Vuonna 1923 saksalainen kansatieteellinen retkikunta vieraili Suomessa. Retkikunnalla oli mukanaan äänityslaitteet. Kansatieteellisten äänityksien ohella retkikunta taltioi E. N. Setälän puheen ylioppilaille. Todennäköisesti tätä äänitystä ei ole suoritettu minkään juhlan yhteydessä, vaan Setälä on esittänyt taltiointia varten katkelman jostakin aikaisemmasta puheestaan. Näyte on kuitenkin hyvä esimerkki Setälän juhlallisesta tyylistä ja aikakautensa yleisestä retoriikasta.

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä


Emil Nestor Setälä - kielitieteilijä ja poliitikko.

» Lue lisää aiheesta


Taustaa



Emil Nestor Setälä oli tunnettu ylevätyylisenä puhujana. Turun yliopiston kanslerina hän aloitti eräässä vuosijuhlassa puheensa yleisölle suunnatulla retorisella kysymyksellä: "Minä kysyn teiltä, kuulijani, oliko se pelkkä sattuma, että samana vuonna, jolloin Henrik Gabriel Porthan kuoli, Johan Ludvig Runeberg syntyi? Oliko se pelkkä sattuma?". Tällöin Setälän tieteellisiin vastustajiin kuulunut uskontotieteilijä Uno Harva nousi ja letkautti: "Kyllä, kyllä se oli pelkkä sattuma." Setälä vaikutti kuitenkin Suomen historiaan enemmän kahdella muulla tavalla - kielitieteilijänä ja itsenäisyysvaiheen merkittävänä valtiomiehenä. Setälä syntyi 1864 Kokemäellä maanviljelijäperheeseen. Tuleva kielitieteilijä julkaisi jo 16-vuotiaana Hämeenlinnan lyseon oppilaana "Suomen kielen lauseopin". Vaikka teos on sittemmin osoittautunut pääosin plagiaatiksi, se kertoi nuoren miehen poikkeuksellisesta lahjakkuudesta. Itsenäiselle tutkijauralle Setälä lähti viimeisenä koulukesänään, kun hän tutki Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran stipendin turvin Ylä-Satakunnan murretta ja julkaisi tutkimustuloksensa pian ylioppilaaksi (1883) tulonsa jälkeen. Setälä väitteli tohtoriksi neljä vuotta myöhemmin tempusten ja modusten historiaa suomalais-ugrilaisissa kielissä käsittelevällä tutkimuksella. Siinä käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa nuorgrammaattista menetelmää, jonka mukaan kieli kehittyy tiettyjä sääntöjä noudattaen. Setälä nimitettiin 1887 vain 23-vuotiaana suomalais-ugrilaisen kielitieteen dosentiksi. Hän toimi Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professorina 1893-1929 ja Turun yliopiston kanslerina 1926-35. Setälän tieteellisen työn tunnetuin teos oli kuitenkin hänen kielioppinsa, jota käytettiin lähes puoli vuosisataa oppikirjana Suomen koululaitoksessa. Valtiolliseen toimintaan Setälä osallistui eduskunnan jäsenenä, ministerinä ja diplomaattina. Hän oli valtiopäivillä 1904-06 pappissäädyn edustajana ja kuului 1905 siihen komiteaan, joka laati ehdotuksen uudeksi valtiopäiväjärjestykseksi ja vaalilaiksi. Yksikamarisen eduskunnan jäseneksi Setälä valittiin vuosiksi 1907-10 ja 1917-27. Emil Nestor Setälä oli itsenäisyyssenaatin (hallituksen) kirkollisasiain toimituskunnan (Opetusministeriön) päällikkö. Hän laati itsenäisyysjulistuksen sanamuodon ja oli yksi sen kahdestatoista allekirjoittajasta. Setälä toimi myöhemmin ministerinä pariin otteeseen (opetusministerinä 1925 ja ulkoministerinä 1926). Lisäksi hän edusti Suomea suurlähettiläänä Tanskassa ja Unkarissa vuosina 1927-30.






Lisää aiheesta:



Emil Nestor Setälä syntyi 27.2.2864 Kokemäellä. Vanhemmat: maanviljelijä Otto Setälä ja Sofia, os. Heikkilä. Ylioppilas 1883, lisensiaatti ja suomalais-ugrilaisen kielitieteen dosentti 1887, priimustohtori 1890. Useita tutkimusmatkoja liiviläisten ja vepsäläisten keskuuteen vuosina 1888-1916. Avioliitot: kirjailija Helmi Krohn 1891-1913 ja Kristi Thomsen 1913-35. Suomen kielen ja kirjallisuuden professori 1893-1929, Turun yliopiston kansleri 1926-35. Valvoja -lehden päätoimittaja 1897-1905 ja "Finnisch-ugrische Forschungen" -julkaisun päätoimittaja 1901-35. Pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1904-05 ja nuorsuomalaisten (vuodesta 1918 Kokoomuksen) kansanedustajana 1907-10, 1917-27. Kokoomus-puolueen puheenjohtaja 1920-21. Itsenäisyyssenaatin jäsen 1917-18, opetusministeri 1925, ulkoasiainministeri 1926. Suomen lähettiläs Kööpenhaminassa ja Budapestissa 1927-30. Valtioneuvos 1934. Setälä kuoli matkalla Helsinkiin 8.2.1935.