä kunnostautuneen Martti Ahtisaaren nimi alkoi esiintyä presidenttigallupeissa 1990-luvun alkuvuosina. Kansalaisia ilmeisesti kiehtoi puolue-elämässä "ryvettymätön" Ahtisaari. Kun sosialidemokraattinen puolue järjesti keväällä 1993 ehdokkaastaan oman sisäisen esivaalinsa, Ahtisaari löi siinä selvästi Kalevi Sorsan ja kolme muuta kilpailijaansa. Esivaalin jälkeen Ahtisaari palasi hetkeksi YK-tehtäviin ja aloitti varsinaisen kampanjansa lokakuussa 1993. Hän ajoi sen aikana vaalibussillaan 16.000 kilometriä ja kävi 250 tilaisuudessa 150 paikkakunnalla. Ahtisaari paransi myös TV-esiintymistään koko ajan, minkä ansiosta hän löi 6.2.1994 vaalin toisella kierroksella vastaehdokkaansa Elisabeth Rehnin 250.000 äänellä. Kansa oli puhunut ja maa sai ensimmäisen, uuden vaalitavan mukaan valitun presidenttinsä

Lisää aiheesta:

Martti Oiva Kalevi Ahtisaari syntyi 23.6.1937 Viipurissa. Isän suku oli kotoisin Norjasta, mutta hänen oma Oiva-isänsä oli vuonna 1929 ottanut Suomen kansalaisuuden ja muutti sukunimensä Adolfsenistä Ahtisaareksi. Talvisodan aikana Ahtisaaren perhe siirtyi Kuopioon, missä armeijan palveluksessa oleva isä palveli sotilasmestarina. Martti aloitti oppikoulun Kuopiossa. Hän muutti 1952 perheen mukana Ouluun, missä kirjoitti ylioppilaaksi 1956. Asevelvollisuuden jälkeen Martti Ahtisaari opiskeli kansakoulunopettajaksi. Uran valinnan ratkaisi lähinnä taloudelliset tekijät. Valmistumisensa jälkeen hän toimi yhden vuoden opettajana. Huhtikuussa 1960 Ahtisaari huomasi NMKY:n Nuori mies -lehdessä ilmoituksen, missä haettiin oppilaskodin johtajaa Pakistanin pääkaupungissa Karachissa avattuun teknilliseen opistoon. Ahtisaari sai paikan ja näin alkoi hänen kansainvälinen uransa. Kolmen vuoden kuluttua hän palasi kotimaahansa Ylioppilaiden kansainvälisen avun toiminnanjohtajaksi. Järjestötyöstä Ahtisaari värvättiin ulkoasiainministeriön (UM) palvelukseen 1965. Ahtisaari nimitettiin 1973 nimitettiin vain 33-vuotiaana suurlähettilääksi Tansaniaan. Tässä tehtävässä hänestä kehittyi Afrikan ja sen poliittisten ongelmien tuntija. Kun YK ryhtyi vuonna 1977 toteuttamaan Namibian itsenäistymissuunnitelmaa, Ahtisaari kutsuttiin johtamaan suunnitelman käytännön toteutusta. Namibian itsenäistyminen siirtyi saavutetusta neuvottelutuloksesta huolimatta myöhempään ajankohtaan. Näin hän palasi Suomeen UM:n kehitysyhteistyöosaston johtajaksi. Vuonna 1987 Ahtisaari kutsuttiin uudelleen YK:n palvelukseen - nyt saneeraamaan maailmanjärjestön taloutta apulaispääsihteerein vakanssilla. Pari vuotta myöhemmin Ahtisaari palasi uudelleen Namibiaan. Tällä kertaa maa saavutti vihdoin itsenäisyytensä ja mikä parasta, lähes väkivallattomasti. Vuonna 1991 Ahtisaari palasi Suomeen ja nimitettiin UM:n kansliapäällikköä vastaavaan valtiosihteerin virkaan. Tämä työ keskeytyi varsin pian, kun hänet pyydettiin YK:n Jugoslavia konferenssin Bosnia ja Hertsegovina-työryhmän puheenjohtajaksi. Ahtisaaren YK-tehtävät päättyivät lokakuussa 1993, kun hän aloitti presidentinkampanjansa Suomessa. Martti Ahtisaaren presidentin ura jäi yhden kauden mittaiseksi (1994-200), sillä hän ei halunnut lähteä mittauttamaan suosiotaan puolueensa esivaalissa ulkoministeri Tarja Halosta vastaan. Ahtisaaren presidenttikautta leimasivat lukuisat ulkomaanmatkat, jotka ehkä osaltaan söivät myös hänen kansansuosiotaan. Ahtisaaren presidenttikauden merkittävin saavutus liittyi kansainvälisiin tehtäviin. Hän oli neuvottelemassa sopimusta, jolla Kosovon kriisiin saatiin ratkaisu toukokuussa 1999. Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaari on toiminut monissa kansainvälisissä järjestöissä sekä suuryritysten johtoelimissä.