TIETOISKUT
Kalojen kylkiviiva-aisti
23.4.2003Suomalaisvedet ovat usein sameita ja hämäriä ja jään alla on suorastaan pimeää. Kalat ovat kuitenkin liikkeellä kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Miten ne pystyvät liikkumaan niin hämärässä? Eräänä apuna tässä toimii kylkiviiva-aisti.
Kalan kylkiviiva näkyy päällepäin pitkin sen kylkeä kulkevana rivinä suomuja, joissa on lovi tai reikä. Kylkiviiva jatkuu myös kalan päähän, ja haarautuu sen leukaan ja silmän ala- ja yläpuolelle. Kylkiviivan reiät johtavat kalan uloimman ihokerroksen, orvaskeden, läpi hyytelömäisen aineen täyttämään kanavaan, josta hyytelön liikkeet välittyvät hermoihin kylkiviiva-aistina.
Kylkiviiva-aistin avulla kala havaitsee veden paineen muutoksia. Se voi suunnistaa kylkiviiva-aistinsa avulla aistimalla virtaavan veden paine-eroja eri puolilla kehoaan. Kala pystyy lähietäisyydellä havaitsemaan esteet, kun kalan omien liikkeiden paineaallot heijastuvat niistä takaisin. Kylkiviiva-aisti auttaa myös kalaparvia pysymään yhdessä ja sen avulla ne eivät nopeasti kääntyillessäänkään törmäile toisiinsa.
Kylkiviiva-aistilla on ilmeisesti monia muitakin tehtäviä, joista kaikkia ei vielä tarkasti tunneta. Se on kuitenkin ilmeisesti varsin merkittävä vedessä liikkuvien eläinten elämässä, sillä vedessä elävillä sammakon toukilla eli nuijapäilläkin on kylkiviiva-aisti, ja ilmeisesti myös rupi- ja vesiliskoilla, ainakin toukkavaiheessa.
Videot OHJE
Ahven
Feromonit - hajuvesien maailma
Heinäsirkat ja hepokatit
Heinäsirkat ja hepokatit
Hyönteisten näkö
Hyönteisten suojavärit
Kalakoiraat huoltajina
Kasvit puolustautuvat
Lintujen höyhenpuvun hoito
Lintujen soidinmenot
Miksi käärme lipoo kieltään?
Pajulinnut lähteneet talvehtimisalueilleen
Perhosen siivet
Puhetta lintujen jaloista
Sammakoiden ja rupikonnien syksy
Symmetria luonnossa
Varoitusvärit ja mimikry
