Maikki Järnefelt-Palmgren levytti runsaasti kotimaista laulumusiikkia: Järnefeltiä, Sibeliusta, Merikantoa, Palmgrenia ja kansanlauluja. Johannes Brahmsin yksinlaulu op.63/5 Meine Liebe ist grün Felix Schumannin sanoihin edustaa laulajattaren harvalukuisia ulkomaisten laulujen äänityksiä. Levytys on tehty Tukholmassa lokakuussa 1904 ja säestäjänä toimii Armas Järnefelt.

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä


Maikki Järnefelt-Palmgren (1871-1929).

» Lue lisää aiheesta


Taustaa






Sopraano Maikki Järnefelt-Palmgren (1871-1929) oli 1900-luvun alkuvuosikymmenten suurimpia suomalaisen laulutaiteen edustajia ja merkittävä pedagogi. Hän koulutti kokonaisen sukupolven uusia laulajattaria ja julkaisi opetuksensa tueksi kaksi oppikirjaa: Laulutaiteen opas ja Jokapäiväiset lauluharjoitukseni.






Lisää aiheesta:



Maikki (Maria) Pakarinen syntyi Joensuussa 26.8.1871. Musikaalisen ja kultturellin perheen isä oli menestyvä kauppias, joten vanhemmat saattoivat tukea taloudellisesti lastensa taiteellisia taipumuksia. Opinnot Helsingin musiikkiopistossa tapahtuivat Abraham Ojanperän johdolla. Ensikonsertti oli vuonna 1890. Senaatin myöntämän apurahan turvin laulajatar jatkoi opintojaan Pariisissa Mathilde Marchesin johdolla ja myöhemmin Saksassa opettajanaan Julius Hey. Oopperan saralla Maikki Järnefelt-Palmgren tuli tunnetuksi valovoimaisena Wagner-laulajana. Hänellä oli useita kiinnityksiä Saksan eri oopperoissa (Breslau, Berliinin Kroll-ooppera, Magdeburg ja Düsseldorf). Hän yritti pariinkin otteeseen päästä laulamaan Bayreuthin Wagner-juhlille, mutta sopivia rooleja ei ollut tarjolla. Sen sijaan hän järjesti yhdessä ensimmäisen puolisonsa, säveltäjä-kapellimestari Armas Järnefeltin, ja Edvard Fazerin kanssa ensimmäiset Wagnerin oopperoiden kokonaisesitykset Suomessa 1904-06 (Tannhäuser, Valkyria ja Lentävä Hollantilainen). Wagnerin oopperat veivät Maikki Järnefelt-Palmgrenin myös Italiaan, missä hän loi uraa taiteilijanimellä Maria Campoferro. Hän esiintyi Torinon ja Riminin oopperoissa, mutta ei yrityksistä huolimatta päässyt koskaan laulamaan Milanon La Scalaan. Vähitellen oopperaura vaihtuikin laajoihin konserttikiertueisiin ympäri Eurooppaa.

1910 Maikki Järnefelt-Palmgren avioitui säveltäjä-pianisti Selim Palmgrenin kanssa. Pariskunta asettui Turkuun. Maikki Järnefelt-Palmgren sai itseoikeutetusti naispääosan Selim Palmgrenin uudessa oopperassa Daniel Hjort (1910). 1920-luvun alussa Palmgrenit viettivät viisi vuotta Yhdysvalloissa. Selim Palmgren toimi sävellyksen professorina Eastman School of Musicissa Rochesterissa ja Maikki Järnefelt-Palmgren teki konserttikiertueita ja jatkoi jo Suomessa aloittamaansa laulupedagogin tointa. 1929 laulajatar harjoitteli Turun tuomiokirkossa miehensä säveltämää Turun 700-vuotisjuhlakantaatin Turun lilja soolo-osuutta ja sai kesken kenraaliharjoitusten äkillisen aivoverenvuodon. Hän kuoli 4.7.1929 57-vuotiaana.

Laulajattaren molemmat puolisot, sekä Armas Järnefelt että Selim Palmgren sävelsivät runsaasti ohjelmistoa Maikki Järnefelt-Palmgrenille ja toimivat hänen säestäjinään. Hän oli vahva ja eläytyvä tulkitsija jopa liioitteluun saakka ja hänellä oli poikkeuksellisen laaja ohjelmisto aarioista ja liedeistä aina kansanlaulusovituksiin asti. Levytyksiä hän teki kahteen otteeseen; ensin 1900-luvun alussa ja uudelleen 1920-luvulla.