MIKSI KÄÄRME LIPOO KIELTÄÄN?

2.4.2003 Käärmekammoisten mielestä eräs kaikkein inhottavimpia piirteitä käärmeissä on niiden kaksihaarainen kieli, joka livahtelee ulos ja sisään suusta. Vaan mistä se johtuu, että käärme lipoo kieltään? Kysymyksen jäljille päästiin jo vuonna 1809, jolloin tanskalainen lääkäri ja eläinten rakenteen tutkija Ludwig Levin Jacobson havaitsi matelijoiden päässä Jakobsonin elimen, joka lähes kaikilla muilla eläimillä on surkastunut. Sen toiminnasta ei kuitenkaan vielä silloin tiedetty mitään, eikä silloin siis tiedetty, että kielen avulla käärme haistaa. Kun käärme haluaa selvittää mitä kaikkea sen ympäristössä oikein on, se työntää kielensä ulos yläleuassa olevasta kolosta ja kurottaa sen kohti tutkittavaa kohdetta. Kieli on kaksihaarainen, mistä on hyötyä sikäli, että käärme voi sen avulla haistaa stereona, niin kuin ihmiset kuulevat tai näkevät. Kun se on saanut poimituksi kielen pintaan hajuhiukkasia, se vetää kielen takaisin suuonteloon, ja siellä se asettaa kielen siihen kohtaan, josta avautuvat kanavat Jacobsonin elimiin. Kieli siis kuljettaa hajuviestejä, ja Jakobsonin elimessä ne aistitaan. Käärmeen hajuaistin mekanismit eivät siis heti selvinneet, mutta käärmeiden tarkka hajuaisti on sen sijaan ollut jo pitkään tiedossa. Jo 1920-luvulla saksalaisten tutkijoiden kokeissa kävi ilmi, että kun kuollutta hiirtä vedettiin maata pitkin, pystyi kyykäärme sen jättämiä hajujälkiä seuraamalla löytämään hiiren. Ja vastaavasti, kun lasilevyn pintaa hangattiin naaraskäärmeen iholla, osasi koiras jäljittää nopeasti nahan viitoittaman reitin. Ja hyvä hajuaisti on käärmeelle elintärkeä, sillä sen maailma perustuu hajuihin, ja haistelemalla koiras löytää naaraan ja haistelemalla käärmeet saavat myös saaliin kiinni.

Tietoiskut

Kyykäärme. Kuva: Juha Laaksonen

Miksi käärme lipoo kieltään? (2.4.2003)