Kevään 2003 eduskuntavaalikamppailun aikana oppositiojohtaja Anneli Jäätteenmäki arvosteli pääministeri Paavo Lipposta mm. siitä, että Lipponen oli antanut USA:lle liian pitkälle meneviä lupauksia Suomen osallistumisesta Irakin kriisiin. Myöhemmin tuli ilmi, että Jäätteenmäki oli lainannut arvoste-lussaan UM:n salaisia asiakirjoja. Asia nousi uudelleen esille toukokuussa 2003, kun Jäätteenmäestä itsestään oli tullut pääministeri. Hän antoi Irak-jupakka koskevan ilmoituksen eduskunnalle 18.6.2003. Ilmoitus johti välitttömästi poliittiseen kriisiin, jonka seurauksena Jäätteenmäki ilmoitti itse eroavansa pääministerin tehtävästä. [ ]

Kuuntele ääninäyte tästä

Näytteet ovat RealAudio-muodossa,
niiden kuuntelemiseen tarvittavan ilmaisen ohjelman saat täältä

Anneli Jäätteenmäki. Kuva: Jyrki Valkama / YLE Valokuva-arkisto.

Taustaa

Irak-jupakka ja pääministeri Jäätteenmäen ero. Yhdysvallat ryhtyi suunnittelemaan syksyllä 2002 sotatoimia Irakia vastaan kaataakseen Saddam Husseinin hallinnon. Tähän liittyen Yhdysvaltain hallitus tiedusteli marraskuussa 2002 Suomen halukkuuutta osallistua mahdollisen Irakin sodan jälkiselvittelyihin. Presidentti Tarja Halosen Suomen hallituksen tärkeimpien ministereiden muodostama ulko- ja turvallissuuspoliittinen valiokunta (UTVA) käsitteli tuolloin asiaa ja totesi, että "Suomella on kohtuulliset valmiudet osallistua YK-johtoisen Irakin jälleenrakennukseen ja humanitaarisen avun antamiseen. Pääministeri Paavo Lipponen vieraili puolestaan joulukuussa Washingtonissa ja tapasi siellä 9.12.2003 presidentti George W. Bushin. Suomen ulkoasiainministeriö (UM) laati tapaamisesta normaalin keskustelumuistion, joka merkittiin salaiseksi. Suomessa alkoi tammikuussa 2003 eduskuntavaalikamppailu. Se sai nopeasti pääministeri-vaalin leiman, koska uuden perustuslain hengen mukaan vaaleissa suurimman edustajamäärän saaneen puolueen puheenjohtajasta tulisi melkoisella varmuudella myös uuden hallituksen pääministeri. Tässä tilanteessa Anneli Jäätteenmäestä, suurimman oppositiopuolueen - Suomen Keskustan - puheenjohtajana, tuli lähes automaattisesti istuvan pääministerin ja SDP:n puheenjohtajan Paavo Lipposen ykköshaastaja. Jäätteenmäki arvosteli vaalikamppailun aikana useassa yhteydessä Suomen ulkopoliittista johtoa ja erityisesti istuvaa pääministeriä Paavo Lipposta siitä, että Suomi oli antanut liian hätäisesti lupauksia Yhdysvalloille auttaa Irakin sodan jälkihoidossa ennen kuin YK on sitä edes pyytänyt ja myöhemmin vielä siitä, että lupausten takia Yhdysvalloissa ymmärretään Suomen kuuluvan Irakin vastaiseen koalitioon. Jäätteenmäen kritiikille antoi lisäpohjaa Yhdysvaltain hallituksen 28.2.2003 järjestämä "Coalition briefing -kokous" Washingtonissa. Siihen oli kutsuttu mukaan edustajia 30 valtiosta, jotka olivat tavalla tai toisella luvanneet auttaa Irakin kriisissä. Tässä tilaisuudessa oli mukana myös suomalaisia virkamiestason edustajia. He laativat tilaisuudesta raportin. Tämäkin raportti vuoti myöhemmin julkisuuteen. Jäätteenmäki arvosteli Lipposta myös nettipäiväkirjassaan ja käytti siinä muotoiluja, jotka myöhemmin ilmenivät suoriksi lainauksiksi UM:n salaisista raporteista. Paavo Lipponen puolestaan torjui vaalikamppailun aikana Jäätteenmäen Suomen Irak-politiikkaan kohdistaman arvostelun. Vaikka vaalikamppailun aikana käytiin keskustelua monesta muustakin aiheesta, Irak-väittelu kohosi siinä näkyvimmin esille. On kuitenkin erittäin vaikea arvioida sitä, mikä vaikutus Jäätteenmäen Irak-kritiikillä oli lopulta Keskustan vaalimenestykseen. Joka tapauksessa hänen johtamansa Suomen Keskusta lisäsi 16.3.2003 pidetyissä vaaleissa merkittävästi kannatustaan ja siitä tuli eduskunnan suurin puolue. Vaalien jälkeen käynnistettiin uuden perustuslain mukaan hallitusneuvottelut Anneli Jäätteenmäen johdolla. Melko ripeästi edenneiden neuvottelujen jälkeen presidentti Tarja Halonen nimitti 17.4.2003 Jäätteenmäen hallituksen. Sen rungon muodostivat Keskusta ja SDP täydennettynä kahdella RKP:n ministerillä. Toukokuussa vaalikamppailun aikaiset tapahtumat nousivat jälleen esille eri tiedotusvälineissä. Tässä yhteydessä paljastui, että presidentti Halosen avustaja Martti Manninen oli faxannut Jäätteenmäelle salassa pidettäviä asiakirjoja. Asiasta syntyneen keskustelun vuoksi pääministeri Jäätteenmäki antoi Irak-jupakkaa koskevan ilmoituksen eduskunnalle aamupäivällä 18.6.2003. Heti ilmoituksen jälkeen käydyssä keskustelussa kansanedustaja Jouni Backman ilmoitti, ettei pääministerin ilmoitus tyydytä SDP:tä. Myös muiden puolueiden taholta arvosteltiin pääministerin ilmoitusta. Syntynyttä poliittista kriisiä lisäsi samana päivänä klo 15.49 Martti Mannisen STT:n välityksellä antama tiedote. Siinä Manninen kertoi, että Jäätteenmäki oli pyytänyt häneltä Irak-aineistoa ennen ensimmäistä vaalikeskustelua. Mannisen ilmoituksen jälkeen Jäätteenmäen asema pääministerinä kävi entistä tukalammaksi. Alkuillasta käytyjen neuvottelujen jälkeen Jäätteenmäki pitikin tiedotustilaisuuden, missä hän ilmoitti eroavansa. Jäätteenmäki totesi tuolloin, että "poliittista luottamusta on tai sitten sitä ei ole". Eroilmoitus päätti Suomen poliittisen historian viime vuosien kenties dramaattisimman päivän.

