KYSYMYKSIÄ: Linnut

 

Talojen katoilla pesii lokkeja. Ovatko ne kala- vai harmaalokkeja, mistä nämä erottaa toisistaan? Miksi ne ovat vallanneet talojen katot? Sirpa Allonen Valkopäisiä, harmaaselkäisiä lokkeja, joilla on mustat siiven kärjet, on kaksi lajia. Pienikokoinen ja kiltinnäköinen on kalalokki. Sillä on ohut keltainen nokka ja kellanvihreät jalat. Isokokoinen ja vihaisennäköinen on harmaalokki. Sen koivet ovat yleensä punertavat ja paksussa keltaisessa nokassa on selvä punainen täplä. Nuoret lokit ovat harmahtavanruskehtavia, mutta koon perusteella erotettavissa toisistaan. Kalalokki on parinkymmenen viime vuoden aikana sopeutunut kaupunkielämään erinomaisesti. Esimerkiksi Helsingissä rakennusten katoilla pesii useita satoja kalalokkipareja. Ne ilmeisesti rinnastavat katot avariin kallioluotoihin, joilla on tilaa pesiä ja vähän petoja. Pesimämenestys katoilla on todennäköisesti hyvä, joten kattopesinnät tulevat vielä yleistymään. Kalalokkien pesiä on löytynyt myös sadekouruista, katulamppujen kupujen päältä, varastotelineiltä ja kesäteloille jätetyistä purjeveneistä. Jotkut linnut ovat alkaneet pesiä vanhoissa variksen pesissäkin. Harmaalokki on myös suhteellisen yleinen kattopesijä. takaisin ylös   Osallistuuko fasaanikoiras perheen huolehtimiseen vai keskittyykö se lähinnä pullistelemiseen? Siltä se ainakin vaikuttaa. Tiina Nieminen Fasaanikukon jyhkeä soidinrääkäisy ja siipien äänekäs ravistelu on monille tuttu kevättapahtuma. Koiras pyrkii uhollaan osoittamaan voimansa toisille koiraille ja lähialueen naaraille. Vahvin kukko on parhaassa asemassa ja kokoaa haaremiinsa useita naaraita. Nuori ja heiveröinen koiras jää usein kokonaan ilman kumppania. Haaremin omistaja huolehtii naaraista yleensä vain siihen asti kun ne aloittavat pesinnän. Tämän jälkeen naaras saa huolehtia hautomisesta ja poikueesta yksin. Eli fasaanikoiras keskittyy lähinnä pullistelemiseen, kuten kysyjä on arvellutkin. takaisin ylös   Kävin retkellä Espoon Suomenojalla ja havaitsin siellä nokikanoja. Jotkut pesivät aivan ulkoilupolun vieressä. Ovatko nokikanat hyviä lentämään, mitä ne syövät ja miltä poikaset näyttävät? Kari Turunen 12v. Nokikanat ovat mustia, muodoltaan pyöreähköjä lintuja, joilla on norsunluun värinen nokka ja otsakilpi. Ne ovat tunnistettavissa jo kaukaa nykivän uintityylin perusteella. Nokikanoja näkee harvoin lennossa. Lentoon päästäkseen niiden on juostava pitkään veden pintaa roiskuttaen. Kun nokikanat kävelevät maalla, kiinnittyy huomio niiden suuriin, liuskamaisiin varpaisiin. Nokikanat sukeltavat ravinnokseen vesikasveja ja pieniä vesieläimiä. Pienet poikaset ovat yllättävän kirkkaanvärisiä. Niillä on punertava pää, sinertävä silmälaikku ja kellertävää höyhennystä päälaella. Kerjätessään ruokaa ne päästelevät jatkuvasti ääntä, joka muistuttaa ruosteisen oven narinaa. Tänä vuonna nokikanan poikaset kuoriutuivat aikaisin. Ensimmäiset nähtiin Espoon Suomenojalla jo toukokuun 22 päivä. takaisin ylös   Pesivätkö muuttolinnut myös niissä maissa, jonne ne täältä syksyn tullen muuttavat? Tipsu Paananen Monien lintujen pitkä muuttomatka on ihmetyttänyt ihmisiä. Miksi linnut tekevät vuosittain valtavan muuttomatkan, eikö etelässä olisi paremmat pesimismahdollisuudet. Eipä kuitenkaan ole. Linnut eivät pesi talvehtimisalueillaan, koska siellä olosuhteet eivät kesällä yleensä ole pesimiseen suosiolliset ja kilpailu sikäläisten lajien kanssa saattaa muodostua ongelmaksi. Pesimäpaikoista voi olla pulaa, ravinto ei ole sopivaa, sikäläisiin tauteihin ei ole vastustuskykyä ja saalistajia voi olla enemmän. Vaikka muuttomatka on pitkä, se kannattaa tehdä. Lapissa retkeilleet tietävät, miten paljon ravintoa Pohjolassa on kesällä hyönteissyöjille tarjolla. Jotkut vaelluslinnut, kuten käpylinnut, saattavat pesiä kaukana synnyinalueiltaan, mutta niillä ei olekaan tarkkaa talvehtimisaluetta. takaisin ylös

Linnut

Lokki. Kuva: Juha Laaksonen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Fasaani. Kuva: Juha Laaksonen

 

 

 

 

Nokikana. Kuva: Juha Laaksonen