Suurelle yleisölle tuntematon Kalevi Sorsa ponnahti päivänpolitiikkaan vuonna 1969, kun hänet valittiin puheenjohtaja Rafael Paasion tuella Suomen sosialidemokraattisen puolueen puoluesihteeriksi. Sorsan poliittinen ura eteni hämmästyttävän nopeasti. Hänestä tuli pääministeri jo kolmen vuoden kuluttua. Kalevi Sorsa ei jäänyt tähdenlennoksi politiikan taivaalle, vaan hänestä tuli Suomen historian toistaiseksi pitkäaikaisin pääministeri (3649 vuorokautta eli lähes päivälleen kymmenen vuotta. Kalevi Sorsa syntyi Keuruulla 1930. Hänen lapsuutensa oli varsin liikkuva. Perheen isä toimi valtion rautateillä rakennusmestarina ja joutui muutamaan perheineen tietöiden mukana useaan kertaan eri paikkakunnille. Kalevi aloitti oppikoulun Jyväskylässä ja jatkoi sitä heti sotien jälkeen Lappeenrannassa. Hän jätti kuitenkin oppikoulun kesken, mikä aiheutti välirikon perheen kanssa. Kalevi teki sen jälkeen sekatöitä mm. sahalla ja rakennuksilla. Lisäksi hän pestautui iltanäyttelijäksi Lappeenrannan työväenteatteriin ja hakeutui toimitusharjoittelijaksi "Kansan työ" -lehteen. Kalevi Sorsa alkoi osallistua sosialidemokraattisen puolueen toimintaan Lappeenrannassa 1948. Seuraavana vuonna hän siirtyi Helsinkiin opiskelemaan Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa sanomalehtitutkintoa. Hän kustansi opintojaan vuosina 1950-55 työskentelemällä iltatoimittajana Sanomalehtien tietotoimistossa. Samaan aikaan Sorsa veti opintokerhoja sekä ohjasi näytelmiä Helsingin sosialidemokraattisissa nuoriso-osastoissa. Kalevi Sorsa kirjoitti myös runoja ja proosaa "Työläisnuoriso" ja "Vihuri" -lehtiin ja toimi jälkimmäisen lehden toimitussihteerinä ja päätoimittajana vuosina1952-55. Vuonna 1956 Sorsa siirtyi kustannusosakeyhtiö Tammeen, jonka kirjallisuustoimittajana hän toimi vuoteen 1959 saakka. Kirjallisuustoimittajana olleessaan Kalevi Sorsa sai suoritettua em. sanomalehtitutkinnon 1957. Kulttuuritoimintansa yhteydessä hän tutustui kouluhallituksen pääjohtajaan Reino Oittiseen, jonka avustuksella Kalevi Sorsa sai paikan UNESCO:n virkamiehenä Pariisista. UNESCO:ssa ollessaan Sorsa jatkoi opintojaan Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa, mistä hän valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi 1963. Kalevi Sorsa palasi Suomeen 1965 ja nimitettiin Suomen Unseco-toimikunnan pääsihteeriksi. Tästä tehtävästä hän siirtyi 1967 Opetusministeriön kansainvälisen osaston apulaisosastopäälliköksi. Sorsan valintaan puoluesihteeriksi vaikuttivat hänen kansainvälisissä tehtävissä saamansa kokemus ja kielitaito sekä se, että hän ei ollut osallistunut puolueen sisäisiin riitoihin. Rafael Paasion kehotuksesta Sorsa pyrki eduskuntaan 1970 ja tuli valituksi suurella äänimäärällä. Vaalit kuitenkin muuttivat poliittisia voimasuhteita ja vasemmisto menetti eduskuntaenemmistönsä. Uusi tilanne aiheutti poliittista epävakautta ja maan hallitus ehti vaihtua kolme kertaa, ennen kuin eduskunta hajotettiin ennenaikaisesti vuonna 1972. Vaalien jälkeen maahan muodostettiin Rafael Paasion johtama SDP:n vähemmistöhallitus, jonka ulkoministeriksi nimitettiin Kalevi Sorsa. Paasion vähemmistöhallitus jäi lyhytikäiseksi, sillä se ei halunnut tehdä päätöstä Suomen ja EEC:n välisestä kauppasopimuksesta. Tästä syystä Paasio suositteli laajapohjaisen hallituksen muodostamista ja ehdotti Kalevi Sorsaa uuden hallituksen muodostajaksi. Presidentti Kekkonen noudatti Paasion suositusta ja nimitti Kalevi Sorsan neljän puolueen hallituksen pääministeriksi 4.9.1972. Alkuvaikeuksien jälkeen Sorsan hallitus pääsi hyvään yhteistyöhön ja istui lähes kolme vuotta. Sorsan ensimmäinen hallitus erosi ennenaikaisten presidentinvaalien vuoksi 4.6.1975. Pari päivää myöhemmin Sorsa valittiin SDP:n puheenjohtajaksi Rafael Paasion jälkeen. Sorsan toinen eli ns. elvytyshallitus nimitettiin toukokuussa 1977. Maaliskuussa 1979 pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen se erosi ja maahan muodostettiin Mauno Koiviston johtama hallitus. Koiviston tultua valituksi presidentiksi Sorsa muodosti kolmannen ja vuoden 1983 eduskuntavaalien jälkeen neljännen hallituksensa. Kalevi Sorsan hallituksien aikana maamme taloudellinen ja sosiaalinen kehitys eteni suotuisasti. Pääministerinä Sorsa joutui paneutumaan talouspolitiikkaan, vaikka se ei ollutkaan alkujaan hänen vahvinta aluettaan. Kalevi Sorsa toimi vielä ulkoministerinä Harri Holkerin hallituksessa vuosina 1987-89 ja eduskunnan puhemiehenä 1989-91, vaikka hänet oli nimitetty 1987 Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi. Tätä virkaa hän hoiti päätoimisesti vuodet 1991-96. Kalevi Sorsan toiminta ei rajoittunut kotimaan politiikkaan ja oman puolueensa johtamiseen, vaan hän osallistui aktiivisesti myös kansainväliseen sosialidemokraattiseen liikkeeseen. Näissä yhteyksissä Sorsa tuki ETYK-prosessia ja ajoi maailman köyhien ja rikkauden maiden kuilun kaventamiseen liittyviä pyrkimyksiä. Vaikka Kalevi Sorsa on siirtyi vuonna 1996 taustalle päivänpolitiikasta, hän osallistui heikentyneestä terveydestään huolimatta yhteiskunnalliseen keskusteluun kirjojensa, lehtikirjoitustensa ja muitten esiintymistensä kautta kuolemaansa saakka. Sorsa menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen kotonaan Helsingissä 16.1.2004.