Maamme toinen presidentti Lauri Kristian Relander lukee Lahden radioaseman vihkiäisissä 22.4.1928 pitämänsä puheen. Äänite on vuodelta 1938, jolloin toimittaja Jussi Koskiluoma sai entisen presidentin uudelleen mikrofonin ääreen Lahden suuraseman 10-vuotisjuhlaohjelmassa. Relanderin puhe on hyvä esimerkki siitä, miten 1920-luvun lopulla radion uskottiin edistävän sekä materiaalista että henkistä hyvinvointia Suomessa. Myös Yleisradion omassa ohjelmatoiminnassa korostettiin tuolloin em. arvoja.

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä

Lauri Kr. Relander, Suomen tasavallan toinen presidentti 1925-31

Taustaa

Lauri Kristian Relander sai kansan suussa lempinimen Reissu-Lassi, kun hän teki presidenttikautensa aikana valtiovierailut Skandinavian ja Baltian maihin. Vaikka Relanderin matkat nykyisten mittapuiden mukaan tuntuvat kovin vaatimattomalta, ne leimasivat hänen presidenttikauttaan. Relanderin maine heikkona ja matkailevana presidenttinä ei kaikilta osin ole kuitenkaan täysin oikeudenmukainen. Relanderin osalta on muistettava, että hänen lähtökohtansa presidentin viran hoitamiselle olivat varsin epäedulliset. Poliittinen tilanne vuoden 1925 presidentin vaalien alla oli varsin sekava. Suuret porvarilliset puolueet - Kokoomus ja Maalaisliitto - eivät pystyneet asettamaan omaa ehdokastaan, vaan ne lähtivät vaaleihin "sammutetuin lyhdyin". Myös osanotto valitsijamiesvaaleihin jäi laimeaksi. Äänestysprosentti oli vain 39,7. Itse presidentinvaalissa porvarilliset puolueet taktikoivat kukin vuorollaan tunnetuimmat, mutta omalta kannaltaan epämiellyttävimmät ehdokkaat pois ratkaisevalta kolmannelta kierrokselta. Tässä "pudotuspelissä" nousi yllättäen ratkaisijan asemaan Ruotsalainen kansanpuolue. Näin kolmannella kierrokselle selviytyivät yllättäen ennakkoehdokkaiden ulkopuolelta Viipurin läänin maaherra Lauri Kristian Relander ja pienen Edistyspuoleen ehdokas Risto Ryti. Viimeisessä äänestyksessä Relander sai 172 ja Ryti 109 ääntä. Näin tasavallan toiseksi presidentiksi tuli valituksi todellinen musta hevonen. Vaalin jälkeen Relander merkitsi happamasti päiväkirjaansa eräässä lehdessä havaitsemansa lausahduksen: "Presidentinvaalissa kykypuolueet tekivät kaiken voitavansa, ettei kyky tulisi presidentiksi".

Lisää aiheesta:

Lauri Kristian Relander s. 31.5.1883 Kurkijoella. Filosofian tohtori 1913. Kunnostautui etenkin kasvinjalostustieteen alalla. Tieteellisen työn ohella Relander toimi Maalaisliiton kansanedustajana 1910-13 ja 1917-20. Eduskunnan puhemies 1919. Maanviljelyhallituksessa kasvintuotanto-osaston päällikkönä 1918-20. Nimitettiin Viipurin läänin maaherraksi 1920. Valittiin 1925 Suomen tasavallan toiseksi presidentiksi. Relander pyrki presidenttinä jatkamaan kansallisen eheytymisen linjaa. Merkittävä teko tässä suhteessa oli, että hän nimitti vuonna 1927 Väinö Tannerin sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen pääministeriksi. Relander hajotti kahteen otteeseen eduskunnan. Ensimmäisen kerran vuonna 1929 valtion virkapalkkoja koskevan riidan takia ja toisen kerran vuonna 1930 kommunistilakien läpiajamiseksi. Teot osoittivat, että heikkona presidenttinä pidetty Relander käytti tarvittaessa kaikkia valtaoikeuksiaan. Edeltäjästään poiketen hoiti valtiovierailujen avulla aktiivisesti myös ulkopolitiikkaa. Vuoden 1931 vaaleissa Maalaisliitto ei sisäisten erimielisyyksiensä vuoksi asettanut Relanderia enää ehdokkaakseen. Presidenttikautensa jälkeen Relander vetäytyi politiikasta. Hän toimi vuodesta 1931 kuolemaansa eli 9.2.1942 saakka Suomen Maalaisten Keskinäisen Palovakuutusyhtiön toimitusjohtajana.