Matti Nykänen oli jo voittanut Calgaryn talvikisoissa Kanadassa normaalimäen kullan. Pystyisikö Nykänen ottamaan olympiakullan myös suurmäessä? Suurmäen kilpailua jouduttiin siirtämään kahdesti kovan tuulen takia. Totuuden hetki koitti 23. päivä helmikuuta 1988 Olympic Parkissa. Matti ei jätä mitään sattuman varaan. Jo ensimmäisellä hypyllään hän tekee uuden mäkiennätyksen ja menee 7,1 pisteen johtoon. Toinen hyppy on jo varmistelua. Nykäsen toinen olympiakulta Calgaryn kisoissa on tosiasia ja lisää on tulossa...

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä

Matti Nykäsen voittohyppy Calgaryn olympialaisten 90 m:n mäessä. Hän on ensimmäinen mäkimies, joka on voittanut suurmäen peräkkäisissä kisoissa. Kuva: Lehtikuva.

Taustaa

Monet mäkihypyn ystävät ja asiantuntijat olivat vuosina 1985-87 huolissaan, pystyisikö Matti Nykänen osallistumaan enää Calgaryn olympiakisoihin. Nykänen oli passitettu kotimaahan kesken maailmancupin kiertueen Lake Placidista joulukuussa 1985 ja Keski-Euroopan mäkiviikolta tammikuussa 1987 omapäisen käyttäytymisen ja liiallisen alkoholinkäytön takia. Esikoisen syntyminen kesällä 1987 rauhoitti kuitenkin reippaaseen elämään mieltynyttä mäkimestaria niin paljon, että hän ryhtyi vakavissaan harjoittelemaan seuraavana vuonna Kanadan Calgaryssä pidettäviä talviolympialaisia varten. Harjoittelu ja säännöllinen elämä tuottivatkin tuloksia. Calgaryn normaalimäen kilpailussa 23.2.1988 Nykänen näytti kyntensä. Hän hyppäsi molempien kierrosten pisimmät hypyt ja voitti hopealle sijoittuneen Tsekkoslovakian Pavel Plocin 17 pisteellä. Matti asetti itselleen uuden tavoitteen. Hän halusi voittaa myös suurmäen kilpailun. Matti Nykänen oli voittanut suurmäen neljä vuotta aikaisemmin Sarajevon kisoissa. Jos temppu onnistuisi nyt uudelleen, hän olisi maailman ensimmäinen mäkihyppääjä, joka on pystynyt voittamaan suurmäen kaksissa peräkkäisissä olympiakisoissa. Luonnonvoimat tuntuivat kuitenkin olevan Matin suunnitelmien esteenä. Suurmäen kilpailua jouduttiin siirtämään kaksi kertaa voimakkaan Chinook-tuulen takia. Suurmäen kilpailu päästiin kuitenkin suorittamaan 23. päivä helmikuuta 1988. Kilpailun siirtyminen ei ollut vaikuttanut Matti Nykäsen latautumiseen. Jo ensimmäisellä hypyllään Matti tekee uuden mäkiennätyksen 118,5 metriä ja menee kilpailun kärkeen 7,1 pisteen erolla toisena olevaan Norjan Erik Johnseniin nähden. Nykäsen ennätyshypyn selosti suomalaisille radiokuuntelijoille Juhani Sipilä. Nykäsen toinen, 107 metriä kantanut hyppy oli sitten jo enemmän varmistelua, vaikka Paavo Noponen kuvasikin sitä värikkääseen tyyliinsä. Kuuntelijat saivat myös tuoreeltaan mestarin kommentit, kun Antero Viherkenttä sai Matin haastatteluun heti hypyn jälkeen mäkimontussa. Vaikka Matti Nykänen oli tehnyt urheiluhistoriaa suurmäen jälkeen, lisää menestystä oli tulossa. Seuraavana päivänä hypätyssä joukkuemäen kilpailussa Matti tekee pisimmät hypyt - 115,5 ja 114,5 metriä - ja varmistaa niillä Suomen joukkueen voiton. Matti Nykänen oli kolmella kultamitalillaan Calgaryn talvikisojen menestyksekkäin urheilija yhdessä hollantilaisen pikaluistelijattaren Yvonne van Gennipin kanssa.

Lisää aiheesta:

Matti Nykänen

Matti Nykänen syntyi Jyväskylässä 17.7.1963. Kuten monet jyväskyläläiset pojat, Mattikin hyppäsi talvisin pienistä hyppyreistä jo aivan lapsena. Matti poikkesi kuitenkin monista kaltaisistaan siinä, että hän aloitti mäkihypyn harjoittelun vakavassa mielessä jo 12-vuotiaana. Parhaina talvina nuori Matti teki jopa 2000 harjoitushyppyä. Tunnollinen harjoittelu ja luontaiset kyvyt alkoivat tuottaa myös tuloksia. Vuonna 1981 Matti nousi maailman huipulle voittamalla nuorten maailmanmestaruuden. Läpimurto aikuisten sarjassa tapahtui dramaattisissa olosuhteissa seuraavana vuonna Oslossa. MM-hiihtojen viimeinen päivä avautui 28.2.1982 Oslossa sumuisena ja sateisena. Suomalaisten tunnelmaa huononsi vielä se, että joukkueemme ei ollut voittanut vielä yhtään kultamitalia. Jos MM-hiihtojen huipennukseksi ajateltu suurmäen kilpailu jouduttaisiin sumun ja lumisateen vuoksi peruuttamaan, viimeinenkin tilaisuus Suomen urheilumaineen pelastamiseksi olisi menetetty. Mäkituomaristo pohti asiaa ja pitkään ja päätti sitten, että suurmäen kilpailu kaikesta huolimatta aloitetaan. Huippuhyppääjien kuopus, Matti Nykänen, osoittautuu kilpailun kovahermoisimmaksi. Hän tekee molempien kierrosten pisimmät hypyt, 108,5 ja 102,5 metriä. Voitto Nykäselle ja kaivattu kultamitali Suomelle! Sarajevon olympialaisten aikaan Matti Nykänen on vasta 20-vuotias, mutta osoittaa häikäisevää ylivoimaa. Hän tekee suurmäen kilpailussa uuden mäkiennätyksen 116 metriä ja varmistaa toisella hypyllään olympiahistorian ylivoimaisimman voiton (17,5 pisteellä) itselleen. Seuraavana vuonna Nykänen tekee jälleen mäkihistoriaa. Planican lentomäessä Matti hyppää uuden maailmaennätyksen 191 metriä. Sen jälkeen Nykäsen elämäntavat vievät hetkeksi pohjan pois urheilumenestykseltä. Avioituminen ja esikoislapsen syntyminen vuonna 1987 saavat kuitenkin mestarin rauhoittumaan. Tiukka harjoittelukausi tuo viimeisen suurmenestyksen Calgaryn kisoissa. Calgaryn jälkeen Matti Nykänen alkoi esiintyä yhä useammin lehtien palstoilla ei niinkään urheiluun liittyvissä asioissa kuin värikkään elämäntapansa ansiosta. Samaan aikaan menestys mäessä alkoi myös hiipua. Urheilu-uransa jälkeen Matti Nykänen on toiminut monenlaisissa tehtävissä yksityisyrittäjästä laulajaan ja jopa strippariin saakka. Vaalin kolmannen kierroksen tuloksen julkilukijana toimii valitsijamies ja kansanedustaja Väinö Leskinen. Vaalin tuloksen lukee suomeksi ja ruotsiksi eduskunnan sihteeri, varatuomari Olavi Salervo.