Lisää aiheesta:

Anneli Tuulikki Jäätteenmäki: syntynyt Lapualla 11.2.1955. Vanhemmat: maanviljelijä Oiva Jaakoppi ja emäntä Anna (Anni) Irja Jäätteenmäki, os. Latvala. Puoliso: uutispäällikkö Jorma Melleri (1994 - ). Ylioppilas 1974, oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari 1980. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston lakimies 1981, ulkoasiainministerin avustaja 1982-83, Lapuan kaupungin lakimies. Kansanedustaja vuodesta 1987 alkaen. Oikeusministeri 1994-95. Suomen Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 1991-94 ja 1999-2000. Puolueen varapuheenjohtaja 2000-2002 ja puheenjohtaja 2002. Jäätteenmäellä on lisäksi ollut monia luottamustoimia. Julkaisut: Oikeus voittaa (1999) ja Sillanrakentaja (2002). Harrastukset: kuntoilu, kuvataide ja kirjallisuus. Anneli Jäätteenmäen nousu politiikan huipulle alkoi vuonna 2000, kun presidentinvaaleissa niukasti toiseksi jäänyt Keskustan puheenjohtaja Esko Aho halusi pitää sapattivuoden ja opiskella Yhdysvalloissa. Anneli Jäätteenmäki valittiin silloin Ahon sapattivuoden ajaksi "vt. puheenjohtajaksi". Hän sai yllättävänkin nopeasti puolueensa johtajuuden haltuunsa ja kohosi Keskustan kenttäväen suosikiksi. Kun Esko Aho palasi sapattivuodeltaan takaisin puolueen johtajaksi, se ei oikein onnistunut ilmeisesti osittain Jäätteenmäen vahvistuneen aseman takia. Esko Aho teki tilanteesta omat johtopäätöksensä ja päätti vetäytyä omasta aloittestaan puolueensa johdosta. Vuonna 2002 pidetyssä puoluekokouksessa Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin selvällä enemmistöllä Anneli Jäätteenmäki. Irak-jupakan jälkeen Jäätteenmäki puolestaan ilmoitti vetäytyvänsä Keskustan johdosta. Puolueelle valitaankin tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan uusi puheenjohtaja lokakuussa 2003 pidettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa. On kuitenkin todennäköistä, että varsin karismaattiseksi johtajaksi osoittautunut Anneli Jäätteenmäki palaa vielä politiikan huipulle.