Kansanedustajille osoitettu puhe toisen presidenttikauden alkaessa 1.3.1988. Puheen tärkein teema liittyi presidentin valtaoikeuksien rajoittamiseen. Vuoden 1987 valtiosääntöuudistuksen yhteydessä presidentinvaalit muutettiin suoraksi kansanvaaliksi. Mauno Koiviston toiveiden mukaan uudistus kytkettiin valtiosäännön muutoksiin, jotka rajoittivat presidentin itsenäistä valtaa. Koiviston kerrotaan sanoneen, ettei hän itse pelkää käyttävänsä valtaoikeuksiaan väärin, mutta seuraajista ei koskaan voi olla varma.

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä

Mauno Koivisto, Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti. Presidenttikausi 1982-94.

Taustaa

Mauno Koivisto - satamatyömiehestä presidentiksi.

"Kersantti Sällinen lähti ryömimään juurakon ohitse, mutta hänet ammuttiin siihen. Joku huusi oikealta kysyen, missä on omia. Nousin toiselle polvelle ja huusin: täällä. Samassa kuului laukauksia ja kuula lävisti lumipukuni hupun". Näin presidentti Mauno Koivisto muisteli erästä jatkosodan taistelua legendaarisen Lauri Törnin jääkärien joukossa. Mauno Koiviston legendaarinen ura käynnistyi puolestaan sodan jälkeen. Hän suoritti oppikoulun iltakursseina satamatyön ohessa neljässä vuodessa. Se ei riittänyt. Hän liittyi 1947 sosialidemokraattiseen puolueeseen ja osallistui kamppailuun kommunisteja vastaan. Ylioppilastutkinnon jälkeen Koivisto toimi kansakoulun opettajana ja opiskeli Turun yliopistossa. Hän väitteli 1956 tohtoriksi Turun sataman sosiaalisia suhteita koskeneella tutkimuksella. Tutkijan ura sai kuitenkin jäädä, kun nuori tohtori kutsuttiin 1957 pankinjohtajaksi Helsinkiin. Koivistosta tuli pankkimies, joka kohosi pian myös puolueensa julkisuudessa näkyvien vaikuttajien joukkoon. Koiviston kansansuosio alkoi kasvaa jo 1960-luvun alkuvuosina. Suosioon vaikuttivat useat tekijät - huima ura satamatyömiehestä tohtoriksi ja tohtorista edelleen valtiomieheksi. Koivisto on myös ensimmäinen presidenttimme, joka on syntynyt kaupungissa. Näin hän pystyi helposti puhuttelemaan yli puoluerajojen koko ajan kasvavaa kaupunkilaisväestöä. Koivisto sai toisen pääministerikautensa lopussa vielä mainetta miehenä, joka uskalsi vastustaa itseään Urho Kekkosta. Mauno Koivisto sai Kekkosen eron jälkeen 1982 pidetyissä presidentin valitsijamiesvaaleissa 144 valitsijamiestä taakseen. Valitsijamiesten kokouksessa häntä äänesti kuitenkin jo heti ensimmäisellä kierroksella 167 valitsijamiestä. Näin presidenttigalluppien kestosuosikista tuli vihdoin Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti.

Lisää aiheesta:

Mauno Henrik Koivisto syntyi Turussa 25.11.1923 puuseppä Juho Koiviston perheeseen. Kansakoulun jälkeen juoksupoikana. Liittyi 16-vuotiaana joulukuussa 1919 Kaarinan VPK:hon ja osallistui talvisodan aikana moniin sammutustehtäviin Jatkosodan alkaessa lähti vapaaehtoisena sotaan. Palveli ensin Aunuksen palokunnassa ja joutui koulutuksen jälkeen rintamalle. Palveli jatkosodan loppuvaiheessa Lauri Törnin johtamassa iskuryhmässä pikakivääri- ja konepistoolimiehenä. Sodan jälkeen opiskeli työn ohella iltaoppikoulussa. Ylioppilas 1949. Kansakoulunopettaja 1951-53. Opiskeli Turun yliopistossa. Valmistui filosofian kandidaatiksi ja lisensiaatiksi 1953. Väitteli tohtoriksi 1956. Helsingin työväen säästöpankin johtaja 1958-59 ja toimitusjohtaja 1959-67. Suomen Pankin pääjohtaja 1968-82. Valtiovarainministeri 1966-67. Pääministeri 19968-70, 1970 ja 1979-82. Tasavallan presidentti 1982-1994. Eläkkeelle siirryttyään Koivisto on kirjoittanut useita teoksia ja osallistunut aktiivisesti poliittiseen keskusteluun.