KYSYMYKSIÄ: Matelijat

 

Mitä nuijapäät syövät lammikoissa? Aleksi Kukkonen Sammakko laskee kutunsa lätäköihin, ja kutuhyytelöstä kehittyy nuijapäitä, jotka elävät ja kasvavat lammikoissa noin 10 viikkoa ennen maalle siirtymistään. Sammakon toukat syövät aluksi mätimunien suojana ollutta hyytelöä. Sen jälkeen ne riipivät ravinnokseen sarveishampaillaan leviä ja bakteerimassaa kasvien pinnalta ja rantakalliosta. Myöhemmin vähän kasvettuaan nuijapäät alkavat syödä myös pieniä vesieläimiä. Nuijapäät ovat itsekin monien eläinten ruokaa. Ne maistuvat mm. vesissä eläville petohyönteisille ja niiden toukille, pienille kaloille ja joillekin linnuille, kuten variksille. Lisäksi niiden kehitystä haittaa esimerkiksi se, että koko kotilätäkkö saattaa toisinaan kuivua ennen aikojaan. Nuijapään elämässä on niin paljon uhkia, että vain muutama prosentti munista kehittyy aikuisiksi sammakoiksi sukua jatkamaan. takaisin ylös   Näin kesällä hännättömän sisiliskon. Onko sille sattunut joku turma, kuka olisi käynyt kimppuun? Mitä sisiliskot syövät, ovatko samat kaverit ensi vuonnakin pihallamme. Siru Lappalainen Kuopio Ehkä sisiliskoa on joku todella ahdistellut, jos se on häntänsä irrottanut hämäykseksi kiemurtelemaan. Hännän jättäminen ahdistajan tai pedon saaliiksi voi pelastaa sisiliskon hengen, mutta samalla se menettää arvokkaan ravintovaraston. Jos sisilisko menettää häntänsä syksyllä, talvehtiminen ei onnistu, mutta jos onnettomuus tapahtuu alkukesällä, on aikaa vielä kasvattaa uusi häntä, joskaan se ei yleensä ole entisen veroinen. Suomessa sisiliskot joutuvat usein pikkunisäkkäiden, kyyn ja lepinkäisten ruokalistalle. Etelä-Euroopassa tuulihaukat käyttävät sisiliskoja pääravintonaan. Sisiliskot itse syövät hämähäkkejä, lukkeja, perhosia, kaksisiipisiä ja kaskaita. Suurikokoiset liskot saalistavat järeämmän kokoisia saaliita kuin pienemmät. Sisiliskot ovat paikkauskollisia. Koiraat liikkuvat elämänsä aikana vain muutaman aarin alueella, naaraat vielä vähemmän. Ei tarvitse turhaan liikkua, jos alueella on sopivia saalistusmaastoja, auringonottopaikkoja ja yöpymiskoloja. takaisin ylös   Aika kookas rupikonna oli jäänyt auton alle. Ketkä muut kuin ihminen ovat sen vihollisia, onko liikenne yleisin kuolinsyy? Mitä rupikonnat syövät ja kuinka vanhaksi ne elävät? Aki Väyrynen Kotka Vanhat rupikonnat kököttelevät yleensä päivisin kannon, kiven, rakennuksen tai suurilehtisten kasvien suojissa ja lähtevät liikkeelle vasta iltahämärissä. Kulkureitin varrelle osuvat hämähäkit, etanat, lierot ja siirat joutuvat niiden ateriaksi. Tielle osuvat muurahaiset, pistiäiset ja jopa ampiaisetkin kelpaavat ravinnoksi. Kun maha on täynnä, konna palaa takaisin tuttuun lymypaikkaan. Se ei turhia liiku. Rupikonnien vihollisia puolestaan ovat käärmeet, kärppä ja petolinnut. Niitä eivät rupikonnan erittämät myrkkyaineet, bufoteniini ja bufotaliini, haittaa. Suurin uhka rupikonnille on liikenne, kuten kysyjäkin arveli. Jos konnien kutulammikko sijaitsee vilkasliikenteisen tien läheisyydessä, pienet rupikonnat ovat suuressa vaarassa. Pahimmillaan näkee elokuussa satojen pikkukonnien kokeneen ensimmäisellä retkellään kovan kohtalon. Rupikonnat tulevat sukukypsiksi 3-5 vuoden ikäisinä. Ne ehtivät lisääntyä moneen kertaan, sillä konnat ovat pitkäikäisiä. Ne elävät luonnossa 10-15-vuotiaiksi. Ranskalaisen rupikonnan tiedetään saavuttaneen kunnioitettavan 50 vuoden iän. takaisin ylös

Matelijat

Nuijapäitä. Kuva: Juha Laaksonen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rupikonna. Kuva: Juha Laaksonen