Margaretan rooli Gounod’n Faustissa oli pitkään Aino Ackten ohjelmistossa. Oopperan 3. näytöksen Jalokiviaaria (Ah! Je ris de me voir) hän levytti neljä eri kertaa. Pariisissa Fonotipialle äänitetyssä vuoden 1905 versiossa laulajatar kuuluttaa alussa itse: ”Faust: L’air des bijoux, chante´ par madame Aino Ackte ” (vapaasti suomennettuna: ”Faust: Jalokiviaaria, laulaa rouva Aino Ackte”).

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä

Aino Ackte (1876-1944).

Taustaa

Sopraano Aino Ackte (oik. Achte) (1876-1944) oli yksi 1900-luvun alun suomalaisen oopperataiteen uranuurtajista ja merkittävä kansainvälisen uran tehnyt oopperadiiva. Hän oli huomattava kulttuuripersoona, joka ajoi suomalaisen kulttuurin asiaa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 hän oli aktiivisesti järjestämässä suomalaisen musiikin konsertteja. Vuonna 1911 Aino Ackte oli mukana perustamassa Suomalaista oopperaa, mutta riitaantui ja lähti. Vuosina 1912-16 ja 1930 hän järjesti kesäisin oopperajuhlia Savonlinnaan.

Lisää aiheesta:

Aino Ackte syntyi 23.4.1876 Helsingissä. Vanhemmat mezzosopraano Emmy Achte ja säveltäjä-kapellimestari Lorenz Nikolai Achte, opettivat 1880-luvulla perustamassaan Helsingin lukkari- ja urkurikoulussa. Varhaisimman laulunopetuksen Aino Ackte saikin äidiltään. Ensikonsertin hän piti 17-vuotiaana. 1894 hänet hyväksyttiin opiskelemaan laulua Pariisin konservatorioon Edmond Duvernoyn johdolla. Kolme vuotta myöhemmin hän debytoi Pariisin Suuressa oopperassa Margaretan roolissa Charles Gounod’n Faustissa. Menestyksekäs debyytti johti kuuden vuoden kiinnitykseen (1897-1903). Monien lyyristen roolien lisäksi Ackte lauloi myös dramaattisia osia muun muassa Wagnerin oopperoissa (Tannhäuser, Lohengrin). Vuodet 1904-06 Aino Ackte oli kiinnitettynä New Yorkin Metropolitan-oopperaan ja myöhemmin Lontoon Covent Gardeniin. Merkittävimpänä roolityönään laulajatar piti Richard Straussin Salome-oopperan nimiosaa. Roolista tuli hänelle lähes pakkomielle, joka sai täyttymyksensä 1910 Covent Gardenissa sir Thomas Beechamin johdolla.

Kansainvälisen uransa Aino Ackte lopetti jo 1913, mutta esiintyi vielä kotimaassa. Jäähyväisnäytäntö Suomalaisessa oopperassa oli vasta 1920 Giacomo Puccinin Toscassa, joskin hän vielä 54-vuotiaana 1930 lauloi viimeisillä järjestämillään Savonlinnan oopperajuhlilla Madetojan Pohjalaisissa nuoren Liisan osan, tosin erityispyynnöstä. Aktiivisen oopperauransa aikana Ackte piti myös runsaasti soolokonsertteja ympäri Suomea. Levytyksiä hän teki noin kymmenen vuoden ajan 1902-13, mutta pääpaino oli 1900-luvun alussa, jolloin hän oli vielä Pariisin Suuren oopperan tähti. Laulajanuransa jälkeen Aino Ackte toimi laulupedagogina, vahvana kulttuurivaikuttajana ja vuodet 1938-39 myös Suomalaisen oopperan johtajana. Aino Ackte kuoli haimasyöpään 68-vuotiaana 8.8.1944 Vihdin Nummelassa.